Erasmus+ -yhteistyöhankkeet kiinnostavat koulutus- ja nuorisoalan organisaatioita – hakemusten määrä nousi jälleen

Kevään 2026 hakukierroksella vastaanotettiin yhteensä 283 Erasmus+ -yhteistyöhankkeiden (KA2) hakemusta eli hieman enemmän kuin vuoden 2025 hakukierroksella, jolloin hakemuksia saatiin 270.

Rahoitusta saa 56 hanketta, mikä on muutama enemmän kuin vuonna 2025. Kilpailu rahoituksesta kiristyi, sillä hakemusmäärä nousi suhteessa hyväksyttävien hankkeiden määrään. Lisäksi hankkeisiin myönnettävä rahoitus laski hieman edellisvuodesta.

Hankkeiden hyväksymisprosentit vaihtelivat sektoreittain. Kilpailu rahoituksesta oli kovaa erityisesti korkeakoulutuksessa ja nuorisoalalla. 

Hakemuksissa painottuivat digitalisaatio, osallisuus ja maahanmuuttajien tukeminen 

Erasmus+ -yhteistyöhankkeiden tavoitteena on saada aikaan organisaatioiden kansainvälistä ja monialaista yhteistyötä, jolla tuotetaan innovatiivisia tuloksia. Hankkeissa organisaatiot voivat myös jakaa ideoita sekä kehittää uusia käytänteitä ja menetelmiä.

Yleissivistävän koulutuksen hakemuksissa hakemusten aiheina näkyvät vahvasti STEM ja STEAM eli matemaattiset ja luonnontieteelliset sekä taideaineet. Ammatillisen koulutuksen teemoissa korostuivat muun muassa hyvinvointi, vihreä osaaminen, maahanmuuttajat, perustaidot sekä tekoäly.

Korkeakoulutuksen hakemuksissa suosituimpia teemoja olivat digitaaliset sisällöt ja pedagogiset käytännöt, uudet oppimis- ja opetusmenetelmät, tekoäly sekä uusien opintojaksojen tai opetussuunnitelmien kehittäminen.

Aikuiskoulutuksen hakemuksissa korostuivat puolestaan erityisesti digitaalisuus, tekoäly, työllistyminen, mentorointi sekä maahanmuuttajien tukeminen. 

Nuorisoalalla Erasmus+ -ohjelman painopisteet ja ajankohtaiset aiheet näkyivät hakemuksissa vahvasti, ja hankkeet käsittelevät monia nuorten elämään liittyviä teemoja. 

- Hankkeissa käsitellään muun muassa mielenterveyttä, kiusaamista ja häirintää, työllisyyttä, riskikäyttäytymistä, neuromoninaisuutta sekä kestävän kehityksen eri muotoja, kertoo johtava asiantuntija Mauri Uusilehto Opetushallituksen nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalvelut -yksiköstä.

- Kohderyhmissä on useita nuorten ryhmiä, joilla on muita heikompia mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen osallisuuteen.

Erityisesti maaseudun nuorten ja maahanmuuttaja- sekä pakolaisnuorten aktiivinen kansalaisuus nousee useassa hankkeessa keskeiseen rooliin, Uusilehto valottaa. 

Koulujen kehittämisen eurooppalaiset kumppanuudet -toiminnon hakua pilotoitiin onnistuneesti

Tällä hakukierroksella myönnettiin rahoitusta myös yleissivistävän koulutuksen sektorin täysin uuteen toimintoon nimeltä Koulujen kehittämisen eurooppalaiset kumppanuudet. Toiminnolla tavoitellaan oppimisen ja opetuksen parempaa laatua, vahvempia rakenteita liikkuvuusmahdollisuuksien lisäämiseksi, innovatiivisten opetusmenetelmien kehittämistä sekä kansainvälisten hankkeiden tulosten ja vaikutusten leviämistä laajemmalle. 

- Toiminto tukee strategista innovointia ja käytäntöjen vaihtoa koulutuksen järjestäjien, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen kesken. Uusi toiminto on varsin tervetullut, sillä se antaa opetuksen ja koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden kehittää kansainvälistä toimintaansa entistä strategisemmin, sanoo johtava asiantuntija Juuli Juntura Opetushallituksen yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalvelut -yksiköstä. 

Suomesta voitiin rahoittaa yksi koulujen kehittämisen eurooppalainen kumppanuus. Avustus myönnetään Seinäjoen kaupungin koordinoimalle Stem ahoy! -hankkeelle, jossa luodaan STEM/STEAM-opetuksen polku alakoulusta lukioon asti. Kumppanuudessa on yhteensä 12 jäsentä Suomesta ja Norjasta.