Ukrainalaiset tutustuivat suomalaisiin ammatillisen opetuksen käytäntöihin opintovierailulla
Viime vuoden loppupuolella kaikki 90 hankkeessa mukana olevaa ukrainalaista opettajaa pääsivät vierailulle Suomeen. Viikon vierailulla opettajat tutustuivat käytännönläheisesti suomalaisten kollegoidensa työhön seuraamalla opetusta työpajoissa ja luokkahuoneissa. Vierailukohteina olivat Hyrian toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen kampukset Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Ukrainalaiset pääsivät myös tutustumaan suomalaiseen opetusmaatilan elämään luonnonvara-alan Uumo -kampuksella Hyvinkäällä.
Bridge2Skills -hankkeen osallistujien vierailut Suomeen aloittivat oppilaitosten johtajat lokakuussa, jolloin kaikkien kymmenen oppilaitoksen rehtorit ja vararehtorit saapuivat viikoksi Suomeen. Seuraavaksi saapuivat kolmen alueen ammatilliset opettajat kukin viikoksi kerrallaan.
Opintovierailun tavoitteena oli tutustua käytännössä osaamisperusteisuuden ja työelämälähtöiseen koulutuksen toteuttamiseen. Puolan Lublinin lähiopetusjaksoilla opettajat olivat jo tutustuneet eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen politiikkaprioriteetteihin ja suosituksiin, mutta nyt heillä oli mahdollisuus nähdä, miten nämä toteutuvat Suomessa ja pohtia, miten näitä oppeja voisi yhdistää Ukrainan omiin kansallisiin uudistustavoitteisiin ja Ukrainan uuden ammatillista opetusta koskevan lain noudattamiseen.
Hyrian pääkampuksella rehtori Tuula Kortelainen ja apulaisrehtori Juho Pakarinen toivottivat vieraat tervetulleiksi ja kertoivat Hyrian toimintatavoista, etenkin osaamisperusteisuudesta ja työelämäyhteistyöstä. Hyrian matkailun opiskelijat saivat esitellä Suomea matkailumaana. Uumon luonnonvara-alan kampuksella ukrainalaiset pääsivät tutustumaan HyriZoohon, navettaan ja puutarhaan, missä opiskelijat, opiskelijoiden ohjaajat ja opettajat esittelivät opiskelutilojaan ja miten opetus toteutetaan eläinten kanssa. Varsinkin kotieläinhoitola kiinnosti ukrainalaisia, koska heillä ei ole eläintenhoitajan tutkintoa vastaavaa koulutusta. Sen sijaan navetta oli selvästi tutumpi ympäristö, vaikka kukaan opettajista ei ollut töissä maatalousoppilaitoksessa. Uumossa on myös mahdollisuus kouluttautua EU:n kaupallisten eläinkuljetusten kuljettajan ja hoitajan tehtäviin ja suorittaa siihen vaadittava pätevyyskoe.
Hyrian Sakonkadun kampuksella ukrainalaiset opettajat pääsivät tutustumaan rakennus- ja talotekniikka-alan oppimisympäristöihin sekä talonrakennuksen eri vaiheisiin ensin luokkahuoneessa ja sitten työpajoissa kampuskierroksella. Yksi seuraamistamme opettajista, pintakäsittelyn ammatillinen opettaja, Ivan Kholodko Boryspilin ammatti-instituutista Kiovasta, seurasi erityisen tarkkaan talotekniikan oppilaita. Häntä kiinnosti, miten oppilaille itselleen annettiin vastuuta seurata työohjeita ja miten he pystyivät tarvittaessa esittämään tarkentavia kysymyksiä ohjaavalle opettajalle tai ohjaajalle.
Myös oppilaiden ikäjakauma kiinnitti hänen huomiotaan: Ukrainassa kaikki hänen oppilaansa ovat nuoria, alle 20-vuotiaita, mutta kampuskierroksella hän tapasi useita aikuisia opiskelijoita. Hän oli jo aikaisemmin oppinut, että Suomessa yli puolet ammattiin opiskelevista on aikuisia - joko ensimmäistä tutkintoa suorittavia tai uran vaihtajia. Esimerkkinä suomalaisesta joustavasta koulutuskäytännöstä kuultiin myös Hyrian ja Riihimäen kaupungin yhteishankkeesta Polku peruskoulusta ammattikorkeaan, jota esiteltiin esimerkkinä joustavista opinnoista ja mahdollisuudesta jatkaa peruskoulun ja ammatillisten opintojen jälkeen korkeammalle asteelle.
Myroslava Dika Kovelin koulusta Volynin alueelta tutustui Hyrian automekaniikkatyöpajaan, jossa näki myös paljon tuttua. Vaikka Myroslava vertasi oppimisympäristöä Ukrainan vastaavaan niin selviä erojakin oli erityisesti autokorjaamon asiakkaissa. Ukrainassa oppilaat korjaavat koulun omia autoja tai korkeintaan opettajien tai opettajien tuttavien tai sukulaisten autoja. Työelämän kanssa yhteistyötä on vähemmän eikä oppilaiden korjaustöitä markkinoida koulun ulkopuolelle.
Myös Ukrainan puolustus -oppiainetta opettava Taras Diachun oli vaikuttunut automekaniikkaopinnoista. – Automekaniikkaopiskelijoiden ohjaajien ja opettajien laadukas opetus ja ohjaus on tuottanut tulosta, mistä on todisteena oppilaiden korjattavina olevien oikeille asiakkaille kuuluvien autojen lukumäärä.
Taras sai vastauksen esittämiinsä kysymyksiin korjaamon toimintaan liittyen: asiakkaat maksavat instituutille huolloista ja korjauksista ja instituutin vastuuvakuutus korvaa mahdolliset vahingot.
Kruunu-kampuksella tutustuttiin sote-simulaatioon, missä ukrainalaiset opettajat saivat kuvaruudun välityksellä seurata kahden lähihoitajaopiskelijan simulaatiota kotikäynnistä kuvitellun diabetesta sairastavan asiakkaan luona. Simulaation jälkeen ukrainalaiset saivat seurata ammatillisen opettajan, simulaatioon osallistuneiden ja muiden oppilaiden välistä palautekeskustelua.
Simulaatiotyöskentely teki vaikutuksen useaan ukrainalaiseen ammatilliseen opettajaan vierailun aikana, näin myös eri alaa opettavaan Iryna Oleshkoon Kiovan Taidesuunnittelun ammatti-instituutista. ”Miten hyödyllistä olisikin toteuttaa simulaatiotyöskentelynä korun valmistuksen turvallisuusnäkökohtien opettaminen”, Iryna pohti.
Älypuhelimia hyödynnettiin talotekniikan tunnilla: työohjeet kopioitiin puhelimeen, mistä tarkastettiin työvaiheet työpisteillä. Puhelimien käyttö oppitunneilla hämmästytti Irynaa, koska Ukrainassa oppilaat eivät saa käyttää puhelimia työpajoissa eikä teoriatunneilla.
Hyrian edustajat kertoivat ukrainalaisille, miten heillä on järjestetty opiskelijahyvinvointi ja miten oppilaat ja opettajat yhdessä luovat yhteisöllisyyttä. Kruunu-kampuksella ohjelmassa oli myös esteettömyyskierros, jolla esiteltiin erilaisten oppijoiden mahdollisuuksia liikkua ja opiskella kampuksella. Esteettömyyskierroksen jälkeen ukrainalaiset pääsivät tutustumaan kestävään kehitykseen konkreettisesti vierailemalla Hyria Säätiön omistamassa Kerkkä-kierrätyskeskuksessa. Kerkkä toimii oppimis- ja valmennusympäristönä, missä tulevat merkonomit ja varastotyöntekijät voivat suorittaa työssäoppimisjaksojaan.
Irynalle Suomen-vierailusta jää mieleen hyvä ja organisoitu elämänlaatu sekä onnellisuus. Ukrainalaisopettajien henkinen jaksaminen ja sen tukeminen jäi mietityttämään häntä, ja hän pohti, miten opettajille voitaisiin antaa edellytykset työhyvinvointiin nykyisissä olosuhteissa. Ivan huomioi suomalaisten hiljaisuuden ja rauhallisuuden. Edes talotekniikan työpajassa oppilaat eivät tehneet töitään kiireessä vaan rauhallisesti.
Taras taas nosti esiin opetuksen yksilöllistämisen ja joustavuuden Suomessa, mikä mahdollistaa opintojen suorittamisen nopeammin tai hitaammin riippuen kunkin opiskelijan henkilökohtaisesta tilanteesta. Tämän Taras uskoi vähentävän opiskelijan stressiä, mikä Ukrainassa saattaa kohota korkealle, koska opetus on tarkasti määriteltyä ja opiskelijan pitää seurata tarkasti ennalta määrättyä aikataulua.
Myroslava totesi opiskelijoiden tulevan heille uudistetusta peruskoulusta ja uskoi uudistusten tulevan seuraavaksi myös peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Tähän toiveeseen vastaa osaltaan jo uusi ammatillista koulutusta koskeva laki, joka tuo Ukrainan koulujärjestelmää askeleen lähemmäs eurooppalaista.
Teksti: Torun Eklund ja Halyna Bondaruk
Bridge2Skills-hanke on Opetushallituksen koordinoima Ukrainan ammatillisen koulutusjärjestelmän kehittämishanke, jonka tavoitteena on lisätä eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen ymmärtämystä Ukrainassa ja kehittää sitä kohti eurooppalaista koulutuspolitiikkaa ja suosituksia. Hanketta rahoittaa Suomen ulkoministeriö. Opettajien täydennyskoulutus ja opintovierailut Suomeen toteutetaan yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kanssa.