Suomalaisten korkeakoulujen tärkeimmät kumppanit löytyvät Euroopasta
Opetushallitus osallistui International Partnership Landscape Survey -selvityksen toteutukseen Institute of International Educationin (IIE) yhteistyökumppanina ja välitti kyselyn suomalaisille korkeakouluille. Selvitys tarjoaa vertailutietoa kansainvälisten korkeakoulukumppanuuksien kehittämisen tueksi.
Selvitys tarkastelee korkeakoulujen kansainvälisiä kumppanuuksia, niiden tavoitteita, sisältöjä, maantieteellistä sijoittumista ja johtamista. Ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2025 mukana oli korkeakouluja Euroopasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Kansainvälinen selvitys toteutetaan vaiheittain eri alueilla.
Suomesta kyselyyn vastasi 17 korkeakoulua, joista yhdeksän on yliopistoja ja kahdeksan ammattikorkeakouluja. Tulokset kuvaavat kyselyyn vastanneita korkeakouluja, eikä niitä tule sellaisenaan yleistää kaikkiin suomalaisiin korkeakouluihin.
Eurooppa on ylivoimaisesti tärkein kumppanialue
Eurooppa nousi selvästi suomalaisten korkeakoulujen tärkeimmäksi yhteistyöalueeksi: 74 % maininnoista kohdistui eurooppalaisiin kumppanimaihin. Kaikilla kyselyyn vastanneilla korkeakouluilla oli lisäksi yli kymmenen kumppanuutta Euroopassa. Euroopan lisäksi suomalaisten korkeakoulujen tärkeimmistä kumppanuuksista 11 % sijaitsee Aasiassa ja 15 % muilla alueilla.
Suurin osa suomalaisesta korkeakouluyhteistyöstä rakentuu eurooppalaisten ohjelmien ja verkostojen, kuten Erasmus+-ohjelman varaan. Tulokset vahvistavat sen, että eurooppalainen korkeakouluyhteistyö muodostaa suomalaisille korkeakouluille kansainvälisen toiminnan keskeisimmän perustan.
Eurooppalaisen yhteistyön keskeisestä merkityksestä kertoo myös suomalaisten korkeakoulujen laaja osallistuminen Eurooppalaiset yliopistot -alliansseihin. Niissä yhteistyö ulottuu opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuden lisäksi koulutuksen kehittämiseen sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.
Suomalaisten korkeakoulujen vastauksissa eurooppalaisten kumppanuuksien osuus korostuu muihin Euroopan maihin verrattuna. Kaikkien eurooppalaisten korkeakoulujen tärkeistä kumppanuuksista 61 % on Euroopassa, 14 % Aasiassa ja 25 % muilla alueilla.
Kansainvälinen yhteistyö ei tarkoita pelkkää opiskelijavaihtoa
Kyselyyn vastanneilla suomalaisilla korkeakouluilla on laajat kansainväliset verkostot. Lähes kaikki vastaajat (94 %) ilmoittivat korkeakoulullaan olevan vähintään 100 institutionaalista yhteistyösopimusta.
Opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuus muodostavat edelleen kansainvälisten kumppanuuksien ytimen. Kaikki vastaajat kertoivat, että yli kymmeneen niiden kansainväliseen kumppanuuteen liittyy opiskelija- tai henkilöstöliikkuvuutta.
Vastaajista 88 % oli yli kymmenen kumppanuutta, joihin sisältyy tutkimusyhteistyötä. Monissa kumppanuuksissa tehdään myös opetussuunnitelmayhteistyötä, järjestetään yhteisiä tapahtumia, kehitetään yhteis- tai kaksoistutkintoja sekä toteutetaan verkossa tapahtuvaa kansainvälistä opetusta.
Tulokset tukevat kansainvälisen selvityksen havaintoa siitä, että kansainväliset kumppanuudet ovat yhä useammin monialaisia ja pitkäjänteisiä kokonaisuuksia yksittäisten vaihto-ohjelmien sijaan.
Kumppanuuksista on tullut osa korkeakoulujen strategista johtamista
Kansainvälisillä kumppanuuksilla on suomalaisissa korkeakouluissa vahva strateginen asema. Vastaajista 71 % arvioi kumppanuuksien olevan korkeakoulunsa johdolle erittäin tärkeitä ja loput pitivät niitä ainakin jokseenkin tärkeinä.
Kansainvälisten kumppanuuksien johtamista tukevat myös organisatoriset rakenteet, sillä 82 % vastanneista korkeakouluista on keskitetty kumppanuusrekisteri tai tietokanta. Vastaajista 76 % on taas koko korkeakouluntasolla kumppanuuksista vastaava henkilö, 59 % on sisäisä rahoitusta kumppanuustyön tukemiseen ja 53 % on yhteiset menettelyt uusien kumppanuuksien hyväksymiseksi.
Suomen tulokset ovat tältä osin linjassa kansainvälisen selvityksen kanssa. IIE:n mukaan korkeakoulujen kansainväliset kumppanuudet ovat monissa maissa muuttumassa aiempaa strategisemmiksi ja tiiviimmin korkeakoulujen pitkän aikavälin tavoitteisiin kytkeytyviksi.
Seuraava kehitysaskel: vaikuttavuuden arviointi
Vaikka kansainvälisten kumppanuuksien johtamiseen on jo nyt tehty vahvoja rakenteita, niiden vaikuttavuuden arviointi ei ole vielä yhtä vakiintunutta.
Vain 24 % vastaajista ilmoitti arvioivansa systemaattisesti kansainvälisten kumppanuuksiensa kokonaisvaikutuksia. Noin 35 % korkeakouluista tällainen arviointi oli kehitteillä, ja 41 % sitä ei vielä tehty.
Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisissa korkeakouluissa huomio on pitkään ollut kumppanuuksien rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi voi nousta kysymys siitä, millaista lisäarvoa erilaiset kumppanuudet tuottavat korkeakoululle, opiskelijoille, henkilöstölle ja yhteiskunnalle.
Laaja verkosto ei takaa aktiivista yhteistyötä
Tulokset osoittavat, että kaikissa yhteistyösopimuksissa ei ole aktiivista toimintaa. Noin kolmanneksessa vastaajakorkeakouluista 26–50 % yhteistyösopimuksista oli ilman aktiivista toimintaa. Lisäksi 71 % vastaajista piti ainakin jossain määrin haasteena sitä, että kiinnostus uuden kumppanuuden solmimiseen ei aina johda pitkäjänteiseen yhteistyöhön.
Tulokset eivät kuitenkaan viittaa siihen, että korkeakoulut olisivat vähentämässä kansainvälisiä kumppanuuksiaan. Sen sijaan ne korostavat tarvetta tunnistaa laajoista verkostoista strategisesti tärkeimmät yhteistyösuhteet ja seurata niiden aktiivisuutta sekä vaikuttavuutta.