Perustemuutokset voimaan 1.8.2026: muutoksilla edistetään maahanmuuttotaustaisten oppilaiden suomen tai ruotsin kielitaidon kehittymistä perusopetuksessa

Opetushallitus on päivittänyt perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet (2015) ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) sekä valmistavan opetuksen lisäopetuksen että suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärien (myöhemmin uutisessa S2-opetus) osalta. Molemmat perustemuutokset tulevat voimaan 1.8.2026. Opetuksen järjestäjien tulee päivittää paikalliset opetussuunnitelmat tähän mennessä. 

Uudistukset perustuvat pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sekä hallituksen puoliväliriihen tavoitteisiin. Ne edistävät maahanmuuttotaustaisten oppilaiden suomen tai ruotsin kielen taitoa ja sen kehittymistä perusopetuksessa. Perusopetuslakia on muutettu valmistavan opetuksen osalta, mikä edellytti muutoksia myös valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

– Uudistuksilla parannetaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hyvin järjestetty suomen tai ruotsin opetus yhdessä kielitietoisen opetuksen ja ohjauksen sekä opetuskielen tukiopetuksen kanssa tukee opintoja ja mahdollistaa jatko-opinnot sekä työllistymisen. Nyt tehdyt tarkennukset lisäävät myös osallisuutta ja edistävät kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, kertovat opetusneuvokset Sanna Voipio-Huovinen ja Katri Kuukka Opetushallituksesta. 

Perusteiden uudistamisessa on kuultu laajasti eri sidosryhmiä, kuten valmistavaa opetusta ja S2-opetusta antavia opettajia, opetuksen järjestäjiä ja tutkijoita. 

Perusopetuksessa järjestettävä valmistavan opetuksen lisäopetus parantaa koulutuksellista yhdenvertaisuutta 

Elokuusta 2026 alkaen opetuksen järjestäjät voivat tarjota perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen oppilaille valmistavan opetuksen lisäopetusta. Opettajat arvioivat, onko lisäopetukselle tarvetta. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta valmistavan opetuksen lisäopetukseen, hänestä tulee samalla perusopetuksen oppilas.

Valmistavan opetuksen lisäopetus on tarkoitettu niille ulkomailla syntyneille ulkomaalaistaustaisille oppilaille, jotka eivät ole perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana saavuttaneet riittävää suomen tai ruotsin taitoa perusopetuksessa opiskeluun. Se on tarkoituksenmukaista erityisesti niille oppilaille, joilla on vähän koulunkäyntitaustaa ja jotka ovat tulleet suomalaisen koulutuksen piiriin vasta perusopetuksen loppuvaiheessa.

Lisäopetusta tarjotaan enintään vuoden ajan, mutta oppilaalla on mahdollisuus päättää se aiemmin​. Lisäopetusta annetaan niissä oppiaineissa, joissa oppilaan opetuskielen eli suomen tai ruotsin peruskielitaitoa on tarpeen vahvistaa.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen ja valmistavan opetuksen lisäopetuksen järjestäminen ovat opetuksen järjestäjille vapaaehtoisia tehtäviä.

–  Opetuksen järjestäjä päättää sekä valmistavan opetuksen että valmistavan opetuksen lisäopetuksen järjestämisestä. Suosittelemme, että tarvittaessa opetuksen järjestäjä tarjoaa sekä valmistavaa opetusta että valmistavan opetuksen lisäopetusta, Kuukka kertoo.

Perusopetuksessa järjestettävässä valmistavan opetuksen lisäopetuksessa oppilas etenee oman vuosiluokkansa tavoitteiden mukaisesti. Opettajat voivat laatia oppilaalle suunnitelman opintoja varten. Valmistavan opetuksen lisäopetusta voidaan antaa oppituntien aikana samanaikais- tai yhteisopetuksena, pienemmässä ryhmässä tai henkilökohtaisena ohjauksena.

Siirtymä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärien välillä selkeytyy – arviointi perustuu kielitaidon tasoon

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa täsmennämme sitä, milloin S2 on oppilaalle tarkoituksenmukainen oppimäärä. Paikallisesti on ollut paljon eroja siinä, miten oppilaalle valitaan sopivin oppimäärä. 

S2-oppimäärä on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä, jolla on omat tavoitteet ja sisällöt. Se ei ole oppimisen ja koulunkäynnin tuen muoto. 

Esimerkiksi perusopetukseen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyvälle oppilaalle S2 on lähtökohtaisesti suositeltava oppimäärä.  Opetukseen osallistumisen lähtökohtana on oppilaan suomen tai ruotsin taidon taso, ei väestötietojärjestelmässä oleva äidinkieli.

–  Uudistuksella vahvistetaan yhteistyötä S2-oppimäärän ja S1-oppimäärän (suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus) välillä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työskentelyä samoissa tekstiympäristöissä, kertoo Voipio-Huovinen.

Opetussuunnitelman perusteissa on nyt aiempaa selkeämmin kuvattu, miten oppilas siirtyy S2-oppimäärän opiskelusta suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -opetukseen.  Jatkossa myös opetuksen järjestäjät kuvaavat paikallisissa opetussuunnitelmissa nykyistä tarkemmin, miten oppilaiden siirtyminen oppimäärästä toiseen tapahtuu ja miten siirtymistä tuetaan. 

Oppilas siirtyy S1-oppimäärään silloin, kun hänellä on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, ja kun siirtyminen S1-oppimäärään tukee hänen oppimistaan.

–  On tärkeää, että S2- ja S1-oppimäärien opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä oppilaiden kielitaidon arvioimisessa ja oppimäärästä toiseen siirtymisessä, sanoo Voipio-Huovinen.

Opettajat selvittävät oppimäärän tarpeen ja esittelevät suosituksen huoltajille. Päätöksen oppimäärästä tekevät huoltajat.

Tukea ja työkaluja uudistusten toteuttamiseen

Opetushallitus tukee opetuksen järjestäjiä uudistuksissa muun muassa webinaarein ja tukimateriaalein keväällä 2026.  

– Laadimme myöhemmin myös arviointimateriaalia, joka selkeyttää oppilaan siirtymistä S2-oppimäärästä S1-oppimäärään. Lisäksi tarjoamme jatkuvaa ohjausta S2-oppimäärien arvioinnissa, kertoo Voipio-Huovinen.

Vuonna 2026 haettavaksi tulevalla S2-opetukseen kohdistuvalla valtionavustuksella opetuksen järjestäjät voivat järjestää muun muassa opettajien koulutusta ja tukea opettajien yhteistyötä. Opetushallitus uutisoi valtionavustuksen hausta alkuvuonna.

Lisätiedot: 

Valmistava opetus ja perusopetuksessa järjestettävä valmistavan opetuksen lisäopetus: 

• Opetusneuvos Katri Kuukka, katri.kuukka [at] oph.fi (katri.kuukka@oph.f)i

S2-opetus: 

• Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä: opetusneuvos Sanna Voipio-Huovinen, sanna.voipio-huovinen [at] oph.fi (sanna[dot]voipio-huovinen[at]oph[dot]fi)
• Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä opetusneuvos Sofia Stolt, sofia.stolt [at] oph.fi (sofia[dot]stolt[at]oph[dot]fi)

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä: 

• opetusneuvos Minna Harmanen, minna.harmanen [at] oph.fi (minna[dot]harmanen[at]oph[dot]fi)