Vaikuttamisen paikka -tulokset 23.8.-26.9.2021

VAIKUTTAMISEN PAIKKA - TULOKSET

23.8.-26.9.2021

Miltä kasvatuksen ja koulutuksen tulevaisuus näyttää vuonna 2026? Syksyllä 2021 Opetushallitus kutsui ensimmäistä kertaa suuren joukon sivistyksen asiantuntijoita pohtimaan Opetushallituksen työn suuntaa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Yhteistyöskentelyn tavoitteena oli kehittää Opetushallituksen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä arvioida ja kehittää työtämme entistä asiakaslähtöisemmin.

Työskentely alkoi elokuussa verkkokyselyillä ja jatkui webinaareilla ja verkkotyöskentelyllä, joissa käsiteltiin keskeisiä toimintaympäristömme muutokseen ja ilmiöihin liittyviä teemoja. Tarkasteltavat ilmiöt oli rakennettu Opetushallituksen viiden yhteiskunnallisen vaikutustavoitteen mukaan.

Työskentelyyn osallistui yhteensä 650 asiantuntijaa eri koulutusasteilta ympäri Suomea.

Tuloksena on laaja ja monipuolinen aineisto, jonka keskeisiin tuloksiin pääset tutustumaan tämän sivuston kautta. Aineistoa on hyödynnetty mm. Opetushallituksen vuoden 2022 toimintasuunnitelman laatimisessa.

Kiitos kaikille osallistuneille ja antoisia lukuhetkiä!

Kuva: OPH

1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Suomen väestöennusteen mukaan alle 6-vuotiaiden ikäluokat ovat pienenemässä. Lisäksi alueellinen vaihtelu väestökehityksessä on huomattava. Koulutuksen tasa-arvo on uhattuna monesta eri näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palveluverkko on harvenemassa väestörakenteen muutoksen myötä. Ruotsinkielisen opetuksen ja koulutuksen haasteina ovat mm. kelpoisten opettajien ja oppimateriaalien saatavuus sekä ammatillisen koulutuksen saavutettavuus tietyillä aloilla ja alueilla. Myös vieraskielisten oppijoiden heikommat oppimistulokset ja sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa sekä ja alueelliset erot oppimisen tuessa koettelevat peruskoulujärjestelmäämme.

Lue lisää

Back to menu

2. Yhteisöllinen kehittäminen ja johtaminen

Arjen työ ja kehittäminen on toimialalla nykyistä yhteisöllisempää ja eri toimijoiden yhdessä ohjautuminen vahvempaa. Nopeat muutokset yhteiskunnassa sekä koulutusuudistukset, kuten oppivelvollisuuden laajentaminen ja kaksivuotinen esiopetus muuttavat varhaiskasvatuksen ja koulutuksen johtamista. Miten johtamisosaamista tulisi kehittää varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa ja miten voimme parantaa yhteisöjen kykyä vastata muuttuviin oppimisen, tuen ja hyvinvoinnin tarpeisiin?

Lue lisää

Back to menu

3. Hyvinvointi paranee

Hyvinvoinnin lisääminen nähtiin keskeisenä sekä lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden että opetus- ja kasvatusalan henkilökunnan kannalta. Yksinäisyys, vähävaraisuus, keskittymiskyvyn heikkeneminen, ääriajattelun ja vihapuheen lisääntyminen sekä kiusaamisen siirtyminen nettiin saattavat olla ilmiöitä, jotka vaikuttavat hyvinvoinnin mahdollistumiseen. On tärkeää ymmärtää, että hyvinvointi ei lisäänny, jos sitä ei aktiivisesti ja määrätietoisesti johdeta. Mitä toimenpiteitä Opetushallituksen tulisi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehdä edistääkseen hyvinvoinnin toteutumista varhaiskasvatusyksiköissä, kouluissa ja oppilaitoksissa?

Lue lisää

Back to menu

4. Kansainvälisyys lisääntyy

Kuntien ja oppilaitosten osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön vaihtelee alueittain. Vuonna 2020 pandemia vähensi huomattavasti kansainvälistä liikkuvuutta ja uusia kansainvälisen yhteistyön muotoja kehitettiin vauhdilla eteenpäin. Kansainväliseen toimintaan mukaan lähtemiseen vaikuttavat motivoituneiden opettajien lisäksi esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten taloustilanne, digitaaliset työvälineet sekä johdon tuki. Vaikka virtuaalisen yhteistyön muodot ovat tuoneet kansainvälisyyden yhä useamman ulottuville, vaativat ne samalla opettajilta osaamista ja enemmän valmisteluaikaa. Mikä rooli kansainvälisellä yhteistyöllä on tulevaisuuden varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämisessä? Miten voisimme edistää sitä?

Lue lisää

Back to menu

5. Osaamistaso nousee

Osaamistaso nousee on yksi viidestä Opetushallituksen tulossopimuksen mukaisista vaikutustavoitteista. Teemaa lähestyttiin Vaikuttamisen paikka paneeleissa yleisen osaamistason ja koulutushalukkuuden lisäksi maahanmuuttotaustaisten koulutustason nostamisen, digiosaamisen, työelämäyhteistyön sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen näkökulmasta.

Lue lisää

Back to menu