Kansainvälisellä yhteistyöllä vahvistetaan tukea uhatussa asemassa oleville tutkijoille

Opetushallitus tekee tiivistä yhteistyötä suomalaisen korkeakoulukentän ja kansainvälisten verkostojen kanssa kriisialueilta saapuvien tutkijoiden tukemiseksi. Suomessa erityisen toimivaksi on todettu eri ohjelmien ja toimijoiden välinen verkostomainen yhteistyö yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Tällöin ratkaisut ovat myös toisiaan tukevia ja kehittämistyö pitkäjänteistä.

Suomen yliopistot ovat toimineet kansainvälisen Scholars at Risk (SAR) -verkoston maakohtaisessa jaostossa vuodesta 2017 alkaen. Yliopistojen rehtorineuvoston (UNIFI) mandaatilla toimiva jaosto keskittyy erityisesti tutkijansuojelun koordinointiin. Käytännön työskentelymahdollisuuksien järjestäminen kotimaissaan vainotuille tutkijoille on yliopistojen vastuulla. 

Scholars at Risk Finlandin puheenjohtajan, Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessorin Jari Kaukuan mukaan toiminta on ollut varsin tuloksellista: – Arviomme mukaan suomalaisissa yliopistoissa työskentelee noin kolmekymmentä suojeltua tutkijaa. Haasteena ovat kuitenkin olleet rahoituksen tapauskohtaisuus sekä tutkijoiden lyhyet työsuhteet tai apurahakaudet. Tämä vaikeuttaa tutkijoiden pitkäaikaisempaa integroitumista Suomeen.

Suomen SAR-jaosto onkin kehittänyt ohjeita ja käytäntöjä, joilla edistetään erityisesti tuettavien tutkijoiden pidempiaikaista kiinnittymistä akateemiseen yhteisöön. Työssä korostuu pitkäjänteisten toimintamallien kehittäminen ja hyvien käytäntöjen monistaminen mahdollisimman monen hyödynnettäväksi.

Haasteet ja mahdollisuudet yhdistävät Euroopan maita

Uhatussa asemassa olevien tutkijoiden kohtaamat mahdollisuudet ja ongelmat ovat ympäri Euroopan samankaltaisia. Siksi ratkaisuja kannattaa myös etsiä Euroopan tasolla. Esimerkiksi kolmivuotisessa, EU-rahoitteisessa Supporting At-risk researchers with Fellowships in Europe (SAFE) -hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan mallia uhattujen tutkijoiden valitsemiseksi ja rahoittamiseksi EU-alueen korkeakouluissa sekä tutkimuslaitoksissa. Tavoitteena on, että mallista voisi tulla pysyvä EU-tasoinen tukimuoto. 

Hankkeen pilottihaku alkuvuodesta 2025 herätti paljon kiinnostusta: hakemuksia tuli 359. Enintään kaksivuotisen rahoituksen sai yhteensä 56 tutkijaa 13 eri EU-maahan. Myös Suomeen saatiin rahoitus useammalle tutkijalle haun kautta. Opetushallitus on hankkeessa mukana liitännäiskumppanina eli antaa hankkeelle viestintä- ja asiantuntijatukea. 

Erityisasiantuntija Outi Tomperi Opetushallituksesta korostaakin SAFE:n kaltaisten hankkeiden tärkeyttä: – Hankkeiden avulla voimme tehdä vaikuttamistyötä EU-tason tukimuotojen kehittämiseksi. Samalla tiivistämme yhteistyötä eurooppalaisella tasolla eri toimijoiden välillä sekä edistämme suomalaisten korkeakoulujen osallistumismahdollisuuksia.

Suomi on saanut kiitosta uhattujen tutkijoiden tukemisesta

Opetushallitus on tehnyt kymmenen vuoden ajan yhteistyötä yhdysvaltalaisen Institute of International Education (IIE) -organisaation ja sen Scholar Rescue Fund (SRF) -ohjelman kanssa. Ohjelman puitteissa kriisialueelta tuleville tutkijoille etsitään suomalaisista korkeakouluista heidän osaamistaan mahdollisimman hyvin vastaava paikka. Apurahansaajat ovat omalla tutkimusalallaan pätevöityneitä tutkijoita, jotka tuovat tieteellistä osaamistaan suomalaiseen tiedeyhteisöön. Opetushallituksen rahoituksella on mahdollista tukea vuosittain noin kahden tutkijan työtä Suomessa.

Toiminnalla on merkittäviä vaikutuksia niin tutkijoille kuin vastaanottaville yliopistoille ja suomalaiselle tiedeyhteisölle: tutkijat voivat edistää tieteellisen uran rakentamista, yliopistot kokevat toiminnan tärkeäksi tieteen ja akateemisen vapauden vahvistamisen näkökulmasta. 

Syksyllä 2024 Suomi sai tunnustuksen työstä kriisialueilta paenneiden tutkijoiden tukemisessa. 

Suomessa vieraillut IIE-SRF:n apulaisjohtaja Danielle Alperin kiitteli yhteistyötä: – Ottaen huomioon sotien ja konfliktien suuren määrän ympäri maailmaa ja niiden vaikutuksen korkeakoulutukseen ja yksittäisiin tutkijoihin, arvostamme syvästi vuosikymmenen mittaista kumppanuuttamme Opetushallituksen kanssa. Opetushallitus on mahdollistanut tuen 14 tutkijalle viidestä maasta.  Lisäksi Tampereen yliopisto on tehnyt merkittävää työtä isännöidessään viimeisen kymmenen vuoden aikana enemmän SRF-apurahatutkijoita kuin mikään muu eurooppalainen instituutio.

Tampereen yliopisto saikin syksyllä 2025 IIE:ltä tunnustuksen merkittävästä panoksesta kansainvälisen koulutuksen hyväksi.

– Akateeminen vapaus on ottanut takapakkia monissa maissa. Ajattelun ja ilmaisun vapaus ovat perusarvoja, joiden vaalimisessa tarvitaan nyt hyviä kumppaneita. Tampereen yliopiston työ SRF-toiminnon kanssa on jatkunut jo vuosia ja ollut tiivistä, toteaa Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Juha Teperi.

Myös Jari Kaukua korostaa toiminnan tärkeyttä: – Akateemisen vapauden puolustaminen tulee ymmärtää globaaliksi asiaksi, joka perustuu tutkijoiden ja akateemisten instituutioiden väliseen solidaarisuuteen. Jos pystymme tarjoamaan uhan tai vainon alaiseksi joutuneelle tutkijalle mahdollisuuden jatkaa työtään, saamme kouriintuntuvan todistuksen akateemisen vapauden konkreettisesta merkityksestä. Ja ellemme toimi tunnistaessamme akateemisen vapauden loukkauksia muualla, millä perusteella voimme odottaa tukea, kun oman työmme puitteet ovat uhattuina?

Lisätietoja