Yhteisten tutkinnon osien uudistus tuo ammatillisiin perustutkintoihin lisää viestintä- ja talousosaamista
Opetushallitus on päivittänyt ammatillisten perustutkintojen yhteiset tutkinnon osat vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuvia osaamistarpeita. Uudistuksilla vahvistetaan erityisesti opiskelijoiden talousosaamista, viestintä- ja monilukutaitoja sekä tietoturva- ja tekoälyosaamista.
Lisäksi perusteissa huomioidaan hallitusohjelman kirjaus liikunnallisen elämäntavan edistämisestä kaikissa ikäryhmissä. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2026.
Yhteiset tutkinnon osat ovat opintoja, jotka sisältyvät kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin. Ne vahvistavat taitoja, joita tarvitaan eri aloilla ja arjen tilanteissa.
– Yhteiset tutkinnon osat antavat valmiuksia kansalaisena toimimiseen, työelämään, jatko-opintoihin sekä elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi ammatillinen perustutkinto kokonaisuutena tuottaa jatko-opintokelpoisuuden, opetusneuvos Tuija Artama sanoo.
Opinnot antavat valmiuksia myös yrittäjyyteen
Ammatillisten perustutkintojen yhteisiä tutkinnon osia on päivitetty viimeksi vuonna 2018. Lisäksi yhteisten tutkinnon osien arviointi on uudistettu vuonna 2022.
Yhteisten tutkinnon osien laajuus on 35 osaamispistettä. Niiden sisältö on kaikissa perustutkinnoissa sama. Koko perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.
Yhteisiä tutkinnon osia on kolme: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Jokainen näistä tutkinnon osista muodostuu useasta eri osa-alueesta. Esimerkiksi yhteiskunta- ja työelämäosaaminen -tutkinnon osaan sisältyvät muun muassa osa-alueet Kestävän kehityksen edistäminen ja Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet.
Kaikilla toimialoilla on tärkeä ymmärtää, miten talous vaikuttaa työhön ja yritystoimintaan. Siksi päivitetyissä yhteisissä tutkinnon osissa painotetaan talousosaamista sekä työelämän sopimuskäytäntöjen ja työehtojen ymmärtämistä.
– Talousosaaminen auttaa ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa ja talouteen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi opiskelijat saavat taitoja suunnitella ja hallita taloutta eri elämänvaiheissa, Artama jatkaa.
Vahva ja kilpailukykyinen talous tarvitsee myös yrittäjyyttä.
– Yhteisten tutkinnon osien osa-alue Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta kannustaa pohtimaan liikeideoita ja yrittäjäksi ryhtymistä sekä arvioimaan yritystoiminnan edellytyksiä ja omia valmiuksia yrittäjyyteen, Artama kertoo.
Tekoälyn nopea yleistyminen näkyy tarpeena vahvistaa monilukutaitoa. Monilukutaito tarkoittaa erilaisten tekstien sujuvaa lukemista, ymmärtämistä ja tulkintaa sekä niiden tuottamista ja arvottamista. Opiskelijat oppivat arvioimaan tiedon ja tietolähteiden luotettavuutta, suojaamaan tietoja tietoturvauhkien varalta sekä tunnistamaan riskejä, varautumaan ennakoivasti ja toimimaan yhteiskunnan häiriötilanteissa.
Monilukutaidon rinnalla korostuvat viestintä- ja vuorovaikutustaidot, joita tarvitaan kaikilla aloilla.
– Sisällöissä painotetaan sekä suullisen että kirjallisen viestinnän taitoja. Opiskelijat harjaantuvat esimerkiksi perustelemaan näkemyksiään, valmistautumaan työhaastatteluun ja laatimaan työnhaun dokumentteja. Lisäksi perustutkinnon aikana opiskellaan vähintään kolmea eri kieltä, Artama lisää.
Liikkuminen tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia
Hallituksen tavoitteena on lisätä liikkumista kaikissa ikäryhmissä. Ammatillisessa koulutuksessa liikkumista voidaan edistää muun muassa osana opetusta ja ohjausta, tauoilla sekä tapahtumissa ja teemapäivissä.
Yhteisiin tutkinnon osiin kuuluva osa-alue Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen saa 1.8.2026 alkaen uuden nimen: Liikunta ja terveystieto sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen.
Se sisältää osaamista liikunnasta ja liikunnallisesta elämäntavasta sekä terveyden, työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämisestä. Osa-alue on pakollinen kaikille ammatillista perustutkintoa suorittaville.
Liikkumisen edistämiseen tulee ottaa mukaan niin koko henkilöstö kuin opiskelijatkin. Yhteinen suunnittelu sitouttaa toimintaan. Monissa oppilaitoksissa myös esimerkiksi liikuntatuutorit edistävät liikkumista ja tuovat esiin opiskelijoiden toiveita ja näkemyksiä.
– Kun opiskelijat osallistuvat suunnitteluun, heidän ymmärryksensä liikkumisen merkityksestä kasvaa ja motivaatio liikkumiseen lisääntyy. Samalla syntyy uusia, opiskelijoita kiinnostavia tapoja liikkua, Artama arvioi.
Joustavat oppimisympäristöt huomioivat opiskelijoiden yksilölliset tarpeet
Koulutuksen järjestäjät päättävät yhteisten tutkinnon osien käytännön opetus- ja ohjausjärjestelyistä sekä oppimisympäristöistä.
Opetuksessa yhteisten tutkinnon osien sisältöjä voidaan kytkeä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tämä vahvistaa opiskelijoiden kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa ja sopeutua niihin.
– Suosittelemme, että koulutuksen järjestäjät tarjoavat monipuolisia oppimistapoja ja -ympäristöjä, jotta opiskelija voi henkilökohtaistamisen mukaisesti oppia itselleen sopivimmalla tavalla, Artama jatkaa.
Opetushallitus tukee koulutuksen järjestäjiä uudistusten toimeenpanossa tarjoamalla muun muassa tukimateriaalia liikkumisen edistämiseen. Tukimateriaali valmistuu kevään 2026 aikana.
Lisäksi OPH järjestää ensi keväänä webinaareja yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden muuttuneista sisällöistä sekä toteuttaa alueellisia vierailuja ammatillisiin oppilaitoksiin.
Lisätiedot:
Opetusneuvos Tuija Artama
tuija.artama [at] oph.fi
p. 029 533 1427