Itä-Suomen yliopiston Erasmus Mundus -maisteriohjelma tuottaa metsäalan kansainvälisiä huippuosaajia

Metsien rooli kansantaloudessa on Suomessa poikkeuksellisen suuri useimpiin muihin maihin verrattuna. Lisäksi metsäala ja siihen liittyvä teollisuus on lähtökohtaisesti hyvin globaalia. Niinpä metsätiede oli lähes itsestään selvä valinta, kun Itä-Suomen yliopistossa innostuttiin 2000-luvun alussa perustamaan kansainvälistä maisteriohjelmaa.

- Suomi on aina ollut metsäalalla hyvin vahva ja ikään kuin supervalta, joten meidän on ollut helppoa houkutella tähän mukaan eurooppalaisia huippuyliopistoja, professori Timo Tokola ohjelmaa koordinoivasta Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

MSc European Forestry -maisteriohjelmassa on mukana seitsemän eurooppalaista yliopistoa, jotka edustavat alan huippuosaamista. Useat ovat olleet mukana aivan alusta lähtien. Ohjelma on ensimmäisiä Erasmus Mundus -ohjelmia, joille on myönnetty kansainvälisten yhteisohjelmien laatumerkki. Ohjelmaan on vuosittain ollut eri puolilta maailmaa reilut kolmisen sataa hakijaa, joista noin parikymmentä valitaan.  

Opintojen tavoitteena on, että opiskelijat pystyvät työelämään siirtyessään käsittelemään metsäalan suurimpia haasteita, joita ovat ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat häiriötekijät kuten esimerkiksi metsäpalot ja biomassan vähenemisen aiheuttamat haasteet, luonnon monimuotoisuuden hiipuminen metsien pienentyessä sekä ekosysteemien ei-taloudellisen käytön kasvava kysyntä.

Metsäntutkimuksen painopiste vaihtelee olosuhteiden mukaan eri maissa

Euroopassa luonnon olosuhteet vaihtelevat valtavasti eteläisen Euroopan välimerellisestä ympäristöstä Keski-Euroopan vuoristoihin ja Pohjoismaiden havumetsiin.

- Voimme siten tarjota opiskelijoille loistavan mahdollisuuden tutustua monipuolisesti erilaisiin metsiin ja olosuhteisiin.

Myös yhteiskunnalliset painotukset vaihtelevat eri maissa. Suomi on muihin Euroopan maihin verrattuna sikäli poikkeuksellinen, että meillä metsätalouden merkitys taloudelle on aina ollut huomattavan suuri. Muutokset tässä ovat hyvin hitaita, ja kotimaisen puun käyttö on teollisuudessa edelleenkin vuosittain samaa luokkaa kuin nelisenkymmentä vuotta sitten.

- Suomessa metsätalouden osuus koko taloudesta on parikymmentä prosenttia, joka on kirkkaasti maailman suurin. Muissa maissa se on noin 1–2 prosenttia. Meillä metsien merkitys myös näkyy kaikkialla taloudessa; esimerkiksi monet IT-firmojen asiakkaista ovat metsätalouden toimijoita.

Tämä asettaa tutkimukselle enemmän paineita ottaa huomioon useita erilaisia näkökulmia suhteessa metsään.

- Painopiste on aivan erilainen, kun metsätalouden taloudellinen merkitys on vain prosentin luokkaa. Silloin voidaan keskittyä täysin vaikkapa ilmastonmuutokseen tai metsien suojeluun.

Yksi koulutusohjelman vahvuuksista onkin juuri se, että tutustumalla useiden eri maiden olosuhteisiin, käytäntöihin ja tutkimukseen opiskelijat saavat hyvin monipuolisen kuvan metsäalasta ja sen eri osa-alueista ja painotuksista. Toisaalta esimerkiksi ilmastonmuutos on nykyisin vahvasti mukana kaikkialla.

Kenttäkurssit tuovat opintoihin konkretiaa

Ensimmäinen vuosi opiskellaan Suomessa, jolloin opinnot painottuvat erilaisiin tieteellisiin menetelmiin tutustumiseen. Tähän sisältyy kuukauden kestävä kenttäkurssi, jonka aikana opiskelijat kiertävät kaikki mukana olevat yliopistot. Jaksoon sisältyy paljon käytännön harjoituksia ja kenttätyötä erilaisissa metsissä. Toinen vuosi opiskellaan oman valinnan mukaan jossakin partneriyliopistossa.

- Ilman ulkopuolista rahoitusta tällaista ei tietenkään pystyttäisi järjestämään. Budjetit ovat niin tiukat, että yksittäiset yliopistot eivät mitenkään pystyisi organisoimaan tällaista yhteistyötä, Tokola toteaa. - Olemme myös pyrkineet koko ajan muokkaamaan ja parantamaan ohjelmaa. Siten olemme saaneet rahoitukselle jatkoa.

Opetuksen laatua myös seurataan tarkasti. Kursseja korjataan, jos puutteita ilmenee.
Lopputyön aiheen valinnassa opiskelijoilla on paljon akateemista vapautta. Tämä poikkeaa hieman Erasmus Mundus -ohjelmista yleensä.

- Olemme siinä mielessä vähän poikkeuksellisia, että olemme tässä pitäneet kiinni vanhanaikaisesta yliopistokulttuurista, Se onkin ollut hyvin tuloksellista.  

Myös opiskelijoilta saatu palaute on ollut loistavaa.  

Ilmastonmuutos on metsäntutkimuksessa jo perusasia

Yliopistoissa tutkimus kehittää koko ajan opetusta, jolloin opetettavat asiat muuttuvat sitä mukaa kun tutkimus etenee ja saadaan uutta tietoa. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen oli uusi trendi useita vuosia sitten; nyt se kuuluu aivan perusasioihin.
 
- Viimeisin trendi tutkimuksessa on ollut erilaiset häiriötekijät kuten metsäpalojen vaikutus ja luonnon monimuotoisuuden kutistuminen, jotka tietenkin liittyvät ilmastonmuutokseen. Sen aihepiirin tutkimus käy kuumana – seuraavan trendin huomaakin sitten vasta pitemmän ajan päästä.

Metsätalouden ongelmat ovat usein ristiriidassa keskenään

Tokola toteaa, että metsätalouden ongelmat ovat tällä hetkellä usein keskenään ristiriitaisia.

- Esimerkiksi puusta on pulaa ja pitäisi hakata enemmän, mutta toisaalta luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettia halutaan säilyttää. Silloin ratkaisu on se, että pitää osata hakata puuta oikeasta paikasta.

Monien ristiriitaisten näkemysten keskellä opiskelijoille pitää osata opettaa, miten asiat riippuvat toisistaan ja miten voidaan etsiä sopivia ratkaisuja erilaisiin olosuhteisiin.

- Meillä on eurooppalainen metsänhoito- ja metsäsuunnittelukulttuuri, jolla pystytään pyrkimään parhaaseen tietämykseen. Vaatii laajaa ymmärrystä, että osaa huomioida kaikki erilaiset osa-alueet.

Opinnot antavat valmiudet toimia monenlaisissa tehtävissä

Valmistuttuaan opiskelijat ovat sijoittuneet hyvinkin erilaisiin tehtäviin metsäalalla ja yhteiskunnan eri sektoreilla aina hallinnosta kauppaan ja ympäristönsuojeluun tai vaikkapa metsien arviointiin. Monet ovat mukana metsäalan kansainvälisissä verkostoissa ja siten vaikuttamassa alan tulevaisuuteen. Ohjelmasta on vuosien varrella valmistunut suuri määrä kansainvälisiä maistereita; onpa iso osa väitellyt tohtoriksikin.

- Kyllähän iso osa alan kansainvälisistä asiantuntijoista on valmistunut meidän ohjelman kautta. Törmään jatkuvasti kansainvälisissä metsäalan kokouksissa ja tapahtumissa meidän opiskelijoihin.

Ohjelman merkittävimpänä saavutuksena Tokola pitääkin sitä, että se on tuottanut tiedepohjaista metsäosaamista ja laajan asiantuntijajoukon, joka levittää tietoa ja osaamista globaalisti.

- Sillä, että mennään yliopistojen ja osaamisen kautta, on iso merkitys. Tietopohjainen argumentointi kuitenkin aina voittaa jollain aikavälillä. 

Teksti: Aino Kivelä