Suomen ESCI-lähettiläät – yhteinen tavoite: opiskelijaliikkuvuuden hallinnon digitalisointi

Istuimme Opetushallituksessa alas keskustelemaan Suomen ESCI‑lähettiläiden kanssa liikkuvuuden hallinnon digitalisoimisesta ja korkeakoulujen tarpeista. Lähettiläinä HAMK ja SEAMK ovat edistyneet merkittävästi eurooppalaisen opiskelijakorttialoitteen (ESCI) eri osien käyttöönotossa, ja työllään he tukevat Erasmus+ -liikkuvuuden hallinnollisten prosessien digitalisointia ja yksinkertaistamista.

Ensimmäiset eurooppalaiset lähettiläät valittiin kaudelle 2024–2025, jolloin Suomen edustajaksi nimettiin HAMKista Malla Haaparanta. Seuraavat lähettiläät valittiin kaudelle 2025–2027, ja nykyisen kauden Suomen edustajana toimii SEAMKin Tiina Välimäki.

ESCI-lähettiläät innostuksen ja rakenteiden yhdistäjinä 

HAMKin Malla Haaparannalle ESCI‑lähettelijääksi hakemisen motivaatio oli alusta asti ennen kaikkea innostava mahdollisuus oppia ja vaikuttaa. Hänen kiinnostuksensa digitaalisiin toimintamalleihin oli vahvaa jo ennen hakua, ja lähettilästoiminta toimi luontevana jatkumona aiemmalle kehittämistyölle. HAMKin ketterä toimintakulttuuri sopi hyvin myös ESCIn kokeilevaan luonteeseen: järjestelmien käyttöönottoa on edistetty rohkeasti ja avoimin mielin.

SEAMKin Tiina Välimäki haki mukaan toiselle lähettiläskierrokselle tilanteessa, jossa organisaatio oli jo pitkään tehnyt määrätietoista Erasmus Without Papers (EWP)‑ ja ESCI‑kehitystä. Välimäen osallistuminen toi korkeakoululle mahdollisuuden jakaa omia toimivia käytäntöjä sekä tuoda kentän arjen haasteita komission tietoon. SEAMKin sisäinen EWP-työryhmä on ollut keskeinen tukirakenne ESCIn edistämisessä, ja Välimäki näkee  lähettiläisroolin ennen kaikkea välineenä vahvistaa tätä yhteistyötä entisestään.

Kuva: Mari Pohjola, Opetushallitus

Verkostoista tukea eri tarpeisiin

Suomalaiset ESCI‑korkeakoulut hyötyvät verkostosta eri tavoin. HAMKin näkökulmasta arvoa tuovat erityisesti tilanteet, joissa haasteita voidaan purkaa yhdessä saman järjestelmän käyttäjien kanssa. Käytännön toimijoiden välinen vuoropuhelu helpottaa arjen ongelmanratkaisua ja vähentää yksittäisen korkeakoulun työkuormaa.

SEAMKin kohdalla korostuu eurooppalainen vertailu. Välimäen mukaan on tärkeää ymmärtää, missä vaiheessa muut korkeakoulut ja maat ovat – ja miten Suomen edelläkävijyys voi tukea myös muita. Lähettiläisrooli vahvistaa samalla SEAMKin sisäistä kykyä perustella digitalisaatiotarpeita ja lisätä yhteistä ymmärrystä organisaation sisällä.

Suomen vahvuudet näkyvät arjessa

Suomen ESCI‑valmiudet erottuvat eurooppalaisessa vertailussa selvästi. Korkeakouluissa on jo pitkään ollut käytössä sähköisiä prosesseja, digitaalisia liikkuvuuden hallintajärjestelmiä sekä joustavia toimintamalleja. OPH:n vetämä EWP‑yhteyshenkilöiden verkosto on tukenut korkeakouluja johdonmukaisesti, ja järjestelmätoimittajien vahva rooli on helpottanut käyttöönottoa.

HAMKin ketteryys ja SEAMKin vahvat yhteistyörakenteet kuvaavat hyvin suomalaisen kentän vahvuuksia: sekä kokeileva rohkeus että prosessimainen jäntevyys tukevat digitalisaation etenemistä.

Molemmat lähettelijät tuovat kuitenkin esiin, että edelläkävijyys tuo myös varjopuolia. Suomalaisissa korkeakouluissa koetaan ajoittain turhautumista siitä, että kumppanit muualla Euroopassa eivät ole valmiita etenemään yhtä nopeasti. Tämä hidastaa kehitystä ja luo tunteen siitä, että prosessit jäävät odottamaan muiden maiden valmiusastetta.

IT‑yhteistyö ja tiedon pirstaleisuus – sama haaste eri korkeakouluissa

Molemmat nostavat esiin saman perushaasteen ESCI:n edistämisessä: IT‑yhteistyön varmistamisen ja ESCI‑tiedon hajanaisuuden.

HAMKissa haaste on ennen kaikkea IT‑resurssien sitouttaminen ja yhteisen kielen löytäminen teknisten vaatimusten ja arjen prosessien välillä. ESCI‑jargonia koetaan raskaaksi, ja tarve olisi selkeästi nimetyille henkilöille, jotka ymmärtävät sekä teknisen että hallinnollisen puolen.

SEAMKissa IT‑yhteistyö on rakenteellisesti vahvalla pohjalla, mutta haasteena on silti se, että ESCI‑muutokset koskettavat koko organisaatiota – eivät vain kansainvälistä yksikköä. Resurssien ja ymmärryksen varmistaminen on keskeistä, jotta yhteistyö pysyy sujuvana.

Molemmat nostavat esiin myös saman ongelman: ESCI‑tieto tulee liian monesta kanavasta, mikä vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista.

Tulevaisuuden ESCI: maltillista etenemistä ja uusia askelia

Suomalaiset lähettiläät näkevät ESCIn kehityksen etenevän maltillisesti mutta johdonmukaisesti. Uudet toimintamallit, kuten nimeämisprosessi (nomination), voivat olla edeltäjiään kevyempiä, koska suuri osa tarvittavasta tiedosta jo liikkuu korkeakoulujen välillä.

Tulevaisuudessa ESCI‑rakenteiden on laajennuttava Erasmus‑liikkuvuuden ulkopuolelle, jotta korkeakoulut voivat hyödyntää kokonaisuutta täysimääräisesti. Tämä edellyttää sekä eurooppalaista tahtotilaa että kansallista koordinaatiota – ja juuri tässä ESCI-lähettiläiden rooli on tärkeä.

Erasmus+ -ohjelman uusi ohjelmakausi tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia ESCI:n edistämisessä, jotka avaavat mahdollisuuksia mutta vaativat korkeakouluilta taas intensiivisempää kehittämistä prosessien digitalisoimisessa. 

Yhteinen viesti suomalaisille korkeakouluille

Vaikka Haaparanta ja Välimäki tulevat eri korkeakouluista, heidän viestinsä muille suomalaisille korkeakouluille on sama:

• yhteistyö on ratkaisevaa,
• perusasioiden on oltava kunnossa, ja
• ESCI‑kehitystä ei saa nähdä vain yhden yksikön vastuuna, vaan laajana moniala‑asiantuntijayhteistyönä.

Lähettiläät peräänkuuluttavat erityisesti avoimuutta kysyä neuvoja sekä kotimaassa että eurooppalaisilta kumppaneilta – sillä juuri tästä ESCI‑kehitys saa voimansa: yhteisestä oppimisesta.