Koulujen yrittäjyyskasvatus vahvistaa tulevaisuudessa tarvittavia taitoja

Euroopan unioni näkee yrittäjyyden laajasti: se ei tarkoita vain yritystoimintaa, vaan myös yksilön kykyä tarttua mahdollisuuksiin sekä taitoa kehittää ideoita ja muuttaa ne toiminnaksi, joka tuottaa taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista arvoa.

Entrepreneurship Education at School in Europe 2025 -raportin mukaan yrittäjyys on joukko tietoja, taitoja ja asenteita, joita voidaan oppia, harjoitella ja kehittää, ja joita tarvitaan kaikilla elämän ja työn aloilla, ei vain yritysmaailmassa. Koulujen yrittäjyyskasvatuksella on keskeinen rooli tällaisten tulevaisuudessa tarvittavien taitojen ja asenteiden edistäjänä ja nuorten valmiuksien vahvistajana.

Useimmissa Euroopan maissa aiheen opetusta edistetään erilaisilla kansallisen tason ohjausasiakirjoilla ja strategioilla. Yrittäjyyskasvatus sisältyy myös kaikkien raportissa mukana olevien 36 maan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmiin. 

Yleisimmin yrittäjyyskasvatusta tarjotaan sekä laaja-alaisina kokonaisuuksina että integroituna muihin oppiaineisiin. Oppiaineet liittyvät usein talouteen tai liiketoimintaan, mutta monessa maassa myös matematiikassa ja luonnontieteissä sekä yhteiskuntaopissa on yrittäjyyskasvatukseen liittyviä sisältöjä. Muutamassa maassa yrittäjyyskasvatusta opetetaan myös erillisenä omana oppiaineena lähinnä lukiokoulutuksessa.

– Suomalaisen perusopetuksen yhtenä laaja-alaisena osaamiskokonaisuutena ovat työelämätaidot ja yrittäjyys. Yrittäjyysosaamiseen liittyviä tavoitteita ja sisältöjä opiskellaan myös osana eri oppiaineita kuten esimerkiksi yhteiskuntaopissa, kotitaloudessa ja oppilaanohjauksessa, kertoo opetusneuvos Nina Penttinen Opetushallituksesta.

Opetushallitus on aloittanut yrittäjyyden lukiodiplomin kehittämistyön yhdessä aiheen opettajien ja tutkijoiden kanssa. Opiskelija voi osoittaa lukiodiplomilla osaamistaan ja harrastuneisuuttaan yrittäjyydessä syksystä 2027 alkaen, mikäli yrittäjyyden lukiodiplomi on mukana paikallisessa opetussuunnitelmassa. 

Suomessa yrittäjyyskasvatus ei perustu pelkästään talouteen tai liiketoimintaan  

Yrittäjyys on yksi Euroopan unionin määrittelemistä elinikäisen oppimisen avaintaidoista, joita koulutuksella edistetään.  Avaintaitojen viitekehykset kuvaavat tietoja, taitoja ja osaamisia, joita avaintaitoon sisältyy. Viitekehyksen mukaan yrittäjyyskasvatuksen ei pitäisi rajoittua vain taloudelliseen osaamiseen, vaan olla kokonaisvaltaisempi lähestymistapa, joka tukee nuorten kasvua aktiivisiksi, luoviksi ja vastuullisiksi toimijoiksi yhteiskunnassa. 

Raportissa tarkasteltiin sitä, miten maiden opetussuunnitelmissa näkyvät tietyt yrittäjyyteen liittyvät osaamiset, kuten luovuus, innovaatiokyky, riskienhallinta ja vastuullisuus, kyky suunnitella, asettaa tavoitteita ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi sekä rahoituksen ja talouden lukutaito. 

Suomessa – kuten myös kuudessa muussa Euroopan maassa – kaikki raportissa tarkastellut osaamiset löytyvät sekä perusopetuksen ja että lukion opetussuunnitelmista. Näissä maissa yrittäjyyskasvatuksen sisällöt ovat laajempia kuin maissa, joissa ne liittyvät kapeampaan talous- ja liiketoimintapainotteiseen yrittäjyysosaamiseen.

Millainen rooli koulujen yrittäjyyskasvatuksella sitten on tällaisten tulevaisuudessa tarvittavien taitojen edistämisessä ja nuorten valmiuksien vahvistamisessa? Nina Penttinen vinkkaa LUT-yliopiston tutkimuksista, joista esimerkiksi Ysimittarilla (2022) on selvitetty perusopetuksen 9. luokkalaisten käsityksiä omista yrittäjyysvalmiuksistaan. Tulosten mukaan koulu on keskeinen osa nuorten arkea ja luonnollinen ympäristö oppia mm. yhdessä tekemistä, projektien suunnittelua ja toteuttamista sekä omaan talouteen liittyviä asioita, jotka kaikki linkittyvät myös yrittäjyysosaamiseen. 

Ainakin luovuuden osalta suomalainen peruskoulu näyttäisi ylipäätään tuottavan hyvä tuloksia: vuoden 2022 PISA-tutkimuksen luovaa-ajattelua koskevassa osuudessa suomalaisten osaaminen oli korkeatasoista ja erityisesti tyttöjen luova ajattelu oli hupputasoa. 15-vuotiasta suomalaisista 39 % ylsi huippuosaamisen tasolle, kun OECD-maissa keskimäärin samaan pystyi 27 % ikäluokasta. 

LUT-yliopiston ja 4H-järjestön yhteisessä tutkimuksessa taas ilmeni, että yrittäjyyttä opitaan myös vapaa-ajalla. Keskeisiä tutkimushavaintoja oli se, että nuorten yritykset eivät ole vain kesätekemistä, vaan vaikuttavat kuntien elinvoimaan täydentämällä palvelutarjontaa, kasvattamalla yhteisöllisyyttä ja vahvistamalla pitovoimaa.

Lisätiedot raportista

• johtava asiantuntija Hanna Laakso, p. 029 533 1117, hanna.laakso [at] oph.fi