Yhteistyö korkeakoulujen, kaupunkien ja työnantajien välillä pyrkii juurruttamaan kansainväliset osaajat Suomeen
Oulun ammattikorkeakoulussa havahduttiin jokin aika sitten siihen, että viiden vuoden aikana kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä oli noin kymmenkertaistunut. Heitä oli jo kuutisen sataa.
"Maisema ja tilannekuva muuttuivat kertaheitolla", kuvaa yliopettaja ja kehittämispäällikkö Sami Niemelä.
Sinänsä muutos ei ollut yllätys, vaan sitä kohti oli pyritty lisäämällä englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrää. Samaan aikaan suomalaiset opiskelijat, jotka aiemmin olivat olleet enemmistönä englanninkielisissä ohjelmissa, hakeutuvatkin suomenkielisiin ohjelmiin.
Oulussa oli tarjottu SIMHE-palveluja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tueksi jo pitkään, ja nyt kun kansainvälisiä opiskelijoita oli aiempaa enemmän, tuttuja ohjelmia ja niiden parissa muodostuneita verkostoja voitiin laajentaa. Tarkoitus on, että hyvillä yhteyksillä Oulun kaupunkiin, liike-elämään ja toisiin oppilaitoksiin Ouluun tulleet saadaan jäämään seudulle – tai edes Suomeen.
"Tämä on muuttoherkkä joukko, ja heidät olisi hyvä juurruttaa tänne", Niemelä sanoo.
Juurruttamiseen pyritään esimerkiksi palvelemalla kokonaisia perheitä, sillä monella kansainvälisellä opiskelijalla on mukana puoliso ja lapsia. Kaupungin kanssa heille esitellään nykyisiä ja tulevia asumisratkaisuja, etsitään koulutuspolkuja puolisoille ja neuvotaan yritysten perustamisessa.
Opiskelijoille on tarjottu tilaisuuksia, joissa he pääsevät kohtaamaan alueen työnantajia. Oulun kaupunki on avannut myös BusinessAseman, joka tarjoaa palveluja saman katon alla työnantajille ja työnhakijoille. SIMHE-palvelut ovat olleet osa BusinessAseman kumppaniverkostoa melkein alusta saakka, jo viiden vuoden ajan.
BusinessAsemalla toimii myös International House Oulu, joka kokoaa maahanmuuttajille, Ouluun muuttoa suunnitteleville kansainvälisille henkilöille sekä yrityksille suunnatut palvelut saman katon alle.
"Opintojen aikainen työelämäyhteistyö ja integroituminen yhteiskuntaan ovat niitä asioita, joilla me saadaan sidottua kansainväliset opiskelijat tänne, olemaan osa tätä yhteiskuntaa ja tukemaan sitä, että yritykset jatkossa pystyvät kasvamaan”, sanoo Business Oulun palvelupäällikkö Tuija Karppila.
Pääkaupunkiseudulla kielituettuja osaamispolkuja
SIMHE-toimintaa on ympäri Suomea, ja eri alueilla on hieman eri tarpeet. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi on paljon korkeakoulutettuja ulkomailla syntyneitä ihmisiä, ja toisaalta on aloja, joilla on työvoimapulaa.
Alueen korkeakoulut ovatkin aloittaneet yhteisen EU:n rahoittaman hankkeen kielituettujen osaamispolkujen edistämiseksi. Helsingin yliopistossa keskitytään varhaiskasvatukseen: kansainväliset osaajat suorittavat varhaiskasvatuksen tutkinto-opintoja ja suomen kieltä.
”Varhaiskasvatuksessa on huutava pula osaajista ja toisaalta tarve saada henkilöstöä monimuotoisemmaksi vastaamaan kaupunkien asukkaiden monimuotoisuuteen", sanoo asiantuntija Rebekka Nylund Helsingin yliopistolta.
Hankkeessa on mukana myös Aalto-yliopisto ja Metropolia ammattikorkeakoulu. Aallossa tekniikan alan kansainväliset opiskelijat oppivat suomea osana opintojaan ja Metropoliassa oppijat tekevät hankkeessa varhaiskasvatuksen sosionomin ensimmäisen vuoden opinnot. Metropoliassa on lisäksi työllisyyttä edistäviä koulutuksia liiketaloudessa henkilöstöhallinnon ja markkinoinnin osaajille, joita on paljon työttöminä.
Pula-alat tunnistettiin yhdessä kaupunkien kanssa.
"Yliopistomaailmaan pääsy voi olla haastavaa, vaikka olisi korkeakoulukelpoisuus, aiempia opintoja tai jopa tutkinto", Nylund sanoo.
Yhteistyö on tärkeää, jotta osaajat ja työpaikat kohtaavat
Rebekka Nylund uskoo, että yhteistyön merkitys korkeakoulujen ja kaupunkien välillä kasvaa tulevaisuudessa. Pääkaupunkiseudulla korkeakoulut tapaavat Espoon, Helsingin ja Vantaan kuntia nelisen kertaa vuodessa kansainväilisten osaajien integrointiin liittyvien teemojen äärellä, Nylund kertoo.
Yhteistyön merkitystä korostaa myös Business Oulun kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntija Jannika Leinonen.
”Avoin ja ennakoiva keskustelu yritysten, oppilaitosten ja kaupungin kesken on oleellista.”
Oulussa keskustelua käydään esimerkiksi BusinessAseman piirissä: sen kumppaniverkostossa toistakymmentä organisaatiota tapaa säännöllisesti, ja samalla tietoa voidaan jakaa matalalla kynnyksellä.
Oulun ammattikorkeakoulu on lisäksi ottanut vastuun viestintäkampanjasta, jossa työnantajille kerrotaan, mitä kansainvälisten osaajien rekrytoiminen tarkoittaa ja mitä ei.
"Yrityksen ei esimerkiksi tarvitse vaihtaa kieltä saman tien englanniksi, kun sinne rekrytoidaan ensimmäinen kansainvälinen osaaja", Niemelä sanoo.
Business Oulu: Nyt haastava työllisyystilanne
Tuija Karppila sanoo, että tällä hetkellä työmarkkinatilanne on haastava.
”Tällä hetkellä ei ole sellaista osaajapulaa, mistä muutama vuosi sitten vielä puhuttiin. Huippuosaajia on työnhakijoina, ja kansainväliset osaajat ovat vielä haastavammassa tilanteessa kuin suomalaiset.”
Oletus kuitenkin on, että kun talous kääntyy kasvuun, voi työvoimapula olla arkea taas pian.
”Osa yrityksistä on ymmärtänyt se, ja he tekevät ennakoivaa työtä jo nyt”, Karppila sanoo.
Hänestä nyt ollaan välivaiheessa, mikä on yrityksille hyvä aika alkaa valmistautua tulevaisuuteen.
”Niin meillä Suomessa kuin Oulun seudulla osaavan työvoiman saatavuus tulee olemaan liiketoiminnan kehittymisen este, mikäli siihen ei tehdä ennakkotyötä.”
Jannika Leinonen vinkkaa, että erinomainen tapa totutella kansainvälisempään työpaikkaan olisi tarjota harjoittelupaikka kansainväliselle opiskelijalle.
Myös kansallinen yhteistyö on tärkeää
Sami Niemelästä on selvää, että tulevaisuudessa osaajia ei joka yritykseen tai julkiselle sektorille löydy syntyperäisistä suomalaisista. Ne yritykset, jotka nyt alkavat kansainvälistyä, ovat etulyöntiasemassa, kun muutaman vuoden päästä yhä suurempi osa työvoimasta on kansainvälistä.
"Pohjoismaistakin löytyy esimerkkejä, että tekemällä tämän muutoksen taitavasti ja harkiten, tässä on mahdollisuus nostaa maan hyvinvointia seuraavalle tasolle", Niemelä sanoo.
Julkinen sektori voisi näyttää mallia.
"Ei minua haittaisi, jos meidän SIMHE-ohjausryhmässä, ministeriöissä ja Opetushallituksessakin olisi enemmän kansainvälisestä taustasta tulevia ihmisiä", hän sanoo.
Niemelä ja Nylund kiittelevät sitä, että Opetushallitus koordinoi SIMHE-ohjausryhmän toimintaa. Ohjausryhmässä jaetaan tietoa ja saadaan kirkastettua tilannekuvaa.
"Me kuulemme, mitä lainsäädännössä ja Opetushallituksessa tapahtuu tällä kentällä", sanoo Rebekka Nylund. "Samalla pystytään kertomaan siitä, mitä korkeakoulujen mielestä olisi hyvä tapahtua."
Yksi toive Nylundilla on, että valmentavat opinnot saataisiin joskus tulevaisuudessa yliopistojen koulutusvastuulle, jolloin sen rahoitus olisi vakaampaa. Tällä hetkellä työtä tehdään hankerahoituksella.
"Tarvittaisiin tämän toiminnan pitkäjänteisyyttä ja systemaattisuutta."
Teksti: Esa Salminen