Koulujen hyvinvointityö on toipunut pandemian vaikutuksista, mutta kehittämistarpeita on yhä

Tuoreesta TEAviisari-tiedonkeruusta käy ilmi, että koulujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä on tapahtunut myönteistä kehitystä kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedonkeruu tehtiin syksyllä 2025. Edellinen vastaava tiedonkeruu perusopetuksessa toteutettiin vuonna 2023.

– On ilahduttavaa, että koulujen hyvinvointityössä on päästy takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle ja osin jopa parannettukin tästä. Kehitettävääkin toki riittää, kertoo THL:n projektipäällikkö Kirsi Wiss.

Nyt julkaistu tiedonkeruu tarjoaa kouluille välineitä tiedolla johtamiseen. Tulokset linkittyvät Kouluterveyskyselyn tuloksiin, sillä toimiva kouluyhteisö vaikuttaa vahvasti myös oppilaiden kokemaan hyvinvointiin. TEAviisari-tiedonkeruuseen vastaavat rehtorit useimmiten yhdessä koulun opiskeluhuoltoryhmän henkilöstön kanssa. Kouluterveyskyselyyn vastaavat oppilaat.

Oppilaiden ja huoltajien osallisuus kouluarjen suunnitteluun lisää yhteisöllisyyttä

Oppilaiden ja huoltajien osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin on yleistynyt, mutta oppilaiden ja huoltajien osallisuutta on vielä vahvistettava. Vaikka huoltajien ja oppilaiden osallisuutta pidetään keskeisenä osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, vain joka viides koulu (20 %) raportoi heidän osallistuvan opiskeluhuoltoryhmän työskentelyyn.

Opiskeluhuoltoryhmät vastaavat opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista.

Lainvastainen yksittäisen oppilaan asioiden käsittely opiskeluhuoltoryhmissä on vähentynyt. Silti edelleen noin kahdessa viidestä koulusta (40–42 %) opiskeluhuoltoryhmissä käsiteltiin yksittäisen oppilaan opiskeluhuollon tuen tai oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarvetta ja järjestämistä. Lähes kolmasosa kouluista (28 %) raportoi, että opiskeluhuoltoryhmissä oli tarkasteltu luokkia oppilaskohtaisesti.

– Opiskeluhuoltoryhmissä tulee käsitellä asioita lainmukaisesti yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Näin voidaan vahvistaa koko yhteisön hyvinvointia sekä mahdollistaa oppilaiden ja huoltajien toimiminen opiskeluhuoltoryhmän vakijäseninä. Oppilaita ja huoltajia olisi tärkeää ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa, kun laaditaan koulun toimintamalleja ja käytänteitä, toteaa opetusneuvos Tanja Väänänen Opetushallituksesta.

Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksen yhteydessä vain hieman yli puolet (51 %) kouluista oli käynyt läpi kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisyä. Fyysisten olosuhteiden lisäksi tarkastuksessa olisi hyvä käydä enemmän läpi myös kouluyhteisön hyvinvointiin liittyviä asioita. 

Järjestyssäännöt on päivitetty koskien mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana

Yli puolet kouluista (59 %) oli päivittänyt tai käsitellyt järjestyssääntöjään huoltajien kanssa ja valtaosa (86 %) oppilaiden kanssa. Edeltävässä tiedonkeruussa (2023) asiasta kysyttiin hieman toisin: kouluilta kysyttiin huoltajien ja oppilaiden osallistumisesta järjestyssääntöjen laatimiseen tai päivittämiseen. Silloin kouluista vain vajaa neljäsosa (24 %) ilmoitti, että huoltajat olivat osallistuneet ja kolme viidestä (60 %), että oppilaat olivat osallistuneet tähän. 

Huoltajien ja oppilaiden osallisuutta järjestyssääntöjen päivittämisessä ja käsittelyssä on todennäköisesti lisännyt uudistuneen perusopetuslain myötä 1.8.2025 voimaan tullut mobiililaitteiden käyttökielto oppitunneilla. Se edellytti opetuksen järjestäjiltä järjestyssääntöjen päivittämistä.

Tuoreimmassa TEAviisari-tiedonkeruussa kysyttiin myös mobiililaitteiden käytöstä: Alakouluista valtaosa kieltää opetuksettoman ajan käytön (95 %), kun taas yläkouluista sen kieltää alle puolet (44 %).

Samaan aikaan liikkumista lisäävät toimet olivat kouluissa lisääntyneet, ja lähes kaikissa kouluissa (96 %) hyödynnettiin opetuksen yhteydessä liikkumista ja toiminnallista oppimista. Edelleen vain puolessa kouluista (50 %) Move!-tulokset ovat käytettävissä kaikkien tai lähes kaikkien 5.-luokkalaisten laajoissa terveystarkastuksissa ja vain kolmasosassa (36 %) 8.-luokkalaisten vastaavissa.

Liikunnallisen elämäntavan edistäminen tulee velvoittavaksi esi- ja perusopetuksessa 1.8.2026 alkaen. Sen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia, oppimisen edellytyksiä ja oppimista sekä liikunnan merkitystä kokonaisvaltaisena elämäntaitona. 

Oppilaiden ja huoltajien osallisuus kouluruokailun suunnittelussa vahvistuu 

Oppilaiden osallistuminen kouluruokailun suunnitteluun oli yleistynyt (77 %:ssa kouluista) parin vuoden takaisesta (73 %). 

– Suunta on oikea, mutta olisi tärkeää, että oppilaat ja huoltajat pääsisivät vielä useammin mukaan kouluruokailun suunnitteluun. Kun oppilaat voivat vaikuttaa, ruokailu koetaan merkityksellisemmäksi ja myös ruoan syöminen lisääntyy. Tämä tukee suoraan oppilaiden jaksamista ja koulupäivän sujuvuutta, sanoo opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

Vain hieman useampi kuin joka kymmenes koulu (13 %) noudattaa kouluruokailusuositusta. 

– Kouluruokailusuositus ei koske vain ruoan ravitsemuksellista laatua, vaan myös ruokailun tarkoituksenmukaista järjestämistä, kuten riittäviä ruokailuaikoja ja hyvää ruokailuympäristöä. Kouluruokailu on osa opetussuunnitelman mukaista, koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria sekä koulupäivän pedagogista kokonaisuutta ja rakennetta.

Vuonna 2025 TEAviisari-tiedonkeruuseen vastasi 95 % Manner-Suomen kouluista. Kuntakohtaiset tiedot ovat nähtävissä TEAviisari-verkkopalvelussa. Palvelussa esitetään myös koulukohtaiset tiedot, mikäli koulu on antanut luvan tietojensa julkaisemiseen.

Lisätietoja

• opetusneuvos Tanja Väänänen (opiskeluhuolto ja hyvinvointi), Opetushallitus, tanja.vaananen [at] oph.fi  
• opetusneuvos Christine Söderek (ruotsinkieliset tiedustelut opiskeluhuollosta ja hyvinvoinnista), Opetushallitus, christine.soderek [at] oph.fi  
• opetusneuvos Marjaana Manninen (kouluruokailu ja hyvinvointi), Opetushallitus, marjaana.manninen [at] oph.fi (marjaana[dot]manninen[at]oph[dot]fi)
• projektipäällikkö Kirsi Wiss (tiedonkeruu), THL, kirsi.wiss [at] thl.fi