Miten tuntijako suunnitellaan?

Paikallisen tuntijaon suunnittelun perustana on valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta (422/2012), valtioneuvoston asetus eri vuosiluokkien vähimmäistuntimääristä (423/2012) sekä tuntijaon toimeenpanoa koskeva valtioneuvoston päätös (378/2014).

Paikallinen tuntijakoratkaisu jäsentää opetussuunnitelmaa ja luo puitteet koulutyön ja opetuksen suunnittelulle. Tuntijako vaikuttaa suoraan opettajien työn järjestämiseen sekä oppilaiden koulupäivien ja opintojen rakentumiseen. Paikallista tuntijakoa suunniteltaessa joudutaan ottamaan kantaa siihen, miten opetus on tarkoituksenmukaista jäsentää, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Siinä yhteydessä on hyvä arvioida tähän asti käytössä olleen tuntijakoratkaisun toimivuutta ja kehittämistarpeita eri näkökulmista.

Tuntijakoa ratkaistaessa päätetään opetukseen käytettävästä kokonaistuntimäärästä. Tuntimäärä voi ylittää valtakunnallisesti määrätyn vähimmäistuntimäärän 222 vvt, mutta ei voi jäädä sitä pienemmäksi.

Mikäli opetuksen järjestäjä osoittaa opetukseen vähimmäistuntimäärää enemmän tunteja, opetuksen järjestäjällä on mahdollisuus päättää noiden tuntien käyttämisestä. Vähimmäistuntimäärän ylittävät tunnit voidaan osoittaa lisätunneiksi jollekin tai joillekin vuosiluokille ja/taikka johonkin tai joihinkin oppiaineisiin. Opetuksen järjestäjä voi tällöin perusopetuslain 11 §:n perusteella myös päättää tarjota jotakin nimeämäänsä oppiainetta (kuten esimerkiksi tietotekniikkaa, kielikasvatusta, globaalikasvatusta, ilmaisutaitoa, yrittäjyyskasvatusta tms.) kaikille oppilaille yhteisenä aineena. Steinerkouluissa opetettava eurytmia on esimerkki tällaisesta opetuksen järjestäjän päättämästä yhteisestä oppiaineesta. Opetuksen järjestäjän nimeämä oppiaine voi olla myös osa valinnaisten aineiden tarjontaa.

Ratkaistavana on myös tuntien jakaminen eri vuosiluokille ja eri oppiaineisiin valtakunnallisen tuntijaon määrittämissä puitteissa, tuntijaon nivelkohdat huomioon ottaen. Valtakunnallisessa tuntijaossa on määritelty kunkin yhteisen oppiaineen vähimmäistuntimäärä vuosiluokilla 1-2, vuosiluokilla 3-6 sekä vuosiluokilla 7-9. Tunteja ei voi siirtää nivelkohtien yli. Kotitalouden, oppilaanohjauksen, valinnaisten aineiden sekä oppilaille vapaaehtoisten (valinnaisten) kielten tunneille ei tuntijaossa ole määritelty nivelkohtia. Opetuksen järjestäjä päättää tällöin kokonaan tuntien sijoittumisen eri vuosiluokille.

Uuden tuntijaon mukaisten historia- ja yhteiskuntaoppi- oppiaineiden opetuksen aloitusajankohta ratkaistaan paikallisesti. Opetushallitus suosittelee ratkaisua, jonka mukaan yhteiskuntaopin opetus aloitetaan viimeistään 4. vuosiluokalla ja historian opetus viimeistään 5. vuosiluokalla.

Opetussuunnitelman perusteiden ko. oppiaineiden osuudet on laadittu siten, että ne tukevat tämän toteuttamista.

Taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sijoittelua mietittäessä huolehditaan siitä, että vuosiviikkotunneista vähintään kuusi (6 vvt) sijoittuu vuosiluokille 1-6 ja vähintään viisi (5 vvt) vuosiluokille 7-9. Sijoittamisesta päätetään paikallisesti. Paikallisesti päätetään myös, jaetaanko valinnaiset tunnit valmiiksi eri taide- ja taitoaineisiin ja miten tunnit tällöin jaetaan, vai saavatko oppilaat valita koulun taide- ja taitoaineiden tarjonnasta.

Tuntijaon suunnitteluun kuuluvat vielä kieliohjelmaan liittyvät ratkaisut. Paikallisesti päätetään, mitä kieliä opetetaan ja tarjotaanko oppilaille mahdollisuutta A2-kielen ja B2-kielen opiskeluun. Paikallisesti päätetään myös eri kielten opiskelun aloittamisajankohdat. Uuden tuntijaon mukaan B1 -kielen opetus tulee aloittaa viimeistään 6. vuosiluokalla. On hyvä huomata, että kielten opetuksessa tuntijaosta voidaan poiketa valtioneuvoston asetuksen (422/2012) 8 §:n perusteella mm. kaksikielisessä opetuksessa sekä silloin, kun saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan perusopetuslain 12 §:n mukaan äidinkielenä oppilaan omaa äidinkieltä.

Tuntijaon valmistelua koskevia kysymyksiä

  • Miten tunnistetaan ja otetaan huomioon tähän asti käytössä olleen tuntijaon kehittämistarpeet?
  • Miten tuntijaon laadinta organisoidaan ja miten valmistelutyössä kuullaan eri tahoja?
  • Miten uusi paikallinen tuntijako palvelee tavoitteiden saavuttamista ja vastaa paikallisiin ja kansallisiin haasteisiin?
  • Miten tuntijaolla tuetaan oppilaiden oppimista ja opiskelumotivaatiota sekä osallisuutta ja hyvinvointia perusopetuksen eri vaiheissa?
  • Mitkä tuntijakoon liittyvät ratkaisut tehdään opetuksen järjestäjätasolla? Delegoidaanko jotakin päätettäväksi koulukohtaisesti esimerkiksi lukuvuosisuunnitelman

© Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 029 533 1000, faksi 029 533 1035 etunimi.sukunimi@oph.fi | Tulosta
21.04.2016