Paikallisesti on hyvä suunnitella, miten poikkeuksellisesta tilanteesta palautumista jatketaan ja miten tämä tulisi huomioida varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestämisessä. Toiminta on pyritty toteuttamaan lasten näkökulmasta normaaliolosuhteita vastaavasti viranomaisten ohjeet ja suositukset huomioiden. Vaikka varhaiskasvatus ja esiopetus on ollut auki koko koronapandemian ajan, on koronapandemia-aika voinut vaikuttaa monin tavoin siihen, miten lapsi on voinut osallistua varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Varhaiskasvatuksen viriketoimintaa on järjestetty etäyhteyksin kotona oleville lapsille ja esiopetusta on annettu myös etäopetuksena. Koronapandemian vaikutukset varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ovat olleet hyvin erilaisia eri puolilla Suomea, joten myös palautumiseen tarvittavat toimet voivat erota toisistaan.
Opetushallitus suosittelee, että varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjät jatkavat suunnittelemiaan palautumisen toimia, tarkentavat toimia tarvittaessa ja päättävät palautumissuunnittelun ajankohdasta. Paikallisen tilanteen mukaan arvioidaan, millaista suunnittelua koronatilanteesta toipuminen edellyttää ja miten pitkään koronatilanne on syytä ottaa huomioon. Paikallisesti voidaan päättää myös erillisen palautumissuunnitelman laatimisesta tai suunniteltujen toimien sisällyttämisestä toimintasuunnitelmaan.
Poikkeuksellisena aikana keskeisintä on turvata mahdollisimman tavallinen ja hyvä kasvatuksen ja koulutuksen arki lapsille. Samalla on tarpeen huolehtia henkilöstön ja johdon hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Lasten arjessa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen rutiineilla ja päivittäisellä toiminnalla on merkittävä suojaava vaikutus kriisien keskellä. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen rutiineihin keskittyminen voi olla kriisitilanteessa rauhoittavaa. Poikkeuksellisissa tilanteissa myös toiminnan kehittäminen voi parhaimmillaan tukea paikallista koronasta palautumista. On tärkeää pohtia, miten kehittäminen voitaisiin nivoa tukemaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arkea sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksiköissä on tarpeen käydä keskusteluja poikkeuksellisesta tilanteesta, jakaa kokemuksia ja luoda yhteisöllisyyttä toimintavuoden alkaessa.
Vaikka koronatilanne ei ole aiheuttanut poikkeuksellisia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestelyjä kaikkialla, on epidemia-aika voinut syventää jo aiemmin syntyneitä ongelmia ja vaikeuttaa niiden ratkomista paikallisesti tai yksilön kannalta. Palautumiseen tarvittavissa toimissa voi olla eroja myös saman alueen, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjän ja toimintayksikön sisällä.
Palautumissuunnittelussa on tärkeää huomioida tarvittavia toimia lasten sekä henkilöstön ja huoltajien näkökulmasta.
Lapset, esimerkiksi:
- lapset, jotka tarvitsevat tukea itsesäätelyssä tai ryhmässä toimimisen taidoissa
- lapset, joilla on oppimis- ja/tai hyvinvointivajetta
- pitkittyneestä poikkeuksellisesta ajasta erityisesti kuormittuneet lapset
- tukea tarvitsevat lapset
- maahanmuuttotaustaiset lapset
- syrjäytymisvaarassa olevat lapset
- pitkään tai paljon poissa olleet lapset
- riskiryhmään kuuluvat tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen takia pitkään poissa olleet lapset.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö, esimerkiksi:
- pitkittyneestä poikkeuksellisesta ajasta erityisesti kuormittuneet henkilöstön jäsenet
- pitkään tai paljon poissa olleet
- riskiryhmään kuuluvat tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen vuoksi poissa olleet.
Huoltajat, esimerkiksi:
- pitkittyneestä poikkeuksellisesta ajasta erityisesti kuormittuneet huoltajat
- maahanmuuttotaustaisten lasten huoltajat ja monikielisten perheiden huoltajat.
Palautumissuunnittelun apuna voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
Tilanteen reflektio ja seuranta
- Miten koronatilannetta käsitellään ja kokemuksia koronasta jaetaan?
- Mitä erilaisia toimia tarvitaan alueellisesta, paikallisesta tai toimintayksikön tai eri ryhmien näkökulmasta?
- Miten tasataan mahdolliset erot eri varhaiskasvatusta antavien yksiköiden välillä?
- Miten koronaa käsitellään varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ja miten jaetaan kokemuksia koronasta?
- Miten kerätään tietoja poikkeuksellisen ajan vaikutuksista ja miten tietoa hyödynnetään?
- Miten tuetaan ja luodaan luottamusta tulevaan ja vahvistetaan tulevaisuususkoa?
- Miten varmistetaan, että koronaepidemia-aikana kehittyneet myönteiset toimintatavat säilyvät?
- Miten ja mitä koronan aikana opittua voidaan hyödyntää jatkossa?
Oppiminen ja tuki
- Miten oppimista tuetaan tai mahdollisia osallistumis-, oppimis- ja osaamisvajeita korjataan?
- Miten huomioidaan se, että lapset ovat poikkeuksellisissa olosuhteissa aloittaneet varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen?
- Miten varmistetaan maahanmuuttotaustaisten lasten varhaiskasvatukseen pääsy, varhaiskasvatuksen jatkuminen ja tarvittava pedagoginen tukeminen?
- Miten varmistetaan lasten, joilla on jokin vamma, sairaus, kehityksen viivästymä tai muu toimintakykyä alentava oppimisen tai kehityksen viivästymä, oikeuksien vaatimien palvelujen toteutuminen?
Poissaolot
- Miten varhaiskasvatukseen palaamista tuetaan tai osallistumisvajetta paikataan?
- Miten selvitetään pitkään poissa olleiden ja varhaiskasvatukseen palaavien lasten yksilölliset tilanteet ja mahdolliset tuen tarpeet?
- Miten varmistetaan pitkään poissa olleiden, esimerkiksi maahanmuuttotaustaisten lasten tukeminen?
Hyvinvointi, osallisuus, yhteistyö ja johtaminen
- Miten tuetaan ja lisätään lasten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöön kuulumisen tunnetta?
- Miten vahvistetaan lasten varhaiskasvatus- ja esiopetuspäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta ja riittävää hyvinvointia, jaksamista ja oppimista edistävää liikkumista?
- Miten osallistetaan ja kuullaan lapsia, henkilöstöä ja huoltajia?
- Miten varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta viestitään koteihin sekä jatketaan kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä?
- Miten jatketaan keskeytyneitä hankkeita tai yhteistyötä eri tahojen kanssa, esimerkiksi kansainvälisiä yhteyksiä?
- Mitä on syytä huomioida johtamisen käytännöissä ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisessa?
- Millaista tukea tai koulutusta tarvitaan opettajien ja muun henkilöstön kriisinkestävyyden ja resilienssin vahvistamisessa?