Teksti on tarkistettu 21.1.2022. Tekstin kohtaa Lapsen sairastuminen ja oireilu on täydennetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ajankohtaisilla suosituksilla korona-altistumistilanteisiin varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Suositukset on annettu 13.1.2022 ja 14.1.2022.
Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee varautua siihen, että koronavirustilanne voi jatkua ja paikallinen epidemiatilanne vaatia erityisiä toimenpiteitä varhaiskasvatuksen järjestämisessä myös kevätlukukaudella 2022.
Tässä tukimateriaalissa kerrotaan varautumisesta kevätlukukauteen 2022, jos koronavirustilanne vaatii edelleen erityisiä järjestelyjä. Tekstin linkit ja lakiviitteet on tarkistettu ajantasaisiksi.
Samaan aikaan on tarpeen arvioida ja aloittaa tarvittaessa toimenpiteet esimerkiksi lasten hyvinvointiin ja niihin tilanteisiin liittyen, jossa lapsi ei ole osallistunut varhaiskasvatukseen poikkeuksellisen koronatilanteen vuoksi.
Löydät tukimateriaalia koronaviruspandemia aiheuttamista tilanteesta palautumisesta sivulta Varhaiskasvatuksen järjestäminen ja koronasta palautuminen 1.1.2022 alkaen.
Jokaisen lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen huolehditaan myös mahdollisissa poikkeustilanteissa. Koronapandemian aikana tulee huomioida viranomaisten antamat suositukset ja määräykset varhaiskasvatuksen järjestämisestä.
Kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset seuraavat epidemiatilannetta ja tarkistavat määräyksiä, ohjeita ja suosituksia epidemiatilanteen mukaan. Alueellisesta tautitilanteesta, rajoituksista ja suosituksista on kerrottu tarkemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), aluehallintovirastojen ja sairaanhoitopiirien sekä kuntien verkkosivuilla.
Laki tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta on vahvistettu 22.12.2021. Laki (1221/2021) on voimassa 1.1.–30.6.2022. Lakiin sisältyvä väliaikainen 58 c § vastaa sisällöltään vuonna 2021 voimassa ollutta vastaavaa säännöstä. Tartuntatautilain 58 c §:ssä säädetään toimenpiteistä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi ja se asettaa velvoitteita myös varhaiskasvatuksen järjestäjille.
Tartuntatautilain mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten, päiväkotien, perhepäiväkotien ja vastaavien tilojen sulkemisesta, jos tilojen sulkeminen on välttämätön tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ovat antaneet 22.12.2021 varhaiskasvatusta, kouluja, oppilaitoksia ja korkeakouluja varten uudet terveysturvallisuutta koskevat suositukset. Suosituksissa on otettu huomioon siirtyminen paikallisiin ja alueellisiin täsmätoimiin koronarajoituksia purettaessa.
Työterveyslaitoksen ohjetta työpaikoille (Ohje varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi 1.12.2020) voidaan käyttää soveltuvin osin paikallisesti tai alueellisesti päätettävin tavoin.
Valtioneuvosto (VN) otti 15.11.2021 käyttöön koronakriisin hallintaan tarkoitetun, päivitetyn hybridistrategian ja sen toimintasuunnitelman. Päätöksen mukaan epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimin. Varhaiskasvatuksessa tulee noudattaa mahdollisia tartuntatautiviranomaisten tartuntatautilain nojalla tekemiä velvoittavia päätöksiä.
Varhaiskasvatuksen järjestäjien on tärkeää varautua esimerkiksi sijaisjärjestelyin myös mahdollisiin vakaviin tilanteisiin, joissa paljon henkilöstöä on poissa työstä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös muiden varhaiskasvatuksen järjestäjien ja tuottajien kanssa.
Laki tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta (1221/2021) on vahvistettu 22.12.2021. Laki on voimassa 1.1.–30.6.2022. Lakiin sisältyvä väliaikainen 58 c § vastaa sisällöltään vuonna 2021 voimassa ollutta vastaavaa säännöstä. Tartuntatautilain 58 c §:ssä säädetään toimenpiteistä koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi ja se asettaa velvoitteita myös varhaiskasvatuksen järjestäjille. Pykälän mukaan toiminnan järjestäjien on huolehdittava, että
Lisäksi pykälän mukaan tilojen hallinnasta vastaavan toimijan tulee järjestää osallistujien oleskelu sillä tavoin väljästi, kuin se kyseisen toiminnan erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista.
Tartuntatautilain 58 c § koskee sisätilojen lisäksi päiväkodin alueeseen kuuluvia ulkotiloja.
Toimintaohjeiden antaminen varhaiskasvatuksessa toimiville voidaan toteuttaa toimintaan parhaiten sopivalla tavalla esimerkiksi lasten kanssa keskustellen, käytöstä ohjaavina kuvina ja merkintöinä tiloissa, vanhemmille jaettavina kirjallisina ohjeina, opastetauluina tai muulla vastaavalla tehokkaalla tavalla. Ohjaus voi olla myös osa varhaiskasvatussuunnitelman mukaista opetusta: lasten kanssa voidaan esimerkiksi itse tuottaa opasteita, kuvia ja ohjeita.
Varhaiskasvatuksessa lapsille suunnatut käsihygieniakäytänteet edellyttävät henkilöstön opastusta ja valvontaa. Hygieniaa ja väljyyttä koskevista ohjeista on tärkeää viestiä myös huoltajille. Huoltajia ohjataan ja kannustetaan toimimaan varhaiskasvatuksen yksiköissä esillä olevien opasteiden ja varhaiskasvatusyksikön kotiin lähettämien ohjeiden mukaisesti.
Tartuntatautilain mukaan aluehallintovirasto ja kunta valvovat toimialueillaan edellä kuvattujen velvollisuuksien ja rajoitusten sekä niitä koskevien päätösten noudattamista. Aluehallintovirasto ja kunta saavat tarkastaa valvomansa toimijan toiminnan sekä toiminnassa käytettävät tilat ja antaa määräyksen puutteiden ja epäkohtien korjaamisesta.
Toimintaa suunniteltaessa on tärkeää sovittaa yhteen lapsen etu ja oikeudet ja tartuntatautien torjunnan periaatteet. On tärkeää, että lapsi saa aikuisen läheisyyttä, turvaa ja vuorovaikutusta mahdollisimman samalla tavalla kuin ennenkin.
Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa noudatetaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja paikallisia sekä lapsikohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta.
Mikäli viranomaiset määräävät lapsiryhmän tai yksikön karanteeniin, voidaan lasten oppimista ja hyvinvointia tukea etäyhteyksiä hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan paikallisesti päätettävällä tavalla. Useilla kunnilla on ollut tällaisesta toiminnasta hyviä kokemuksia epidemian aikana.
Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja tuottajat vastaavat varhaiskasvatusympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä, osallistua lähiopetukseen tai varhaiskasvatukseen. Mikäli varhaiskasvatukseen osallistuu riskiryhmään kuuluvia lapsia, tulee heidän osallistumiseensa kiinnittää erityistä huomiota ja kehittää sopivia osallistumisen tapoja yhdessä huoltajien, hoitavan lääkärin sekä paikallisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.
Opettajien ja muiden varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Työterveyslaitos on julkaissut koronavirukselle altistumisen ehkäisemistä koskevat ohjeet, jotka on suunnattu päiväkodeille ja kouluille sekä muille työpaikoille, joissa järjestetään varhaiskasvatuslaissa ja perusopetuslaissa tarkoitettua varhaiskasvatusta ja opetusta.
Varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa. Henkilökuntaa tulee muistuttaa toistuvasti, että työpaikalle ei pidä tulla, mikäli on vähäisiäkään hengitystietulehduksen oireita.
Kunta määrittelee tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa huoltajia toimimaan niiden mukaisesti. Kunnan sivistystoimi ja kunnan tartuntataudeista vastaava yksikkö ohjeistavat tarvittaessa tarkemmin käytännön toimenpiteissä.
Päiväkodeissa tulee noudattaa tartuntatautilain säännöksiä etäisyyden ylläpitämisestä (58 c§). Alueellinen tai paikallinen viranomainen päättää, mitä ja miten suosituksen fyysisten kontaktien välttämistä koskevia toimia sovelletaan alueellisesta ja paikallisesta epidemiatilanteesta riippuen. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 22.12.2021 antaman suosituksen mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjä sekä kunnan tartuntataudeista vastaava yksikkö ohjeistavat tarvittaessa tarkemmin käytännön toimenpiteissä. Kunta määrittelee tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti. Varhaiskasvatukseen ei pitäisi tulla oireisena, ja tarpeettomia fyysisiä kontakteja tulisi välttää.
Varhaiskasvatuksessa on suositeltavaa hyödyntää lähistöllä olevia ulkotiloja ja luontoympäristöjä. Luonnon tutkiminen sekä metsäretket sopivat hyvin varhaiskasvatukselle asetettujen yhteisten tavoitteiden mukaisten oppimisen alueiden toteuttamiseen. Lähistön rakennetussa ympäristössä voidaan harjoitella esimerkiksi turvallisen liikkumisen sääntöjä ja lähiympäristön rakennukset voivat tarjota mahdollisuuksia kulttuuriperintöön tutustumiseen. Ulkotilat tarjoavat mahdollisuuksia liikuntaan sekä yhteistyötaitoihin liittyvien tavoitteiden mukaiseen toimintaan.
Varhaiskasvatuksen järjestäjän tilojen hallinnasta vastaava vastaa ohjeistuksesta ja käsienpesumahdollisuudesta myös tilojen ilta- ja viikonloppukäytön osalta, jos kysymyksessä on varhaiskasvatuksen järjestäjän järjestämä toiminta. Ohjeistusta tulee antaa riittävän etäisyyden ylläpitämisestä, käsien puhdistamista ja muista tartuntojen leviämistä estävistä käytänteistä. Jos kysymys on ulkopuolisen toiminnan järjestäjän vuokrasopimuksen mukaisesta toiminnasta, tartuntatautilain 58 c §:n mukaisten velvoitteiden toteuttamisesta voidaan sopia opetuksen järjestäjän ja vuokralaisen kesken. Varsinainen toiminnan harjoittaja vastaa siitä, että velvoitteet on toimeenpantu asianmukaisesti.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 22.12.2021 antamassa suosituksessa todetaan, että varhaiskasvatukseen ei pidä tulla, jos on sairastumiseen viittaavia oireita.
Käsi- ja yskimishygieniasta suosituksessa todetaan seuraavaa:
Erityistä huomiota on kiinnitettävä toiminta- ja lepotilojen siivoukseen vuorohoidossa, jossa lapsiryhmät voivat vaihtua päivän aikana.
Paikallisesti on tärkeää, että kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä henkilöstö tietää työnjaon ja vastuut erilaisissa tilanteissa. Henkilöstölle ja huoltajille suunnatussa viestinnässä hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköisiä yhteydenottotapoja. Samalla minimoidaan kontakteja henkilöstön kesken. Hyvä ja avoin viestintä lisää molemminpuolista luottamusta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ohjeistus on suunnattu tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjeistanut, miten tulee menetellä, jos lapsi sairastuu tai jos lapsella on koronavirustartuntaan viittaavia oireita ja milloin varhaiskasvatukseen voi palata.
THL:n mukaan epidemiatilanne ja siihen liittyvät suositukset voivat vaihdella eri alueilla. Ensisijaisesti suositellaan toimimaan paikallisen tai alueellisen toimivaltaisen viranomaisen antaman ohjeistuksen mukaan.
Koronavirusepidemia tulee huomioida suunnittelussa esimerkiksi siinä, miten uudet lapset ja perheet otetaan vastaan sekä miten tutustumisjaksot toteutetaan ja uudet lapsiryhmät ryhmäytetään. Monella lapsella on saattanut olla pitkä tauko varhaiskasvatuksesta, jolloin lapset voivat tarvita tavallista enemmän tukea varhaiskasvatukseen palaamisessa. Esiopetuksesta on annettu oma erillinen ohje.
Muiden kuin lasten sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lapsen ja perheen mahdollisuus tutustua varhaiskasvatuksen toimintaan järjestetään väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden. Tutustumiset kannattaa porrastaa, jolloin tutustujamäärä pysyy pienenä. Ryhmäkokoa ei voi tarkasti määritellä, koska se riippuu tiloista. Tärkeää on, että tiloissa voidaan liikkua väljästi eikä tule ruuhkaa. Päiväkotiin tai perhepäivähoitoon voi tutustua vain oireettomana.
Uuden lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa on tapana järjestää tutustumisaika, joka vaihtelee 1–2 viikon välillä, riippuen lapsen tarpeista. Tutustumisjakson aikana lapsen huoltaja tai muu lapselle tärkeä henkilö saa tutustua yhdessä lapsen kanssa varhaiskasvatuksen tiloihin, lapsiryhmän toimintaan, henkilöstöön ja muihin lapsiin. Tutustumisjaksoja rytmittämällä ja porrastamalla sekä ulkotiloja hyödyntämällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän huoltajia ja henkilöstöä. Tällöin väljyys- ja hygieniatekijät voidaan huomioida. Riittävän pitkä tutustumisjakso luo perustan luottamukselle ja hyvälle yhteistyölle kodin ja varhaiskasvatuksen välillä.
Uusien lasten aloittaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota hygieniaohjeistuksiin sekä siihen, miten lapset oppivat toimimaan uudessa ryhmässä turvallisesti. Yhteenkuuluvuuden tunne, lasten ja aikuisten keskinäinen tunteminen, välittäminen ja tuen antaminen sekä hyvä ryhmähenki ovat asioita, joihin uuden varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen lapsiryhmän aloittaessa kiinnitetään erityistä huomiota.
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa järjestetään vanhempaintapaamisia, erilaisia juhlia ja tapahtumia sekä retkiä. Isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida huomioida. Aluehallintoviraston mukaan päiväkotien järjestämät juhlat ja päättäjäistilaisuudet ovat yleisötilaisuuksia, jos tilaisuuteen osallistuu muita kuin henkilökuntaa ja lapsia, kuten esimerkiksi huoltajia. Yleisötilaisuuksissa tulee noudattaa paikallisia ja alueellisia määräyksiä. Päiväkotien ja koulujen opetustoimintaan ja muuhun lakisääteiseen toimintaan ei lähtökohtaisesti sovelleta yleisiä kokoontumisrajoituksia. Tilaisuudet tukevat lasten ja perheiden hyvinvointia ja luovat yhteisöön kuulumisen tunnetta. Etäyhteydellä järjestettävissä vanhempainilloissa voi olla myös erilaisia pienryhmätehtäviä, kommentointimahdollisuuksia esimerkiksi viestiseinän tai chatin kautta, lyhyitä luentoja eri teemoista tai muuta osallistavaa toimintaa.
Myös retkien ja vierailujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön ja terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 22.12.2021 antamat suositukset, yleiset väljyys ja hygieniaohjeet sekä mahdolliset alueelliset rajoitukset. Retkeily ja liikkuminen luonnossa ja lähiympäristössä ovat kuitenkin suositeltavia ja ne rikastavat lasten päivää. Luonto- ja lähiympäristö on myös usein rikas oppimisympäristö erilaisille oppimiskokonaisuuksille.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman eli vasu -keskusteluja ja esiopetuksessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman eli LEOPS-keskusteluja käydään toimintakauden aikana. Tarvittaessa on hyvä pohtia keskusteluihin vaihtoehtoisia toimintatapoja etäyhteyksiä hyödyntämällä.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimipisteissä on usein opiskelijoita suorittamassa opintoihin kuuluvia harjoitteluita. Työharjoitteluja voidaan toteuttaa, jos se on työpaikan puolesta mahdollista. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja arvioivat myös onko työympäristö turvallinen opiskelijalle.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö tapaa huoltajia päivittäin. Poikkeustilanteissa kannattaa korostaa tavallistakin järjestelmällisemmin kodin ja varhaiskasvatuksen, sekä kodin ja esiopetuksen yhteistyötä, sekä varautua vastaamaan huoltajien huoliin lapsesta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön on hyvä yhteisesti keskustella siitä, miten huoltajia voidaan tukea arjen rutiineissa.
Jos lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta, hänen ei tule osallistua myöskään varhaiskasvatuksen tiloissa järjestettäviin ruokailuihin. Tämä ehkäisee epidemian leviämistä.
Lue lisää THL:n ja OKM:n suosituksesta, jos varhaiskasvatuksessa tai koulussa todetaan koronatartunta.
Karanteeni- ja eristystilanteessa oleviin lapsiin voidaan pitää yhteyttä. Yhteydenpitotavoista voidaan sopia tarkemmin lapsen huoltajien kanssa. Yhteydenpidossa tulisi suosia perheille tuttuja yhteydenpidon muotoja ja huomioida tarvittaessa tarve tulkkipalveluiden käytölle.
Tutun opettajan, kavereiden ja päiväkodin näkeminen esimerkiksi videoyhteydellä voi olla pienellekin lapselle tärkeää osallisuuden ja poikkeavan tilanteen hahmottamisen näkökulmasta. Oman ja tutun lapsiryhmän tapahtumissa ja rytmissä mukana pysyminen helpottavat paluuta arkeen. Viestit varhaiskasvatus- tai esiopetusryhmästä lapselle ylläpitävät tunnetta kuulumisesta ryhmään ja voivat helpottaa lapsen ikävää kavereita, päiväkodin henkilöstöä ja toimintaa kohtaan. Viestittävät asiat voivat olla hyvin pieniä ja arkisiakin.
Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella vastataan lasten yksilöllisiin oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tarpeisiin ja tuetaan huoltajia kasvatuksessa. Korona-ajan vaikutuksia lapsille ja perheille on vaikea arvioida, mutta on mahdollista, että erityisesti tilanteen pitkittyminen on aiheuttanut osalle erityistä kuormitusta ja lisännyt tuen tarvetta. Tukitoimenpiteitä ei välttämättä ole voitu järjestää korona-aikana tai osalta lapsilta tuen tarpeita on voinut jäädä tunnistamatta riittävän varhaisessa vaiheessa. Siksi onkin tärkeää tarkistaa lapsen tarvitsemat tukitoimenpiteet.
Tuen jatkumon näkökulmasta on hyvä huomioida tukea tarvitsevat lapset ja perheet myös karanteenitilanteen aikana, vaikka lapsi ei osallistuisi varhaiskasvatuksen toimintaan tai esiopetukseen lähiopetuksena.
Varhaiskasvatus ja esiopetus ovat itsessään monelle lapselle tukitoimia, joita on saatettu suositella esimerkiksi monialaisen yhteistyön, kuten psykologien ja lääkärien taholta. Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osallistumista kannattaa harkita erityisesti silloin, kun se on lapsen edun mukaista, vaikka lapsi voitaisiinkin pitää kotona. Kehityksen ja oppimisen tuki voi myös olla yhteydenpitoa kotiin tai työskentelyä yhdessä lapsen kanssa etäyhteydellä.
Monikielisten perheiden lapset tarvitsevat varhaiskasvatusta ja esiopetusta muun muassa suomen tai ruotsin kielen oppimisen vuoksi. Viestiminen maahanmuuttotaustaisten lasten huoltajille voi vaatia erityistä huomiota ja järjestelyjä, kuten tulkkauspalveluja. Vastuu vuorovaikutuksen ymmärrettävyyden varmistamisessa on varhaiskasvatuksen järjestäjällä. Karanteenitilanne saattaa herättää huolta lapsissa ja lasten huoltajissa, varsinkin jos oikeaa tietoa ei ole saatavilla omalla äidinkielellä. Kokosimme tähän linkkejä monikielisille sivustoille, joista löytyy tietoa mm. koronatilanteesta.
Kokosimme linkkejä THL:n ja muiden tahojen tuottamista monikielisistä materiaaleista koskien koronavirusta sekä materiaalilinkkejä maahanmuuttotaustaisten lasten opetuksen tueksi sekä huoltajille koskien muun muassa koronavirukselta suojautumista.
Koko yhteiskuntaa koskeva epidemiatilanne on aiheuttanut huolta niin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstössä kuin lasten huoltajissakin. Lapset aistivat hyvin aikuisen huolen ja onkin tärkeää, että heidän kanssaan käsitellään asiaa lapsen ikätason mukaisesti, kuitenkaan hämmentämättä lasta turhaan.
Rehelliset ja lapsen ikätason mukaiset vastaukset kysymyksiin luovat turvallisuutta. Lapset myös saattavat toistaa kysymyksiä useampaan kertaan. Lasta tulee kuunnella ja hänen kysymyksiinsä tulee vastata, vaikka aikuinen voikin ajatella, että olisi hyvä ”suojella” lasta. Keskusteluissa on hyvä käyttää lapsille tuttuja käsitteitä ja ilmauksia.
Sadut ja tarinat auttavat lasta sanoittamaan kokemuksiaan, mutta myös varhaiskasvatuksen normaalit pedagogiset käytännöt, kuten piirtäminen, liikunta tai musiikki ovat hyviä keinoja tunteiden käsittelyyn.
Epidemian aikana on hyvä jatkaa normaalia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arjen rytmiä huomioiden ohjeistukset.
Leikki ja leikkiminen ovat lapsen tapoja käsitellä ympäröivän maailman pelottavia ja uhkaavia ilmiöitä ja leikin kautta lapset pystyvät jäsentämään ja pilkkomaan näitä vaikeita asioita itselleen käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi. Lapset siis leikkivät koronaa ja aikuisten on tärkeä välittää lapselle viesti, ettei leikissä ole mitään väärää tai pahaa.
”Varhaiskasvatuksessa lapset voivat leikkiä muun muassa laboratoriota ja sairaalaa, joissa pehmoeläimet saavat hoitoa ja verinäytteet (vesivärillä toteutetut) analysoida. Osallisuutta kartoittavassa tutkimushankkeessamme ilmeni, miten tärkeää on kuunnella lasten huolta ja tukea toimintaa, jossa lapsia huolestuttavia ilmiöitä voidaan käsitellä leikkien”, Jonna Kangas Helsingin yliopistolta kertoo.
Aikuisten huoli heijastuu herkästi myös lapsiin. Leikeissä esiintyy myös synkkiä teemoja, kuten hautajaisia, kuolemaa ja pahaa oloa, mutta leikin kautta näiden teemojen käsittely on lapselle turvallista ja lapsi voimaantuu käsittelemään pelottavaa ja tuntematonta tilannetta itselleen sopivalla tasolla. Leikissä lapsi on päätään pidempi ja leikkiminen lisää mielenterveyden suojaavia tekijöitä. Kotonakin voi järjestää koronalaboratorion, hoitaa pehmoleluja leikkisairaalassa tai keksiä ihmelääkettä. Leikissä kaikki on mahdollista. Leikille kannattaa varata aikaa niin varhaiskasvatuksessa kuin kotonakin.
Teksti on tarkistettu 21.1.2022. Tekstin kohtaa Lapsen sairastuminen ja oireilu on täydennetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ajankohtaisilla suosituksilla korona-altistumistilanteisiin varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Suositukset on annettu 13.1.2022 ja 14.1.2022. Kohdasta Koronatartuntaa ennaltaehkäiseviä toimintatapoja on poistettu maininta alueellisten ja paikallisten viranomaisten mahdollisista täydentävistä suosituksista koskien esimerkiksi kasvomaskin käyttöä.
Teksti on tarkistettu 28.12.2021. Tukimateriaali on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 22.12.2021 antamaa suositusta terveysturvallisuudesta. Uutta tietoa kohdissa Varautuminen ja toiminta koronavirusepidemian aikana, Tartuntatautilain hygieniaa ja väljyyttä koskevat velvoittavat säännökset, Koronatartuntaa ennaltaehkäiseviä toimintatapoja, Muita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa, Uusien lasten varhaiskasvatukseen tutustuminen sekä Tilaisuudet, juhlat ja retket. Myös linkit on tarkistettu ajantasaisiksi.
Teksti on tarkistettu 15.10.2021. Tukimateriaali on päivitetty vastaamaan OKM:n ja THL:n 12.10.2021 antamaa suositusta terveysturvallisuudesta. Uutta tietoa kohdissa Varautuminen ja toiminta koronavirusepidemian aikana, Koronatartuntaa ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja Uusien lasten varhaiskasvatukseen tutustuminen. Myös linkit on tarkistettu ajantasaisiksi.
Teksti on tarkistettu 5.8.2021. Tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 5.8.2021 antama suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.
Teksti on tarkistettu 9.6.2021. Teksti on pääosin sama kuin keväällä 2021. Tekstiin on lisätty tieto tartuntatautilain väliaikaisten säännösten voimassaolon jatkamisesta ja linkit sekä lakiviitteet on tarkistettu ajantasaisiksi. Tekstissä on myös päivitetty tilaisuuksien järjestämisen ohjeita.
Teksti päivitetty 12.5. Tekstiin lisätty luku kesä- ja loma-aikojen suunnittelusta sekä tarkennettu varhaiskasvatuksen aloittamiseen liittyvää lukua.
Teksti on tarkistettu 21.3.2021. Tekstiin on lisätty tartuntatautilain muutoksen 22.2.2021 voimaan tulosta johtuvat velvoittavat säännökset. Tekstiä on myös tarkistettu muilta osin kyseisen lakimuutoksen mukaiseksi.
Teksti on tarkistettu 26.1. Tarkennuksia on esiopetuksen järjestämistä käsittelevässä osuudessa, jossa muistutetaan vakavampiin tilanteisiin varautumisesta.
Teksti tarkistettu 21.12.2020. Tekstiin on lisätty mm. linkityksiä oph.fi-ulkopuolisille sivuille ja tekstiä on selkeytetty tarpeen mukaan. Uutena tietona sivulle on lisätty eri viranomaisten vastuut, ryhmien sekoittamisen ja yhdistämisen välttäminen, karanteenissa olevan lapsen tukeminen etäyhteyksin, henkilöstön turvavälit, terapian, kuntoutuksen tai vastaavan lapsen tarvitseman tuen järjestäminen esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen tiloissa, tilaisuuksien järjestäminen sekä maahanmuuttotaustaisten lasten huomioiminen.
