Miten oppiaineosuudet laaditaan?

Kaikille yhteisenä opetettavat oppiaineet on kuvattu opetussuunnitelman perusteissa vuosiluokkakokonaisuuksittain. Paikalliseen opetussuunnitelmaan laaditaan kaikkien opetettavien oppiaineiden tavoite- ja sisältökuvaukset vuosiluokittain. Oppimisympäristön ja työtapojen, ohjauksen, eriyttämisen ja tuen sekä oppimisen arvioinnin mahdollisten erityispiirteiden kuvaukset laaditaan vuosiluokkakokonaisuuksittain. Kuvauksia kirjoitettaessa on tärkeää säilyttää niissä se perusteiden ajatus, että opettaja on oppilaiden oppimisen tukija ja edistäjä ja oppilaat oman oppimisensa subjekteja.

Ennen oppiaineosuuksien laadintaa on tärkeää muodostaa hyvä käsitys kaikista niistä opetussuunnitelman perusteiden osista, jotka liittyvät keskeisesti oppiaineisiin. Tällaisia ovat erityisesti oppimiskäsitys, laaja-alainen osaaminen, oppimisympäristöt ja työtavat, oppimisen arvioinnin periaatteet sekä eriyttäminen ja oppimisen tuki. Tärkeää on perehtyä myös siihen, miten nämä asiat sekä siirtymävaiheet ja vuosiluokkien tehtävät on kuvattu eri vuosiluokkakokonaisuuksissa. Jokaisen opettajan, riippumatta siitä, mitä oppiainetta tai oppiaineita hän opettaa, tulisi tutustua myös eri oppiaineiden keskeisiin muutoksiin.

Oppiaineiden vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen määrittely paikallisessa opetussuunnitelmassa

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppilaille yhteisten oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet on määritelty vuosiluokkakokonaisuuksittain. Perusteet antavat kokonaiskuvan siitä, mihin tavoitteisiin pyritään vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamissa kokonaisuuksissa ja mitkä ovat näiden kokonaisuuksien aikana käsiteltävät keskeiset sisältöalueet.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt määritellään kutakin vuosiluokkaa varten erikseen. Tavoitteiden ja sisältöjen määrittelyssä otetaan huomioon paikallinen tuntijako eli se, paljonko tunteja kuhunkin oppiaineeseen ja kullekin vuosiluokalle on osoitettu. Tällöin luodaan perusta sille, että opetuksen tavoitteisiin voidaan pyrkiä oppilaiden tarpeet ja oppimisympäristön tarjoamat mahdollisuudet huomioon ottaen sekä oppiaineelle luontevalla ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Vuosiluokittainen määrittely auttaa myös oppilasta näkemään, miten opinnoissa on tarkoitus edetä vuosiluokalta toiselle siirryttäessä.

Koulujen yhteistyötä tarvitaan, kun oppilas siirtyy kunnasta tai koulusta toiseen. Tällöin tarkistetaan opetussuunnitelmien mahdolliset eroavuudet ja se, missä vaiheessa oppilas on opinnoissaan sekä huolehditaan oppilaan mahdollisesti tarvitsemista tukitoimista.

Tavoitteet

Vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden merkitys

  • Vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden pohdinta on välttämätöntä, koska perusopetusasetuksen 10 §:n mukaan oppilaiden tulee saada jokaisen lukuvuoden lopussa lukuvuositodistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Koska arvioinnin tulee perustua tavoitteisiin, tavoitteiden määrittelyä tarvitaan.
  • Myös oppilaan itsearviointi rakentuu sen varaan, että oppilas tiedostaa tavoitteet, suunnittelee niiden pohjalta työtään ja pohtii oman oppimisensa etenemistä ja työskentelyään suhteessa tavoitteisiin. Käytännön opetustyössä tarvitaan yleensä vielä vuosiluokan tavoitteiden pohdintaa ja jäsentämistä osatavoitteiksi, jotta oppilaan on mahdollista hahmottaa tavoitteet ja käyttää niitä ajattelunsa ja oppimisensa välineinä.
  • Tavoitteet suuntaavat kullakin vuosiluokalla opetusta ja oppimista ja auttavat keskittymään työskentelyssä olennaiseen.
  • Tavoitteet vastaavat myös kysymykseen: Miksi tätä pitää opiskella?

Tavoitteiden määrittely vuosiluokittain voidaan tehdä paikallisessa opetussuunnitelmassa eri tavoin

  • Kaikkiin vuosiluokkakokonaisuudelle asetettuihin tavoitteisiin pyritään joiltakin osin kunkin vuosiluokan opetuksessa. Tavoitteita voidaan myös painottaa eri tavoin eri vuosiluokilla.
  • Kullakin vuosiluokalla pyritään osaan vuosiluokkakokonaisuudelle asetetuista tavoitteista.
  • Ratkaisutavasta riippumatta oppiaineen vuosiluokittaiset tavoitteet muodostavat oppimista tukevan jatkumon, jossa tavoitteiden vaativuus kasvaa oppiaineen opintojen edetessä. Vaativuuteen vaikuttaa tavoitteen laajuuden ohella mm. se, millä ajattelun ja työskentelyn taitojen tasolla ja millä tiedon tasolla operoidaan.

Tavoitteiden kuvaustapa

  • Opetussuunnitelman perusteissa tavoitteet on ilmaistu tavoitelauseilla, joissa ensimmäisenä on opetuksen/opettajan tehtävä, sen jälkeen kuvataan oppilaan tehtävä oppijana ja viimeiseksi kerrotaan asia tai aihe, jonka parissa työskennellään. Siis esimerkiksi:
    ”auttaa oppilasta syventämään taitoaan suunnitella ja tuottaa tekstejä itsenäisesti
    ja ryhmässä sekä käyttämään monipuolisesti niissä tarvittavaa sanastoa ja kieliopillisia
    rakenteita” (Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, T8, vuosiluokat 3-6)
  • Vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden määrittelyssä olisi luontevaa käyttää rakenteeltaan samantyyppisiä lauseita.

Tavoitteen saavuttamisen arviointi

  • Oppilaan oppimisen edistymistä ja osaamisen tasoa arvioidaan aina suhteessa tavoitteisiin eli esimerkiksi edellä kuvatun tavoitteen osalta arvioidaan sitä, miten oppilaan taito suunnitella ja tuottaa tekstejä on syventynyt ja miten hän käyttää monipuolisesti teksteissään sanastoa ja kieliopillisia rakenteita.
  • Osaamisen tason arvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä 6. vuosiluokan arvioinnin kriteereitä ja päättöarvioinnin kriteereitä. Kriteerit kuvaavat, mitä oppilaan osaamiselta odotetaan 6. vuosiluokan päättyessä ja päättöarvioinnissa, jotta oppilas saavuttaa hyvän/arvosanan 8 tason.

Keskeiset sisällöt

Perusteissa määritellään kunkin oppiaineen keskeiset sisältöalueet. Sisältöalueita on oppiaineissa keskimäärin 4-5. Kunkin keskeisen sisältöalueen kuvaus ohjaa paikallisessa opetussuunnitelmassa tehtävää keskeisten sisältöjen valintaa ja tarkastelua.

Keskeisten sisältöjen suhde tavoitteisiin

  • Sisältöjen valinta kytkeytyy aina tavoitteisiin. Sisällöt ovat välineitä tavoitteiden saavuttamiseen. Opiskelun vaativuus kasvaa, kun esimerkiksi sisältöjen laajuus tai abstraktiotaso kasvaa.

Keskeisten sisältöjen määrittely vuosiluokittain paikallisessa opetussuunnitelmassa

  • Keskeisten sisältöjen valintaa ohjaavat opetussuunnitelman perusteissa ilmaistut tavoitteiden ja sisältöalueiden keskinäiset kytkennät.
  • Vuosiluokkien keskeiset sisällöt valitaan perusteissa määriteltyjen keskeisten sisältöalueiden kuvausten pohjalta. Valinnat osoittavat kullakin vuosiluokalla käsiteltävät keskeiset sisällöt.
  • Vuosiluokkien keskeiset sisällöt luovat joustavat edellytykset opetuksen suunnittelulle ja laajoille kokonaisuuksille. Sisältöjen kuvaukset antavat siten mahdollisuuden suunnitella opetus kunkin oppilasryhmän kanssa, heidän tarpeidensa ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien mukaisesti.
  • Keskeisiä sisältöjä määriteltäessä huolehditaan siitä, että määrittely tukee oppiaineen opiskelun johdonmukaista etenemistä ja eri oppiaineiden opetuksen eheyttämistä. Vuosiluokkakohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen tulisi mahdollistaa myös laajojen opetuskokonaisuuksien toteuttaminen.

Opetussuunnitelmatyössä huolehditaan tavoitteiden ja sisältöjen rakentumisesta jatkumoiksi. Eri oppiaineiden välisten yhteyksien luomiseen kiinnitetään huomiota. Kun tavoitteet ja keskeiset sisällöt pohditaan huolella, huolehditaan koulutyön laadusta sekä oppilaiden ja opettajien oikeusturvasta. Opettajan tulee perusopetusasetuksen 13 §:n perusteella kyetä antamaan oppilaalle ja huoltajalle tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin.


Kysymyksiä pohdittavaksi:
  • Eräissä oppiaineissa – uskonnossa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä sekä vieraissa kielissä – on useita oppimääriä. Kaikkien oppimäärien tarjoaminen ei ole opetuksen järjestäjää velvoittavaa. Opetussuunnitelmat laaditaan vain niihin oppimääriin, joita tarjotaan. Mitkä opetussuunnitelmat laaditaan?
  • Miten oppiaineen tehtävässä kuvatut näkökulmat otetaan huomioon oppiaineen opetuksessa?
  • Millä tavoin oppimiskäsitys näkyy oppiaineen opetuksen kuvauksessa?
  • Millä tavoin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt jaetaan vuosiluokille niin, että opetus on tavoitelähtöistä ja keskeiset sisällöt valitaan sen perusteella, että niiden opiskelu edistää tavoitteen saavuttamista? Miten vältetään pikkutarkat sisältöluettelot ja sisällön paisuttaminen?
  • Miten oppimisympäristö ja työtavat kuvataan niin, että ne edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista ja tukevat kaikkien oppilaiden oppimista?
  • Miten kuvataan ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppiaineessa niin, että se antaa opettajalle hyvät työkalut tunnistaa oppilaiden tuen tarpeet ja taidon tarjota tukea?
  • Oppimisen arvioinnissa korostuu entistäkin enemmän arvioinnin monipuolisuus sekä sen kannustava ja oppimista tukeva tehtävä. Miten tämä näkyy oppiaineen arvioinnin kuvauksessa?
  • Voidaanko kunkin aineosuuden tekstit laatia ainakin osittain useamman opettajan yhteistyönä niin, että saadaan mukaan sekä oppiaineen opetuksen jatkumo että oppiaineiden välinen yhteistyö?

© Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 029 533 1000, faksi 029 533 1035 etunimi.sukunimi@oph.fi | Tulosta
16.09.2015