Suru, ilo ja tuohtumus nuorisoalan hankkeiden polttoaineina – vuoden viimeinen hakukierros oli suosittu ja korkeatasoinen

Ennätyksellisen suositulla syksyn hakukierroksella Erasmus+ -rahoitusta myönnettiin nuorisoalalle yhteensä 1 983 360,50 euroa. Rahoituksen sai 12 nuorisovaihtoa (KA152-YOU), 7 nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushanketta (KA153-YOU), 11 nuorten osallistumishanketta (KA154-YOU) ja kolme DiscoverEU-osallisuustoimen hanketta (KA155-YOU). Liikkuvuushankkeisiin myönnettiin yhteensä 1 563 360,50 euroa. Lisäksi rahoitusta myönnettiin seitsemälle pienimuotoiselle kumppanuushankkeelle (KA210-YOU) yhteensä 420 000 euron verran.

Lokakuun haussa myönnettiin lisäksi Erasmus+ -akkreditointi kolmelle nuorisoalan organisaatiolle. Uusia akkreditoituja organisaatioita ovat Kanava Nuoriso ry, Tampereen Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys ry ja Suomen Setlementtiliitto ry.

Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmasta myönnettiin lokakuun hakukierroksella 89 700 eurolla rahoitusta 10 solidaarisuushankkeelle (ESC30-SOL). Lisäksi kansallinen toimisto käsitteli 31.10.2025 mennessä lähetetyt Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman laatumerkkihakemukset. Vapaaehtoistoiminnan laatumerkki myönnettiin kuudelle uudelle organisaatiolle: vastaanottavan organisaation rooli Pälkäneen kunnan nuorisopalveluille, Kokkolan kaupungin nuorisopalveluille, Kangasalan kaupungin nuorisopalveluille, Saariston Savotta ry:lle ja Pukinmäen taidetalo ry:lle. Kaikkien roolien laatumerkki myönnettiin koripalloseura Venom ry:lle.

Tuohtumus vei kuntapäättäjien puheille

Innostuneet mutta samalla vähän hämmentyneet, kuvailee Länsi-Saimaan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Merja Kuukka nuorten tunnelmia hankerahoituksen varmistuttua nuorten osallistumishankkeelle. 

– Ei osattu ihan tarkalleen vielä hahmottaa, mitä tämä nyt oikein edellyttääkään! Kuukka kuvailee alkuihmetystä.

Jutellaan, yhdessä -hankkeen suunnittelu sai alkunsa tuohtumuksesta.

– Nuoret kokivat, että heidät oli tyystin ohitettu heitä koskevissa asioissa. Siitä sitten lähdettiin edistämään asiaa. Haluamme tuoda esille, että päättäjien ja muiden erilaisten toimijoiden pitää oikeasti muistaa huomioida nuoret ja heidän näkökulmansa asioihin, jotka läheisesti koskettavat heitä. Aina ei ole kyse edes suurista rahasummista. Aikuisten mielestä aika mitättömiltäkin tuntuvilla asioilla voi olla nuorille suuri merkitys.

Erasmus+ -rahoituksella nuoret kutsuvat kerran kuukaudessa kunnan päättäjiä iltapäiväkahville keskustelemaan nuorten osallisuudesta.

– Nuoret ovat toivon mukaan tulevaisuudessakin kunnan asukkaita ja päättäjiä, Kuukka muistuttaa. – Siihen voi vaikuttaa ottamalla nuoret huomioon. Ettei se olisi vain sanahelinää.

Raiteita pitkin kansainvälisiin kokemuksiin

Kerran elämässä -mahdollisuus, tuumataan DiscoverEU-osallisuustoimen matkasta HangFlow-yhdistyksessä.

– Olemme onnellisia, innostuneita ja helpottuneita rahoituksen varmistumisesta. Se sai meidät odottamaan kokemusta entistäkin enemmän, Maldini Bare Hassan HangFlow ry:n hallituksesta kertoo. 

DiscoverEU-osallisuustoimi tarjoaa mahdollisuuden matkustamiseen, oppimiseen ja Euroopan kokemiseen nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia matkustaa itsenäisesti.

– Hankkeemme kehittää itsenäisyyttä, itsevarmuutta sekä sosiaalisia taitoja. Samalla se luo mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä ja tutustua uusiin kulttuureihin. Kyse ei ole vain matkustamisesta vaan myös uusien näkökulmien löytämisestä ja tärkeiden muistojen syntymisestä. Uskomme, että se kannustaa nuoria avarakatseisuuteen ja aktiivisuuteen tulevaisuudessa, toteaa Victoria Fartade, yhdistyksen hallituksen jäsen hänkin.

Maahanmuuttajan suru syntyy menetyksistä ja identiteetin muutoksista

Pienimuotoinen kumppanuushanke Moving Grief - Training Youth Workers to Support Migratory Grief lähtee Erasmus+ -rahoituksen turvin kehittämään konkreettisia työkaluja, menetelmiä ja materiaalia maahanmuuttajan surun käsittelyyn ja tukemiseen. Taidaco Oy:n ensimmäisessä Erasmus+ -hankkeessa mukana ovat espanjalainen ja kreikkalainen kumppaniorganisaatio sekä Suomesta lisäksi Diakonissalaitos.

Sosiaalisen yrityksen toimitusjohtaja Emilia Jaakkola kertoo, että kipinä hankkeelle syntyi tiimiläisten omakohtaisesta kokemuksesta.

– Taidan tiimistä yli puolet ovat kokeneet maahanmuuttajan surua henkilökohtaisella tasolla omassa elämässään. Aihe on tärkeä ja tuntuu, että meillä on siihen paljon annettavaa. Kyse ei ole vain yksittäisistä tunteista, vaan kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, johon liittyy menetystä, juurettomuutta, identiteetin muutoksia ja näkymätöntä sopeutumistyötä. Tukea on usein tarjolla vasta, kun haasteet kärjistyvät. Ennaltaehkäisevää, arkeen integroitua ja kulttuurisesti sensitiivistä tukea on vähän.

Taida haluaa hankkeella tehdä avauksen kohti inhimillisempää tapaa kohdata maahanmuuttoon liittyvä suru.

– Erityisen tärkeää meille on tehdä suru näkyväksi tavalla, joka ei patologisoi kokemusta vaan tunnistaa sen luonnolliseksi osaksi muuttoprosessia, Jaakkola kertoo. – Haluamme normalisoida keskustelua menetyksistä ja vahvistaa sekä nuorisotyöntekijöiden että nuorten valmiuksia kohdata näitä teemoja. Uskomme, että kun surua käsitellään ajoissa ja turvallisesti, se tukee kotoutumista, hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista pitkällä aikavälillä.

Diasporanuoret etsivät uusia näkökulmia rauhankasvatukseen

Solidaarisuushankkeiden hakemukset olivat syksyn hakukierroksella erityisen korkeatasoisia. Yksi Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman rahoituksen saaneista on Diasporanuoret rauhan puolesta -solidaarisuushanke. Nuorten vapaan ryhmän suunnitteleman hankkeen aiheeksi nousi rauhanrakentaminen alkujaan pro gradu -tutkielmaan tehdyistä haastatteluista. Nuoret kokevat hankkeen tärkeäksi ja ajankohtaiseksi, ja tieto myönteisestä avustuspäätöksestä otettiin ylpeydellä vastaan.

–  Aiheemme on tärkeä monista syistä, mutta yksi keskeinen syy on se, että se lisää osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja tuo uusia näkökulmia nuorten rauhankasvatukseen, Emilie Mbombo kertoo.

Suunnitelmana on tarjota nuorille koulutusten ja työpajojen avulla konkreettisia työkaluja, tietoa ja verkostoja, jotka vahvistavat vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista rauhanprosesseihin niin Suomessa kuin nuorten lähtömaassa. 

–  Meidän ryhmässä olevia nuoria yhdistää se, että opintopolkumme eivät ole olleet suoraviivaisia, Mbombo mainitsee. – Monilla on ollut välivuosia, opintoja avoimen väylän kautta sekä muuttoja ja opiskelua ulkomailla. Haluamme hankkeella tuoda esiin, miten nämä ei-suoraviivaiset opintopolut voivat toimia voimavarana myös rauhanrakentamisessa.