Pullaa, yhteisöllisyyttä ja kulttuuritoimintaa – modernilla rauhantyöllä on monet kasvot

– Minä näin syksyllä 2024 unta siitä, että olisipa Rauhanasemalla jokin kaikille avoin tila ja kun sellaisen luomiseen muutama kuukausi myöhemmin tarjoutui tilaisuus, niin olihan siihen tartuttava, yhdistyksen puheenjohtaja Tarmo Sorsa toteaa.

Joukko innokkaita, toisensa erilaisten verkostojen kautta löytäneitä nuoria perusti vuoden 2025 alussa yhdistyksen, joka ryhtyi pyörittämään Rauhankahvila Fredrika -nimistä kahvilaa Rauhanaseman alakerrassa. Jonkinlaisena esikuvana sille toimi Turun Kirjakahvila, ja toiminnan käynnistämiseen tarvittava alkupääoma saatiin kasaan joukkorahoituskampanjan avulla. Kampanjaa vauhditti omalta osaltaan myös tuolloinen Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki ja hänen kampanjasta tekemänsä Instagram-video.

Jo alusta asti oli selvää, että taloon haluttiin kahvilan lisäksi myös muuta toimintaa ja nimenomaan sellaista, joka sopisi sen henkeen ja tunnelmaan. 

Öisiä kirjoitussessioita

Yhtä lailla selvää oli sekin, että toiminnan pyörittämiseen tarvittaisiin rahaa. Niinpä Rauhanaseman yläkerran toimisto muuttui hermokeskukseksi, jossa kirjoiteltiin apurahahakemuksia moniin eri paikkoihin joskus myöhään yöhön asti.

– Talossa menee hälytykset päälle puolen yön jälkeen. Joskus vielä 10 minuuttia vaille joku sanoi, että kirjoitetaan vielä tämä yksi hakemus äkkiä loppuun. Sitten juostiin äkkiä ulos ennen kuin vartiointiliike tulisi paikalle. Mutta se kirjoittaminen oli hauskaa ja yhteisöllistä hommaa, jossa tuli samalla vähän vahingossakin pohdittua, että mitä me oikeastaan haluamme ja aiomme tehdä, Sorsa muistelee.

Yhdistys päätti hakea myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukea nuorten toteuttamalle solidaarisuushankkeelle. Solidaarisuushankkeet tukevat nuorten itse ideoimaa ja toteuttamaa paikallista toimintaa. Euroopan solidaarisuusjoukot valikoitui hakemuksen kohteeksi aiemman kokemuksen perusteella.

– Olen aiemmin Tampereella ollut mukana ”Hetki ilmastolle” -nimisessä projektissa, joka sai niin ikään rahoitusta tästä samasta instrumentista ja sitä kautta tunnistin, että se voisi sopia myös tähän meidän tilanteeseemme, Tarmo Sorsan ohella yhdistyksen alkuperäisiin perustajiin kuuluva ja tällä hetkellä sen varapuheenjohtajana toimiva Hilla Mäkelä kertoo.

Molemmilla haastateltavilla on lämpimiä muistoja Euroopan solidaarisuusjoukkojen avustuksen hakuvaiheesta. Ei pelkästään yhteisöllisten kirjoitussessioiden vuoksi, vaan myös siksi, että Opetushallituksen asiantuntijat olivat heidän mukaansa erittäin ystävällisiä ja avuliaita koko prosessin ajan.

– Heille saattoi aina soittaa tai laittaa viestiä ja kysyä neuvoa, ja sillä tavalla asiat aina selvisivät, Sorsa muistelee.

Matalan kynnyksen toimintaa

Sorsan mukaan Rauhanaseman nuoriso- ja kulttuuritoiminnassa katto on korkealla ja seinät leveällä: siitä on haluttu tehdä mahdollisimman helposti lähestyttävää matalan kynnyksen toimintaa niin, että monipuolisesta tarjonnasta löytyisi jokaiselle jotakin.

– Meiltä löytyy täältä niin musiikkia, kulttuuria, taidetta kuin erilaisia luentotilaisuuksiakin, Mäkelä toteaa ja jatkaa: – Kaikkea toimintaa emme järjestä itse, vaan tarjoamme myös tiloja muiden järjestämälle toiminnalle. Voisikin sanoa, että me olemme sekä tapahtumapaikka että tekemisen alusta, joka tarjoaa ihmisille erityyppisiä tapoja toimia ja tehdä rauhantyötä.

Oma lukunsa ovat yhdistyksen järjestämät Rauhanklubit. Sorsan mukaan aiemmin haasteena oli rauhanteemaisten tapahtumien hajanaisuus ja puutteellinen tiedonkulku, mistä syystä eri toimijat järjestivät toisistaan tietämättä tapahtumia samalla teemalla ja joskus jopa samaan aikaan. Tämä aiheutti päällekkäisyyttä ja yleisökatoa. 

– Rauhanklubeja järjestetään säännöllisesti tiettynä ajankohtana. Ne ovat ikään kuin kuratoitua, rauhanteemaista sisältöä, jota tuottaa välillä meidän yhdistyksemme, välillä joku muu. 

Sekä tapahtumien järjestäjien että niiden osallistujien löytämisessä on verkostoilla ja puskaradiolla ollut keskeinen rooli.

– Moni ihminen on tullut sanomaan vaikkapa kaverinsa olleen mukana toiminnassamme, tai että on kuullut meistä hyvää, joten päätti tulla katsomaan ja kokeilemaan, mistä tässä on kyse, Sorsa taustoittaa.

Rauhantyö tärkeämpää kuin koskaan

Sorsa ja Mäkelä ovat yhtä mieltä siitä, että rauhantyö on juuri tässä ajassa tärkeämpää kuin koskaan. Heidän mukaansa se johtuu ensinnäkin vallitsevasta maailmantilanteesta: sotia käydään eri puolilla maailmaa. Lisäksi yleinen yhteiskunnallinen keskustelu militarisoituu, ihmisten eriarvoisuus kasvaa, kolmannen sektorin ja sen myötä myös rauhantyön tekijöiden taloudellista tukea on leikattu ja niin edelleen. Yhdistyksen organisoiman nuoriso- ja kulttuuritoiminnan yhtenä tavoitteena onkin näyttää, mikä se toinen vaihtoehto voisi olla.

Toisaalta Sorsan mukaan yhdistyksen tarkoituksena on laajentaa käsitystä siitä, mitä rauhantyö itse asiassa on ja mitä se pitää sisällään.

– Meillä on aatteellista yritystoimintaa, mikä tarkoittaa meidän tapauksessamme esimerkiksi sitä, että kaikki tulot käytetään suoraan vapaaehtoistoiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi meillä on paljon kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia, joiden kantavana teemana on yhteisöllisyys. Tämä kaikki on meidän mielestämme rauhantyötä. Itse asiassa etenkin aikojen ollessa haastavat, kaikki yhdessä tekeminen tulisi käsittää rauhantyöksi, Sorsa sanoo.

Tavoitteena vakiintunut toiminta

Tarmo ja Hilla iloitsevat siitä, että Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman rahoituksella on päästy kokeilemaan nuoriso- ja kulttuuritoimintaa käytännössä. Samalla on huomattu, että sille on tarvetta ja kysyntää. Seuraava askel on vakauttaa rahoituspohja niin, että yksi henkilö voisi pyörittää hallinnollista puolta taustalla, jolloin muille aktiiveille jäisi enemmän aikaa sisältöjen, eli tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Tähän liittyen yhdistys onkin jo saanut positiivisia uutisia.

– Eilen tuli tieto, että olemme saaneet toimintaamme avustusta Helsingin kaupungilta. Tämä mahdollistaa hakeutumisen Helsingin kaupungin jatkuvan toiminta-avustuksen piiriin ensi vuonna, Sorsa kertoo.

Siinä missä solidaarisuushankkeiden tarkoituksena on mahdollistaa uuden toiminnan kokeileminen ja kehittäminen hankekauden aikana, edellyttää toiminnan jatkuminen hankkeen päätyttyä rahoitusta muualta. Tässä mielessä hanke on täyttänyt tehtävänsä erinomaisesti, sillä yhdistys on jo onnistunut hankkimaan toiminnalleen uusia rahoituslähteitä.

Jatkossa myös jonkinlainen kansainvälinen hanke saattaisi olla yhdistysaktiivien haaveissa, mutta sen osalta ei ole vielä olemassa tarkempia suunnitelmia.

– Solidaarisuusjoukkojen tuella toteutetun nuoriso- ja kulttuuritoiminnan yhtenä tavoitteena oli saada mukaan aktiivisia ihmisiä luomaan Rauhanasemalle uutta, omannäköistään toimintaa. Tässä olemme onnistuneet ja se lämmittää mieltä. Rauhantyö ei koskaan vanhene, mutta se elää ajassa ja muotoutuu kulloistenkin tekijöidensä näköiseksi. Me unelmoimme siitä, että rauhan teemat olisivat yleisesti lähtökohtainen tapa katsoa maailmaa, Sorsa ja Mäkelä sanovat.

Teksti: Marko Jääskeläinen