Ukrainan opetus- ja koulutussektori uudistuu sodan keskellä Suomen tuella

Suomen ja Ukrainan välisessä yhteistyössä korostuu toiminta, jossa Suomella on erityistä osaamista. Opetus- ja kulttuurisektorilla Suomen tuki Ukrainalle on painottunut osaamisen kehittämiseen ja järjestelmien modernisointiin. Keskeistä on Ukrainan tarpeet. 

– Kaikessa tekemisessä lähtökohtana on oltava ukrainalaisten oma tahtotila, muuten kehittäminen ei johda mihinkään, painottaa opetus- ja kulttuuriministeriössä Suomen ja Ukrainan yhteistyötä koordinoiva johtaja Kirsi Lindroos.

Maiden välinen yhteistyö on hyvin käytännönläheistä, ja myös Opetushallituksen asiantuntijat ovat vahvasti mukana työssä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat esimerkiksi järjestäneet webinaareja suomalaisesta opetus- ja koulutusjärjestelmästä. Tilaisuudet ovat käsitelleet muun muassa opetussuunnitelman laatimista, oppilasarviointia sekä opettajankoulutusta ja koulutusalan tutkimusta. 

Ukrainasta on myös vierailtu Suomessa tutustumassa suomalaisiin käytäntöihin. 

– Ukrainan presidentin puoliso Olena Zelenska vieraili Suomessa maaliskuussa 2025, ja hän halusi erityisesti tutustua kouluruokailuun. Kävimme katsomassa eräällä koululla keittiötä, ruokalaa ja kotitalousopetuksen tiloja. Lisäksi Zelenska oli kiinnostunut oppilashuollosta ja erilaisista oppimisen tuen muodoista, Lindroos kertoo. 

Suomalaisia asiantuntijoita on ollut myös paikan päällä tukemassa koulutuksen kehittämistä: Opetushallitus on esimerkiksi lähettänyt opetussektorin asiantuntijoita tukemaan Ukrainan opetus- ja tiedeministeriötä ja Maailmanpankkia. 

Lindroos pitää lähetetyn asiantuntijan roolia merkittävänä myös Suomen kansainvälisen toimijuuden kannalta. Hän on toiminut kansallisena asiantuntijana Maailmanpankissa ja Euroopan komissiossa. 

– Koin pystyväni vaikuttamaan todella paljon siihen, että saamme Suomen kartalle opetuksen ja koulutuksen teemoissa.

Opetushallinnon asiantuntijuutta tarvitaan toisen asteen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen uudistuksissa

Suomi on tehnyt Ukrainan kanssa yhteistyötä jo pitkään ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022. 

Esimerkiksi Opetushallituksen vetämä, vuonna 2024 alkanut ammatillisen koulutuksen kehittämistä tukeva Bridge2Skills -hanke on jatkoa vuosien 2020–2023 EU4Skills -hankkeelle. Vuoden 2026 loppuun jatkuvan hankkeen tavoitteena on parantaa ammatillisten oppilaitosten valmiuksia tarjota koulutusta, joka vastaa Ukrainan työmarkkinoiden nykyisiä ja tulevia tarpeita. Hanke tukee Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön Renewed VET for Ukraine -strategian toimeenpanoa, erityisesti sen tavoitteita modernisoida ja digitalisoida ammatillisen koulutuksen sisältöjä, parantaa oppilaitosten ja opettajien osaamista sekä tukea sodasta kärsineiden ihmisten toipumista.

Suomesta on oltu vahvasti mukana myös Ukrainan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen muutokseen tähtäävän New Ukrainian School -strategian toimeenpanon tukemisessa. Suomen ensimmäinen hanke Learning Together 1 tuki aikoinaan perusopetuksen ensimmäisten vuosiluokkien uudistumista. Tämän vuoden alkupuolella käynnistyvä Learning Together 2 taas keskittyy lukiokoulutuksen modernisointiin: kaksivuotisesta lukiosta uudistetaan kolmivuotinen.

– Ukrainassa tehdään isoja uudistuksia keskellä sotaa. Nämä ovat kuitenkin hitaita prosesseja: suunnittelu on ollut käynnissä yli kahden vuoden ajan. Learning Together 2 -hanke kestää neljä vuotta, Kirsi Lindroos toteaa. 

Toisen asteen kehittämisen lisäksi toinen merkittävä prosessi on Ukrainan varhaiskasvatusjärjestelmän uudistus. Opetushallitus liittyi yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kesällä 2025 julkilausumaan, joka korostaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä Ukrainan jälleenrakentamisessa ja taloudellisessa elpymisessä. Varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisistä ukrainalaislapsista 320 000 ei pääse osallistumaan lähiopetukseen. 

Laadukas varhaiskasvatus tukee lasten kehitystä poikkeusoloissa ja vapauttaa vanhemmat töihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat olleet vahvasti mukana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämistyössä. 

– Olemme olleet tukena Ukrainan varhaiskasvatuksen strategian laadinnassa ja nyt sen toimeenpanon suunnittelussa. Uusi esiopetuslaki on hyväksytty ja erityisesti sen jalkauttaminen paikallisella tasolla on ollut paljon esillä. Lisäksi suomalainen asiantuntija on aloittanut työnsä marraskuun alussa Euroopan komissiossa ja työlistalla on myös tukihanke varhaiskasvatuksen kehittämiseksi. Komissio on ehdottanut Suomelle merkittävää roolia hankkeen toteuttamiseksi ja tarkempi neuvottelu asiasta on juuri käynnissä, Lindroos listaa. 

Suomi on tehnyt lisäksi yhteistyötä Maailmanpankin kanssa: 30 miljoonan dollarin tukiohjelma esiopetusuudistukselle on juuri valmistunut ja toimeenpano alkamassa.

Varhaiskasvatus- ja esiopetusjärjestelmien kehittäminen on myös Ukrainan EU-jäsenyyden kannalta keskeinen tekijä. – Kaiken työmme tavoitteena on rakentaa Ukrainan tulevaisuutta ja tietä kohti EU-jäsenyyttä, Kirsi Lindroos summaa.