Tutkintojen viitekehykset

Opetushallitus on eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kansallinen koordinaatiopiste. Sen tehtävänä on tiedottaa kansallisia viitekehyksiä ja eurooppalaista tutkintojen viitekehyksiä koskevista asioista.

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2008 suosituksen eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (European Qualifications Framework, EQF) elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Suositus on päivitetty 2017.

Viitekehyksen tavoite on helpottaa eri maiden tutkintojen ja tutkintotasojen vertailua sekä edistää liikkuvuutta ja elinikäistä oppimista.

Viitekehyksessä tutkinnot ja osaaminen on jaoteltu kahdeksalle tasolle. Kullekin tasolle on kuvattu erikseen, mitä ko. tason saavuttanut tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään.

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien kansallinen viitekehys Suomessa


Kuva avautuu erilliselle välilehdelle napsauttamalla.

Kansallisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (FiNQF) säädetään lailla sekä valtioneuvoston asetuksella tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä. Suomen viitekehys mahdollistaa suomalaisen tutkintojärjestelmän kokonaisvaltaisen tarkastelun, sillä se kattaa yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen tutkinnot. Viitekehys ja osaamisperusteinen tutkintojen kuvaustapa tukee elinikäistä oppimista, parantaa suomalaisen tutkintojärjestelmän selkeyttä ja toimivuutta, lisää tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta sekä edistää kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta.

Viitekehyksessä Suomen kansalliseen koulutusjärjestelmään kuuluvat tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksalle tasolle. Tasojen kuvauksista sekä tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta viitekehyksen eri tasoille on säädetty valtioneuvoston asetuksella.

Suomalaiset tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet sijoittuvat valtioneuvoston asetuksen mukaan seuraaville kansallisen viitekehyksen tasoille:

  • perusopetuksen oppimäärä tasolle 2
  • ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä tasolle 4
  • ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot sekä rikosseuraamusalan tutkinto, pelastajatutkinto ja hätäkeskuspäivystäjätutkinto tasolle 4
  • erikoisammattitutkinnot sekä alipäällystötutkinto (pelastusala) ja lennonjohdon perustutkinto tasolle 5
  • ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot tasolle 6
  • ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7
  • yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot (lisensiaatin tutkinnot ja tohtorin tutkinnot), yleisesikuntaupseerin tutkinto, erikoiseläinlääkärin tutkinto, erikoislääkärikoulutus ja erikoishammaslääkärikoulutus tasolle 8


 

Yhteystiedot

Kuulemistilaisuus: työpaja Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamisesta / seminaari tutkintojen viitekehyksistä Euroopassa

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti yhteistyössä Opetushallituksen kanssa torstaina 20.9.2018 työpajan, jossa käsiteltiin Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen laajentamista. Ennen työpajaa järjestettiin aamupäiväseminaari, jonka aiheena olivat tutkintojen viitekehykset muissa Euroopan maissa.

Ohjelma

Esitykset:

Implementing the European Qualifications Framework in Member States
Jens Bjornavold, Senior Expert, European Centre for the Development of Vocational Training (Cedefop)

Estonian qualification framework
Külli All, Deputy Head, Adult Education Department, Ministry of Education and Research, Estonia

Swedish National Qualifications Framework (SeQF)
Anna Kahlson, Senior Advisor, The Swedish National Agency for Higher Vocational Education

Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys ja sen laajentaminen
Seija Rasku, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö

Tutkintojen viitekehykset englanniksi

Qualifications frameworks