Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet

Osiosta löytyy tietoa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta, toiminnan kustannuksista, tuloista sekä oppilas-, opiskelija- ja muista suoritemääristä.

Rahoitusjärjestelmän hallinnossa valtionapuviranomaisena toimii opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Opetushallituksen Valtionosuudet-yksikkö vastaa valtionosuusjärjestelmän tiedonkeruista, tietopalveluista ja asiakkaiden neuvonnasta. Osa tiedoista saadaan Tilastokeskukselta.

Lukioiden erityisen koulutustehtävän tiedonkeruut ja rahoitus

Rahoituksen perusteeksi tarvittavat lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän opiskelijamäärät tulee ilmoittaa lukioittain ja koulutustehtävittäin valtakunnallisen opinto- ja tutkintorekisteri Kosken kautta. Lisäksi erityisen koulutustehtävän opiskelijamäärät ilmoitetaan lukioittain ja koulutustehtävittäin Opetushallituksen tilastointipäivän 20.9.2018 tiedonkeruussa.

Erityisen koulutustehtävän rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt 1.8.2018 voimaan tulevista lukioiden erityisen koulutustehtävän luvista ja niihin sisältyvistä valtakunnallisista kehittämistehtävistä. Valtakunnallinen kehittämistehtävä myönnettiin 8 lukiokoulutuksen järjestäjän 11 lukiolle. Erityinen koulutustehtävä myönnettiin 41 lukiokoulutuksen järjestäjän 75 lukiolle. Lukioista kaksi on valtion ylläpitämiä lukioita ja kaksi yliopistojen harjoittelukouluja (normaalikouluja). Valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluu 37 koulutuksen järjestäjää ja 71 lukiota.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti erityisen koulutustehtävän rahoituksen määräytyminen ja laskenta muuttuvat 1.1.2019 alkaen. Vuoden 2018 valtionosuusrahoituksessa koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan koulutuksen järjestäjälle myönnetyn erityisen koulutustehtävän perusteella. Vuoden 2018 yksikköhintapäätökseen sisältyvässä erityisen tehtävän korotusprosentissa on huomioitu myös 1.8.2018 muuttuvat erityiset koulutustehtävät ja valtakunnalliset kehittämistehtävät, minkä vuoksi korotusprosentit eivät muutu 1.8.2018 alkaen.

Vuoden 2019 rahoituksesta alkaen erityisen koulutustehtävän perusteella ei koroteta enää koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa, vaan erityisen koulutustehtävän sekä valtakunnallisen kehittämistehtävän rahoitus perustuu lukiokoulutuksen järjestäjille myönnettävään lisärahoitukseen. Lisärahoitusta ei kuitenkaan myönnetä sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, joka perii opiskelijoilta lukiolain 28 §:n 4 momentissa tarkoitettuja maksuja. Erityisten koulutustehtävien ja valtakunnallisten kehittämistehtävien rahoitukseen on käytettävissä lisärahoituksena euromäärä, joka yhteensä vastaa lukiokoulutuksen valtakunnallisista kokonaiskustannuksista vähennettyä 1,57 prosentin osuutta muutettuna kyseisen varainhoitovuoden kustannustasoon. Erityisten koulutustehtävien perusteella maksettavan lisärahoituksen taso vastaa nykyistä tasoa.

Koulutuksen järjestäjän erityisen koulutustehtävän rahoitus määräytyy sillä perusteella, mikä on koulutuksen järjestäjän erityisen tehtävän opiskelijamäärän suhteellinen osuus kaikkien koulutuksen järjestäjien erityisten koulutustehtävien opiskelijamääristä. Lisäksi erityisille koulutustehtäville on määrätty laskennassa käytettävä painokerroin.

Erityisen koulutustehtävän opiskelijamäärää painotetaan seuraavilla kertoimilla:

  1. koulutus, joka tähtää International Baccalaureate -tutkinnon suorittamiseen 0,22
  2. liikunta- tai urheilupainotteinen koulutus, kuvataidepainotteinen koulutus, musiikkipainotteinen koulutus, tanssipainotteinen koulutus 0,15
  3. muu koulutus 0,05


Lisärahoituksen laskemiseksi koulutuksen järjestäjän suoritteet saadaan laskemalla yhteen varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän erityisen koulutustehtävän opiskelijamäärien ja erityiselle koulutustehtävälle säädettyjen painokertoimien tulot. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi koulutuksen järjestäjäkohtaisesti korottaa painokertoimia erityiseen koulutustehtävään sisältyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella. Jaettavissa oleva 1,57 prosentin osuus lukiokoulutuksen kustannuspohjasta jaetaan edellä mainitulla tavalla laskettuna koulutuksen järjestäjien suhteellisten osuuksien mukaan. Lukiokoulutuksen järjestämislupiin on kuitenkin kirjattu rahoituksen perusteeksi laskettavien opiskelijoiden enimmäismäärät koulutustehtävittäin.

Erityisen koulutustehtävän lisärahoituksella voidaan kattaa myös ennen 1.8.2018 voimassa olevien erityisten koulutustehtävien opiskelijoiden erityisen koulutustehtävän rahoitus vuosien 2019 ja 2020 aikana, mikäli opiskelijat ovat aloittaneet opintonsa ennen 1.8.2018 ja heidän opintonsa ovat vielä kesken vuonna 2019 ja/ tai vuonna 2020.

Erityisen koulutustehtävän mukaisen toiminnan käynnistyessä ja sitä seuraavana kahtena varainhoitovuotena rahoitus lasketaan arvioidun opiskelijamäärän mukaan. Aloittavan ensimmäisen vuosiluokan arvioitua opiskelijamäärää painotetaan kertoimella 5/12. Toteutuneen ja arvioidun opiskelijamäärän erotus otetaan huomioon kyseistä varainhoitovuotta seuraavan vuoden suoritteita laskettaessa.

Erityisen koulutustehtävän rahoituksesta ei tehdä päätöstä rahoituksen tarkistamisesta varainhoitovuoden lopussa, vaikka lukiokoulutuksen muu valtionosuusrahoitus edelleen tarkistetaan varainhoitovuoden (tilastointipäivien 20.1.2018 ja 20.9.2018) opiskelijamäärän mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä.