Jokaisella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön
Jokaisella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, jossa voi kokea tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos tukee lasten, nuorten ja aikuisten opiskelijoiden hyvinvointia ja opintoja. Näiden asioiden edistäminen on viranomaisten, kuten Opetushallituksen, ja koulutuksen järjestäjien velvollisuus, joka on määritelty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaeissa.
– Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat lakisääteisiä velvoitteita, mutta ennen kaikkea edellytys sille, että jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi, kuulua joukkoon ja kukoistaa opinnoissaan. Kaikilla meillä on mahdollisuus vaikuttaa arjen kohtaamisissa siihen, että näin tapahtuu. Me Opetushallituksessa olemme sitoutuneet tukemaan koulutuksen järjestäjiä tässä tärkeässä työssä, sanoo Opetushallituksen väliaikainen pääjohtaja Paula Merikko.
Opetushallitus on julkaissut raportin, joka tarjoaa tilannekuvan opiskelijoiden tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ammatillisessa koulutuksessa. Vastaavaa tilannekuvaraporttia ei ole aiemmin tehty.
– Niin meidän viranomaisten kuin koulutuksen järjestäjienkin on hyvä hyödyntää nyt kerättyä tietoa suunnitellessamme, miten erilaiset oppijat löytäisivät vahvuuksiensa mukaiset koulutus- ja työllisyyspolut, sanoo opetusneuvos Laura Jauhola Opetushallituksesta.
Ammatillisen koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen alkaa opinto-ohjauksesta
Oppilaitoksissa tietoisuus opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen vaikuttavista tekijöistä on kasvanut viime vuosina. Esimerkiksi häirintää tunnistetaan paremmin ja oppilaitoksissa on luotu toimintamalleja häirinnän ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen.
Tilannekuvaraportin mukaan turvallisen opiskeluympäristön varmistamiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota, vaikka valtaosa opiskelijoista kokeekin ympäristön turvalliseksi. Kiusaamisen ja syrjinnän kokemuksissa on myös sukupuolesta ja taustasta riippuvia eroja. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, ulkomaalaistaustaiset sekä eri kielivähemmistöjä edustavat opiskelijat kokevat muita useammin häirintää, kiusaamista ja syrjintää.
Opiskelijoiden tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyy edelleen haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii tavoitteellista työtä. Toisen asteen koulutukseen liittyvät valinnat eriytyvät edelleen voimakkaasti sukupuolen mukaan. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen sekä vähemmistöaseman tuoma stressi ja pelot voivat vaikuttaa opiskelu- ja uravalintoihin.
– Esiin nousee myös kysymys siitä, ohjataanko vammaisia lapsia ja nuoria heidän vahvuuksiensa mukaisille koulutuspoluille ja selvitetäänkö heidän kanssaan mahdollisuuksia hakeutua eri ammatteihin ja toimia niissä? Olisi tärkeää muistaa, että koulutuksen järjestäjien tulee tarvittaessa toteuttaa yhdenvertaisuuslain mukaisia kohtuullisia mukautuksia. Näitä ovat esimerkiksi sellaiset muutokset opetukseen tai oppimisympäristöön, joiden avulla vammainen opiskelija voi osallistua yhdenvertaisesti opintoihin, toteaa Jauhola.
Koulutuksen järjestäjän vastuulla on oppilaitoskohtainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu
Koulutuksen järjestäjien velvollisuus on laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Suunnitelmien laadussa ja vaikuttavuudessa on kuitenkin paljon vaihtelua.
Eri lähteistä kootun tiedon opiskelijoiden hyvinvoinnista, osallisuudesta ja oppimisesta tulee olla keskeisessä roolissa kehittämistoimia suunniteltaessa. Oppilaitoskohtaisesti tulee tunnistaa, ketkä ovat vaarassa jäädä koulutuksen ja yhteisön ulkopuolelle ja minkälaisia tukitoimia he tarvitsisivat. On tärkeää esimerkiksi pohtia, miten muun muassa kielitietoisen opetuksen ja ohjauksen keinoin voidaan tukea opiskelijoita vahvistamaan tutkintokielen osaamistaan.
Ammatillisessa koulutuksessa astuu 1.8.2026 voimaan oppimisen tuen uudistus. Jotta erilaisten opiskelijoiden opinnot etenevät ja jokaiselle löytyy jatkopolku, on keskeistä, että oppilaitokset ja työelämän edustajat huolehtivat, että uudistus toteutuu käytännössä.
Tutustu tilannekuvaraporttiin:
Työkaluja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Opetushallitus tukee kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa erilaisin tukimateriaalein ja koulutuksin sekä hanketyön keinoin.
Opetushallitus on mukana kansallisessa Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatiossa, jossa tuemme Euroopan sosiaalirahasto plus -rahoitusta saavia hankkeita. Hankkeissa kehitetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta tukevia käytäntöjä varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä muissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.
Hankkeiden verkkosivuilta löytyy ammattilaisten tueksi kattavasti materiaalia, kuten esimerkiksi Koulupolun solmukohdat -työkalu ja seurusteluväkivaltaan puuttumisen materiaaleja. Lisäksi koordinaation sivuilta löytyy kattavasti materiaalia ja vinkkejä lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaiseen kohtaamiseen.
Katsaus ammatillisen koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilanteeseen
- Opetushallitus kokosi nyt julkaistun tilannekuvaraportin hyödyntämällä aikaisempia selvityksiä ja tutkimuksia sekä ammatillista koulutusta koskevia ohjeita ja määräyksiä.
- Raporttiin on koottu tietoa virkahenkilöiltä ja tutkijoilta sekä haastateltu esimerkiksi vähemmistöryhmiä edustaneita tahoja.
- Tilannekuvaraportti on suomenkielinen, mutta sen tiivistelmä käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi. Loppuluku julkaistaan ruotsiksi ja englanniksi myöhemmin.
- Julkaisu on osa Opetushallituksen koordinoimaa, Euroopan komission rahoittamaa EQAVET-laatuhanketta 2023–2026.
Lisätietoja
- opetusneuvos Laura Jauhola, Opetushallitus, etunimi.sukunimi(at)oph.fi, +358 29 5331578