Kiinnostus Erasmus+ -ohjelman ulkomaanjaksoihin kasvaa edelleen – kevään 2026 hakukierroksella tehtiin uusi ennätys

Opetushallitus on myöntänyt kevään 2026 Erasmus+ -liikkuvuusrahoitukset (KA1) eri koulutussektoreille, nuorisoalalle sekä liikunta- ja urheilusektorille. Rahoitusta myönnettiin sekä lyhytkestoisiin hankkeisiin että akkreditoiduille toimijoille, yhteensä yli 63 miljoonaa euroa. Tällä summalla voidaan toteuttaa yli 32 000 ulkomaanjaksoa, mikä on 3000 liikkuvuusjaksoa enemmän kuin edellisvuonna.  

Erasmus+ on korkeakoulujen merkittävin kansainvälisen liikkuvuuden rahoitusohjelma

Korkeakoulusektorilla Erasmus+ -ohjelman myöntösummat ja liikkuvuusmäärät eivät juuri muuttuneet viime vuoteen verrattuna. Myöntösumma kohosi noin 28,3 miljoonaan euroon, jolla voidaan rahoittaa lähes 11 000 korkeakouluopiskelijan ja -opettajan osallistuminen kansainväliseen vaihtoon Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Erasmus+ -ohjelman eurooppalainen liikkuvuus on korkeakoulujen merkittävin kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön rahoitusohjelma. Lähes 70 prosenttia suomalaisten korkeakoulujen lähtevistä opiskelijaliikkuvuuksista ja 35 prosenttia henkilöstön liikkuvuuksista tapahtuu Erasmus+ - rahoituksella. Ohjelmalla on keskeinen rooli myös globaalin etelän kanssa tehtävän yhteistyön mahdollistajana. 

Erityisesti EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan globaaliliikkuvuuden osalta rahoitukselle olisi selvästi enemmän kysyntää kuin sitä on tarjolla. 

Hakukierroksella oli myös nähtävissä lyhytkestoisen monimuotoliikkuvuuden kasvava osuus myönnetystä rahoituksesta. Trendi on erityisen selvä ammattikorkeakoulujen kohdalla. Opetushallitus on julkaissut aikaisemmin tänä vuonna selvityksen, jonka perusteella monimuotoinen ja lyhytkestoinen liikkuvuus madaltaa kansainvälistymisen kynnystä.

Ammatillisen koulutuksen liikkuvuuksista jo yli 40 prosenttia on ryhmämuotoista

Ammatillisen koulutuksen Erasmus+ -avustuksia jaettiin lähes 20,4 miljoonaa euroa. Summa sisältää 83 rahoitettua hanketta ja yhteensä 7443 liikkuvuusjaksoa. Liikkuvuusjaksoista 5725 on opiskelijaliikkuvuutta ja 1718 henkilöstöliikkuvuutta. 

Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymispalvelut -yksikön päällikkö Sari Turunen-Zwinger tuo esille, että vuonna 2024 uutena toimintona tullut ammattiin opiskelevien ryhmäliikkuvuus on kasvanut nopeasti. Tällä hakukierroksella jo yli 40 prosenttia myönnetyistä opiskelijaliikkuvuuksista on ryhmäliikkuvuutta. 

-    On kuitenkin tärkeää, että opiskelijoille järjestetään edelleen myös pitkäkestoisempia työelämäjaksoja, Turunen-Zwinger toteaa. 

Yleissivistävässä koulutuksessa oppijaliikkuvuus jatkuu vahvana

Yleissivistävän koulutuksen sektorilla myönnettiin rahoitusta 271 hankkeelle yhteensä 10,3 miljoonaa euroa. Liikkuvuusjaksoja myönnettiin yhteensä 5 907, joista oppija- ja opiskelijaliikkuvuuksia oli yhteensä 4 656 ja henkilöstöliikkuvuuksia 1 251. 

- Erasmus+ -liikkuvuus avaa oppilaille maailman konkreettisesti: he eivät vain opiskele yhdessä toisen maan nuorten kanssa, vaan jakavat arjen perheissä, rakentavat kestäviä ystävyyssuhteita, ja monelle se on ensimmäinen askel Suomen rajojen ulkopuolelle, valottaa johtava asiantuntija Sirkka Säikkälä Opetushallituksen yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalvelut -yksiköstä. 

Aikuiskoulutuksen liikkuvuusjaksoille lähdetään yhä enemmän vihreän matkustuksen keinoin 

Aikuiskoulutuksen sektorilla myönnettiin rahoitusta 80 hankkeelle yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa. Liikkuvuusjaksoja myönnettiin yhteensä 1 728, joista 819 on oppijaliikkuvuutta ja 909 henkilöstöliikkuvuutta. Henkilöstön osalta liikkuvuuksia myönnettiin eniten täydennyskoulutukseen sekä työn varjostukseen, oppijaliikkuvuuksissa taas eniten ryhmäliikkuvuuksiin.

Vuodesta 2021 lähtien aikuiskoulutuksen liikkuvuushankkeissa sekä hakemusten, liikkuvuusjaksojen että haettujen budjettien määrä on kasvanut vuosittain.

- Lyhytkestoisten liikkuvuushankkeiden osalta tällä hakukierroksella oli erityisen merkillepantavaa uusien hakijoiden suuri määrä sekä hakemusten korkea laatu, kertoo erityisasiantuntija Petra Helenius Opetushallituksen yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalvelut -yksiköstä.  

Vihreän matkustuksen osuus on noussut aiemmista vuosista. Tällä hakukierroksella 31 prosenttia lyhytkestoisista liikkuvuusjaksoista ja 25 prosenttia akkreditoitujen organisaatioiden liikkuvuusjaksoista toteutetaan vihreän matkustuksen keinoin. 

Nuorisoalalla liikkuvuusjaksot tarjoavat mahdollisuuksia myös heikommassa asemassa oleville nuorille

Nuorisoalalla rahoitusta myönnettiin 71 hankkeelle yhteensä noin 5,4 miljoonaa euroa. Liikkuvuusjaksoja myönnettiin yhteensä 6 466, kun lasketaan yhteen sekä henkilöstön että nuorten liikkuvuusjaksot.

Nuorisovaihtoja myönnettiin monille erityyppisille hakijoille kuten kunnille, järjestöille, seurakunnille ja nuorten vapaille ryhmille. Hankkeiden teemoissa korostuivat ympäristö- ja luontoteemat sekä hyvinvointi ja mielenterveys.

Nuorten osallistumishankkeissa puolestaan paikalliset, nuorten omista tarpeista nousevat hankkeet menestyivät hyvin. Korkeita pisteitä saaneissa hankkeissa toiminta kohdistui esimerkiksi syrjäseuduilla, saaristossa tai lähiöissä asuviin nuoriin sekä maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. 

DiscoverEU-osallisuustoimen avustuksia haettiin myös innokkaasti. 

- Nuorisotoimijat kokevat, että DiscoverEU-reilaaminen tarjoaa nuorille uudenlaista mielekästä ja merkityksellistä toimintaa ja nuorisotyöntekijöille mahdollisuuden kokeilla uudenlaista nuorisotyöllistä työkalua, kertoo erityisasiantuntija Ari Huotari Nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalvelut -yksiköstä. 

- Moni nuori ei koskaan saisi vastaavanlaista kokemusta ilman näitä hankkeita.

Liikunta- ja urheilusektorilla urheiluseurat hakevat ulkomailta uutta osaamista

Liikunta- ja urheilusektorilla rahoitusta myönnettiin 16 hankkeelle, yhteensä noin 237 000 euroa. Tällä summalla voidaan rahoittaa 119 liikkuvuusjaksoa erityyppisille urheiluseuroille. Kaikille rahoitusta saaneille Erasmus+ -hanke on ensimmäinen urheiluhenkilöstön liikkuvuushanke.

Vastaava asiantuntija Terhi Liintola Nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalvelut -yksiköstä kertoo, että urheiluhenkilöstön liikkuvuushankkeet edistävät konkreettisesti EU:n osaamisunionin tavoitteita, kun seuratoimijat hankkivat uutta osaamista ulkomailla ja tuovat sen suoraan suomalaisten seurojen arkeen.

-    Liikkuvuusjaksoilla hankittu osaaminen siirtyy suoraan seurojen arkeen uusina valmennusmenetelminä, osallistavampina toimintatapoina ja turvallisempina käytäntöinä, samalla kun eurooppalainen vertaisoppiminen vahvistaa seurojen kehittämistä yhdessä ja tekee osaamisunionin tavoitteet näkyviksi käytännössä, Liintola kuvailee.