Kansainvälinen liikkuvuus mahdollistaa nuoriso-, urheilu- ja kulttuurialan kehittämistä

Vuonna 2025 Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettiin nuorisoalan hankkeita lähes 7,5 miljoonalla eurolla. Näistä liikkuvuushankkeiden osuus oli 5 734 419 euroa. Rahoituksella toteutettiin 20 nuorisovaihtoa, yhdeksän nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushanketta, 13 nuorten osallistumishanketta sekä kuusi DiscoverEU-osallisuustoimen hanketta. Lisäksi rahoituksella toteutettiin Erasmus+ nuorisoalan akkreditoinnin alla 64 nuorisovaihtoa ja 61 nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushanketta. Vuonna 2025 hankkeita oli toteuttamassa 32 akkreditoinnin saanutta organisaatiota. DiscoverEU-osallisuustoimen ohella Eurooppaan tutustuu junalla matkustaen vuosittain satoja suomalaisnuoria, jotka ovat osallistuneet Euroopan komission järjestämään DiscoverEU-matkakorttihakuun.

Kaikkiaan nuorisoalan Erasmus+ -hankkeita toteutti Suomessa 20 kuntaa, kymmenen säätiötä, 45 järjestöä sekä yhdeksän yritystä. Suosituimpia teemoja olivat demokratia ja demokraattinen osallistuminen, fyysinen ja psyykkinen terveys sekä hyvinvointi, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuus sekä nuorisotyön laatu ja innovatiivisuus. Erasmus+ -ohjelman painopisteistä hankkeissa näkyvät erityisesti osallisuus ja moninaisuus sekä yhteiskunnallinen osallistuminen.  

Solidaarisuushankkeissa painottuivat muun muassa osallisuus ja syrjäytymisen ehkäiseminen

Nuorille suunnatusta Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmasta jaettiin Suomessa vuonna 2025 rahoitusta yhteensä 2 501 623 euroa, jolla toteutettiin 32 vapaaehtoishanketta ja 30 solidaarisuushanketta.

Vapaaehtoistoiminnan laatumerkkejä on Suomessa myönnetty yhteensä 109 kappaletta. Suomesta on vapaaehtoistoiminnassa mukana 38 kuntaa, 55 järjestöä sekä 16 muuta organisaatiota. Solidaarisuushankkeelle rahoituksen haki 26 järjestöä, kaksi muuta organisaatiota sekä kolme nuorten vapaata ryhmää.  

Suosituimpia teemoja solidaarisuushankkeissa olivat kulttuurienvälisten, sukupolvien välisten ja sosiaalisten kuilujen kaventaminen, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuuden edistäminen sekä yhteisöjen kehittäminen. Vapaaehtoistoiminnan hankkeissa painottuivat osallisuus ja moninaisuus.  

Suosituimmat kohde- ja lähtömaat nuorisoalalla ovat Espanja ja Saksa

Nuorisoalan hankkeissa Suomeen suuntautuvien liikkuvuuksien suosituimmat lähtömaat olivat Espanja, Kreikka ja Saksa. Vapaaehtoistoimintaan Suomeen saapui nuoria paljon myös Ranskasta, Italiasta ja Ukrainasta. Suomesta Eurooppaan suuntautuvissa liikkuvuuksissa suosittuja kohdemaita olivat Espanja, Saksa ja Ruotsi.

Vuonna 2025 Suomen kansallisen toimiston toteuttamiin tai sen lähettäminä järjestettyihin Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien koulutuksiin ja opintovierailuihin osallistui yli 700 nuorisoalan toimijaa. Maksuttomat koulutukset tarjoavat nuorisoalan toimijoille erinomaisen mahdollisuuden kehittää ammatillista osaamistaan ja luoda kansainvälisiä verkostoja.

Erasmus+ vahvistaa urheiluseurojen osaamista ja kansainvälistä verkostoitumista

Vuoden 2025 Erasmus+ -hakukierros vahvistaa suomalaisten urheiluseurojen kansainvälistä yhteistyötä. Kolmetoista seuraa sai rahoitusta urheiluhenkilöstön liikkuvuushankkeisiin. Hankkeiden ansiosta yhteensä 107 seuratoimijaa pääsee kehittämään osaamistaan ja verkostoitumaan kansainvälisillä oppimisjaksoilla eri puolilla Eurooppaa. Tämän vuoden hakukierroksella vastaanotettiin 20 hakemusta, joista rahoitus myönnettiin 13 urheiluseuralle seitsemässä maakunnassa. Avustuksia jaettiin yhteensä hieman yli 200 000 euroa. Liikkuvuusjaksot suuntautuvat 11 EU-maahan, tarjoten konkreettisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen kansainvälisessä ympäristössä.

Liikkuvuushankkeiden tavoitteena on parantaa liikunta- ja urheiluseurojen valmiuksia. Ulkomaanjaksojen aikana seuratoimijat jakavat hyviä käytäntöjä, havainnoivat kohdeorganisaatioiden toimintaa sekä syventävät ymmärrystään EU:n urheilun työsuunnitelman tavoitteista. Samalla syntyy uusia kansainvälisiä verkostoja ja toimintamalleja, kun arjen toimintaympäristö vaihtuu tilapäisesti toiseen maahan.

Vuonna 2023 käyttöön otettu rahoitusmuoto, kansallisesti myönnettävät urheiluhenkilöstön liikkuvuushankkeet, on vauhdittanut seurojen kansainvälistymistä nopeasti. Tähän mennessä rahoitusta on myönnetty 33 urheiluseuralle yhteensä noin 500 000 euroa. Sen turvin yli 250 seuratoimijaa on päässyt tai pääsee kartuttamaan osaamistaan oppimisjaksoilla eri puolilla Eurooppaa.

Erasmus+ -ohjelman urheiluosion (Erasmus+ Sport) pääosa rahoituksesta myönnetään keskitetysti Brysselissä ilman maakiintiöitä. Suomalaiset toimijat menestyivät tässä eurooppalaisessa Erasmus+ haussa erinomaisesti: Suomelle myönnettiin neljä koordinoitavaa hanketta (Suomen Latu, Urhea, Rauman Lukko Juniorit ja Turun ammattikorkeakoulu). Lisäksi yli 20 suomalaista organisaatiota osallistuu erilaisiin eurooppalaisiin yhteistyöhankkeisiin. Suomeen kohdistuva kokonaispotti on yli 1,5 miljoonaa euroa. 

Myös kulttuurialan ammattilaisille on tarjolla EU:n tukemia ulkomaanjaksoja

Euroopan unioni tarjoaa liikkuvuusjaksoja myös taiteilijoille ja muille kulttuurialan ammattilaisille Culture Moves Europe -ohjelman kautta. Ohjelman ensimmäisellä kaudella (2022–2024) ohjelmasta myönnettiin rahoitusta Suomeen yli 320 000 euroa, jonka avulla ulkomaanjaksolle pääsi 199 taiteilijaa ja muuta kulttuurialan ammattilaista. Suosituimpiin kohdemaihin lukeutuivat Saksa, Espanja ja Norja. Culture Moves Europe -ohjelman toinen rahoituskausi on parhaillaan käynnissä, ja seuraavat haut avautuvat syksyllä 2026.    

Pääosa EU:n kulttuurille suoraan suunnatusta rahoituksesta jaetaan Luova Eurooppa -ohjelmasta eurooppalaisiin yhteistyöhankkeisiin, jotka mahdollistavat pitkäkestoisen kansainvälisen työskentelyn ja antavat suomalaisille organisaatioille ja tekijöille mahdollisuuden toimia ja kehittää toimintaansa osana eurooppalaisia verkostoja. Vuonna 2025 Suomeen myönnettiin hankerahoitusta yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Rahoitetuissa hankkeissa keskeisiä teemoja ovat muun muassa taide- ja kulttuurialojen ammattilaisten kriisinkestävyyden vahvistaminen, mielenterveyden tukeminen, nuoret yleisöt, kestävyys ja digitalisaatio.