OPS-blogi

Opetushallituksen ops-blogi kertoo perustetyön kuulumisia ja käsittelee ajankohtaisia perustetyöhön liittyviä näkökulmia ja kysymyksiä prosessin edetessä. Tule mukaan keskustelemaan!

Tavoitteena monilukutaito

Blogikirjoitus 25.4.2013

Pirjo SinkoSeitsemän veljeksen lukkarin koulussa oppima lukutaito ei enää riitä, vaan nykynuorten on pystyttävä monenlaisten tekstien tulkintaan ja tuottamiseen. Erilaisia lukutaitoja voi luetella paljon enemmän kuin seitsemän – joku on laskuissaan päässyt jo 30:een. Tekstit eivät ole vain präntättyjä tai printattuja vaan myös puhuttuja, audiovisuaalisia, analogisia tai digitiaalisia. Uudet luku- ja kirjoitustaidot perustuvat tähän laajaan tekstikäsitykseen. Välitettävä tieto on sanallista, visuaalista, auditiivista, numeerista, kinesteettistä tai näiden yhdistelmiä.

Uusiin opetussuunnitelman perusteisiin ollaankin tuomassa uusi laaja-alainen osaamisalue. Se on – alustavasti – nimetty monilukutaidoksi. Käsitteen nimenä monilukutaito on sujuvaa suomea ja näppärän lyhyt. Sen haasteena on, että sitä pitää osata tulkita totuttua laajemmin niin, että lukutaito (engl. literacy) -käsitteeseen kuuluu ymmärtämisen lisäksi myös tekstien tuottaminen. Tuottaminen puolestaan ei ole vain kirjoittamista, vaan tietoa välitetään moni eri tavoin ja välinein. Nykytekstit ovat monikanavaisia, multimodaalisia.

Lukutaito ei siis lokeroidu vain äidinkielen opetukseen, vaan se on laaja-alaista, koko koulun, siis kaikkien oppiaineiden ja tiedonalojen yhteisvastuualuetta. Siksi opetussuunnitelmauudistuksessa monilukutaito määritellään kaikkia oppiaineita koskevaksi tavoitteeksi. Jokaisella oppiaineella on opetettavana oma kielensä ja ilmaisutapansa, omat käsitteensä ja tekstilajinsa. Samalla pyritään varmistamaan, että peruskoululaistemme nyt huononemassa olevat luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen taidot paranisivat.

Monilukutaidon oppimisella ei ole ala- eikä yläikärajaa. Kuvallinen lukutaito alkaa kehittyä varhaiskasvatuksessa ennen kirjoitetun kielen lukutaitoa, kuullun ymmärtäminen edeltää luetun ymmärtämistä. Eläkeikää lähestyvän äidinkielen ja kirjallisuuden opetusneuvoksen tulisi osata välittää asiansa sekä notkeana blogitekstinä että tiukkana normitekstinä. Monilukutaidon oppiminen on elinikäinen prosessi.

Monilukutaito on myös tekniikkalaji. Välineistä on iloa ja hyötyä sekä tuottamisessa että tulkinnasssa. Kirjoittajan on hallittava sekä käsin että näppäimistöllä kirjoittaminen. Vanhat tekniikat toimivat rinnan uusien kanssa. Mutta pelkkä kohdetta laajentava sormiliike ei pysty suurentamaan lintulaudan lintuja, joutui toteamaan se pikkuoppilas, joka sillä konstilla yritti nähdä linnut tarkemmin.

Kaikki varmaan jo ymmärsivät lukemansa: opettajan on pidettävä huolta oman lukutaitonsa kehittymisestä, hallittava monilukutaidon kirjo johdattaessaan oppilaitaan monimediaiseen tekstimaailmaan ja uusiin lukutaitoihin.

Seitsemän veljeksen lukutaito ei riitä mihinkään, mutta Seitsemää veljestä tulisi silti vielä osata lukea ja jopa nauttia siitä: ääneen luettuna, näytelmää katsoen tai tekstiä itse dramatisoiden, elokuvana tai kuunnelmana, verkkomateriaalin avulla, pelinä tai peräti perinteisellä tyylillä kirjaa rauhassa lukien. Monilukutaitoisen keinot ovat monet kirjallisuudenkin maailmaan.

Pirjo Sinko
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusneuvos
Laaja-alaisia luku- ja kirjoitustaitoja suunnittelevan ops-työryhmän puheenjohtaja

Kommentit (14)

3.5.2013 14:08  Pirjo-Riitta Puro  
Mielenkiintoinen uusi termi. Miten se suhtautuu medialukutaitoon? Onko se jo taakse jäänyttä elämää?
7.5.2013 14:36  Pirjo Sinko  
Vastaan Pirjo-Riitan kommenttiin:
Medialukutaito sisältyy käsitteeseen monilukutaito. Monilukutaitoon (tai ns. uusiin lukutaitoihin, kuten jotkut niitä nimittävät) kuuluvat myös digitaalinen lukutaito, informaatiolukutaito, visulaalinen lukutaito jne.
28.5.2013 22:15  Eero Sormunen  
Mahtaako kommenteille olla sanamäärä rajoitus, kun kommenttini lähetys päättyi "Sovellusvirhe" ilmoitukseen.
29.5.2013 01:24  J-P Lehtonen  
Hienoa. Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Lukutaito, joka siis sisältää myös tekstin tuottamisen (eikä vain kirjoittamalla), on tulevaisuudessa kaikkien oppiaineiden yhteisvastuullista aluetta. Tästä pitää myös seurata se, että viimein hautaamme opetusvelvollisuuteen perustuvan palkkauksen, joka on taannut äidinkielenopettajille 25% korkeamman peruspalkan.
29.5.2013 11:26  Kaisa / Opetushallituksen viestintä  
Hei Eero,

Julkaisemme blogissa enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja. Teknistä rajoitusta merkkimäärälle ei ole asetettu.

Voi olla, että blogin toiminnassa on esiintynyt jokin hetkellinen häiriö, josta tuo sovellusvirhe johtui. Jos ongelma kuitenkin jatkuu, laitathan meille tarkemman kuvauksen ongelmasta vaikka sähköpostilla! Osoite on opetushallitus@oph.fi.
29.5.2013 19:11  Eero Sormunen  
Minusta on hyvä että monilukutaito on lanseerattu edustamaan media-, informaatio-, netti-, ym. lukutaitoja. Näillä termeillähän viitataan valmiuksiin, joissa paljon päällekkäisiä piirteitä mutta kaikilla myös erityisiä painotuksia. Yhteistä lienee ainakin kaksi asiaa: kukin perustelee tärkeyttään netin kehityksellä ja kokee että alue ei pääse kunnolla sisään koulun opetussuunnitelmiin ja käytäntöihin.

Itse katselen asiaa informaatiolukutaidon tutkijan eli informaatiotutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksen näkökulmasta näyttää siltä että monilukutaitoja on vaikea saada "oikeasti" opetussuunnitelmiin sen vuoksi, että se on mahdollista vain uudistamalla olennaisesti koulun pedagogisia käytäntöjä. Tässä näyttäisi olevan pitkälti samoista ongelmista kyse kuin tutkivan oppimisen ideoiden soveltamisessa koulussa. Oppiainesisältöihin liittyvät oppimistavoitteet (joita on helpompi mitata) näyttävät "jyräävän" toiminnallisiin valmiuksiin liittyvät oppimistavoitteet. Itsenäistä lähteiden käyttöä vaativa opiskelu näyttää tehottomalta, kun sitä verrataan hyvin organisoituun oppituntiin tai oppikirjasta pänttäämiseen.

Vaikka Pohjoismaissa on ammattitaitoisimmat opettajat maailmassa, tutkimus on paljastanut että itsenäisten oppimistehtävien (joissa monilukutaidot ovat keskeisenä oppimistavoitteena) ohjaus on heikkoa. Oppilaan oletetaan omaksuvan monilukutaitoja esimerkiksi hakemalla tietoa ja kirjoitamalla lähteiden pohjalta esseen. Opettaja antaa tehtävän ja pahimmillaan pelkästään tarkistaa sen deadlinen jälkeen. Jos ohjausta on se painottuu teknisiin asioihin kuten ettei käytetä "huonoja lähteitä" ja merkitään lähteet asiallisesti. Harvoin löytyy ohjausta erityisesti prosessin alkuvaiheeseen ennen tiedonhakua: miten kehitellään oma opiakeltava kysymys, miten jäsennetään tiedontarpeita. En ohjataanko käsitelemään lähteiden ristiriitaista informaatiota, jne. Ei itsenäisen essee- tai Wikipedia-tehtävän ohjaus ole mitään rakenttitiedettä mutta se vaatii erilaisia pedagogisia käytäntöjä kuin oppikirjapohjainen työskentely.

Itse näen tärkeänä että monilukutaitojen tutkijoiden täytyy hakeutua yhteistyöhön kasvatustieteilijöiden kanssa (ja päinvastoin) opetusmenetelmien kehittämiseksi. Akatemian uuteen tutkimusohjelmaan "Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen" saadaan toivottavasti hankkeita tältä alueelta. Itse olen vetämässä ryhmää, jossa valmistellaan hakemusta tavoitteena päästä kehittämään ja tutkimaan tehtävä- ja ohjausmalleja lukioiden äidinkielen opetuksen yhteydessä.
10.10.2013 13:08  Outi Kallionpää  
Tuo literacies - termi on todella hieman vaikea suomentaa, sillä pelkkänä lukutaitona käännettynä se ei tee oikeutta tekstien tuottamiselle. Monilukutaito taitaa olla suomennos New Literacies -termistä, joka sisältää sekä kaikki aiemmat että uuden median luku- ja kirjoitustaidot.

Tärkeintä new literacies -taidoissa ei kuitenkaan ole se miten niitä "teknisesti" tuotetaan, vaan se sosiaalinen konteksti jossa niitä tuotetaan. Tällöin puhutaan ns. osallistumisen kulttuurista (participation culture), joka on itse asiassa monilukutaidon tärkein osa-alue. Nämä uudenlaiseen osallistumisen kulttuuriin kuuluvat taidot ovat ehdottomasti niitä taitoja, joita pitäisi opettaa sekä osana äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta että muissa aineissa.

Teen itse aiheesta parhaillaan väitöskirjaa ja tutkin erityisesti tulevaisuuden kirjoittamisen opetuksen käytäntöjä lukiossa.
30.10.2013 14:03  Auli Ojala  
No, nyt tuli asiaa! Termit sosiaalinen konteksti ja osallistumisen kulttuuri ovat jokaisen kynänkäyttäjän ensiarvoisen tärkeitä taitoja, joita tarvitaan globaalissa tietotaloudessa nyt ja tulevaisuudessa.
3.1.2014 13:17  Anu Sepp(musiikkikasvatuksen maisteri, didaktiikko)   
Mutta lukutaido musiikkissa (music literacy)??
Korostetaan demokratia ja tasa-arvoisuutta, mutta musiikinopetuksen kannalta tätä on kyllä pakko etsiä, jos ei keksiä!!
9.1.2014 15:58  hannele siljander  
eikö LUKUTAITO ilmiselvästi nyt palaudu alkuperäiseen merkitykseensä niin visuaalisten, auditiivisten - yleensä informaatiota sisältävän jne... kaiken lukemisen ja havainnon prosessin lähteeksi ?! Tarvitaanko enää käsitteen itsensä muokkausta, selitykset matkalla yleisestä yksityiseen riittävät ..
21.1.2014 15:20  Anu Sepp  
Kyllä tarvitaan selitystä - erityisesti taide-ja taidoaineiteen kohdalla. Siellä ns. "selitystekstissä" se ei tule mistä selvääksi ja "matkalla" se sitten vaan häviää jonnekin :)
17.4.2014 12:16  Petri Nurminen  
Monilukutaitoon soisi kuuluvan, että oppilaat oppisivat myös ymmärtämään säädöksiä ja määräyksiä, siis mm. lakeja ja asetuksia, ja osaisivat siten hakea nykyistä paremmin itselleen kuuluvia oikeuksia sekä itselleen, että isovanhemmilleen.

Jotta jatkossa ei tulisi vastaan: ei tiedetty -tapauksia, vaan aina osattaisiin löytää se oikea taho johon ottaa yhteyttä, ja mitä kautta asian voisi viedä oikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Pitää siis osata lukea muutakin kuin ajankulukirjallisuutta. Eikä riitä, että osaa lukea oman alansa tietokirjallisuutta. Pitää osata lukea yhteiskunnan jäsenen tarvitsemaa tietoa.
13.5.2014 18:22  Teija Luukkainen  
Esiopetuksen järjestäjiä haastaa monilukutaidon ja tieto- ja viestintäteknologian osaaminen ja käyttö esiopetuksessa. Uusimman TVT-teknologian avulla lasten osallisuutta ja vaikuttamista voidaan lisätä merkittävästi. Miten se käytännössä toteutuu? Osataanko tarpeeksi asiantuntevasti ja käytännönläheisesti perustella kunnan rahavaroista päättäville, miksi esiopetuksen TVT-teknologiaan tulisi sijoittaa? Onko esiopetuksen järjestäjät joissakin kunnissa valmiita luopumaan laadukkaaseen esiopetukseen sijoittamisesta, jolloin esiopetuksen tasa-arvoisuus koko maassa on vaaka-laudalla. Lopullinen valinta ja päätös lapsen oppimispolun alkutaipaleesta, ja sen vaikutuksista tulevaisuuteen on siis esiopetuksen järjestäjän harteilla. Yksittäinen opettaja ja kasvattaja ei valitettavasti näytä siihen voivan paljonkaan vaikuttaa, jos oppimisympäristöt ja -välineet eivät ole ajantasalla, vaikka halua ja kenties taitojakin olisi. Kaikella tällä on pitkällä tahtäimellä vaikutusta koko varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laatuun myös sitä kautta, että nuoret opettajat eivät pysy alalla.
25.11.2015 11:42  Pirkko Varpiola  
Mielenkiintoista. Höristin korviani kuullessani monilukutaidon tulevan viralliseksi sanaksi. Hyvä niin, koska kuvasin termin posterilla gradussani v. 2002 tutkiessani mediakasvatusta toisella asteella. Otsikko oli Mediakasvatus - kohti tutkivaa, analysoivaa, kriittistä MONILUKUTAITOA. Itse asiassa Pauline von Bonsdorff teki tästä myös kypsyyskoekysymykseni.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on seitsemän miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .

© Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 029 533 1000, faksi 029 533 1035 etunimi.sukunimi@oph.fi | Tulosta
17.11.2015