VASU2017-verkkokommentointi

Opetushallitus tarjosi kaikille kansalaisille mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöhön verkkokommentoinnin muodossa. Kommentointi oli avoinna Opetushallituksen sivuilla 2.11.–23.11.2015. Kommentteja saatiin yhteensä 378, joista suomenkielisiä 333 ja ruotsinkielisiä 45. Vastaajina olivat huoltajat, lapset, varhaiskasvatuksen henkilöstö ja muut varhaiskasvatuksen kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt.Kommentteja pyydettiin varhaiskasvatuksen hyvistä käytännöistä ja kehittämiskohteista, osallisuudesta sekä siitä minkälaisia tulevaisuuden taitoja ja valmiuksia lasten olisi tärkeä saada harjoitella jo varhaiskasvatuksessa. Kaikki vastaukset ovat edelleen luettavissa tällä sivulla.

Oheisessa yhteenvedossa on alustava kooste esiin nousseista keskeisimmistä asioista. Vastausten analysointi jatkuu ja niitä tullaan hyödyntämään varhaiskasvatussuunnitelman perustetyössä.Lämmin kiitos kaikille vastaajille!

1. Varhaiskasvatuksen käytännöt ja kehittäminen

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. (Varhaiskasvatuslaki 1 §)

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on muun muassa (Varhaiskasvatuslaki 2 a §):

  • edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksenmukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia;
  • tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;
  • toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;
  • antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa.


Pohdi omasta näkökulmastasi:

a. Mitä hyviä käytäntöjä/toimintatapoja nykyisessä varhaiskasvatuksessa on, jotka on syytä säilyttää jatkossakin?
Mainitse 1–3 tärkeintä asiaa

b. Mitä varhaiskasvatuksen käytänteitä/toimintatapoja tulisi kehittää, jotta edellä mainitut lain tavoitteet voisivat toteutua?
Mainitse 1–3 tärkeintä asiaa.

Ilmoitathan nimesi lisäksi myös taustatietosi (esim. huoltaja, työntekijä, lapsi tai joku muu) vastausten luokittelua varten.

Kommentit (156)

2.11.2015 11:16  Kaisa Robbins / Uskonnottomat Suomessa ry  
b. Jotta lapsille annettaisiin valmiuksia aidosti kunnioittaa kunkin katsomuksellista taustaa, evankelis-luterilaisten seurakuntien erityisaseman yhteistyötahona olisi loputtava. Nykyisin on hyvin tavallista, että uskonnonvapaus ei toteudu varhaiskasvatuksessa, koska kaikkia lapsia painostetaan osallistumaan luterilaiseen uskonnonharjoitukseen. Jos osallistumiselle on vaihtoehto, se on yleensä hyvin syrjivä. Tämä on niin vallitseva käytäntö, että asia olisi syytä mainita perusteissa nimenomaisesti. Toimintakulttuurin olisi muututtava tasapuoliseksi kaikkia uskontoja ja katsomuksia kohtaan.
2.11.2015 12:42  Laurenzia Mäntysalo/ huoltaja  
a) sähköinen viestintä
b) siirtyä kulttuuripedagogisesti kestävämpään ratkaisuus kieltämällä eksplisiittisesti seurakuntien työ päiväkodessa ja tutustumalla katsomuskulttuuriin uteliasta ja tutkivasta näkökulmasta - lapsilähtöisesti.
2.11.2015 20:47  Aija Eloranta  
A) pienryhmätoiminta
Leikki eri muodoissaan
Kodinomaisuus
B) lisää aikaa toiminnan suunnitteluun yhdessä
Pienemmät ryhmäkoot
2.11.2015 21:44  Kaisa Unski/työntekijä  
a) 1. Pienryhmätoiminta, 2. toiminnan painottuminen leikkiin, liikuntaan ja taiteisiin enemmän kuin akateemisiin aineisiin, 3. lapsilähtöisyys eli lapsen mahdollisuus vaikuttaa arkeensa
b) 1. henkilöstölle enemmän osaamista tasa-arvon edistämisessä ja sensitiivisessä suhtautumisessa kaikkeen erilaisuuteen, 2. sosiaalisten ja tunnetaitojen opettamisen roolin korostaminen, 3. riittävän pienet ryhmäkoot, jotta jokaisen lapsen kehityksenmukaista kasvua voidaan havainnoida ja edistää toivotulla tavalla sen sijaan, että joudutaan siirtymään kalenteri-iän mukaiseen massaopetukseen ja -kasvatukseen
2.11.2015 22:25  Lastenhoitaja  
a. Hyvää on paljon: se että vasu perustuu havainnointiin, kasvatuskummpanuus näkyy ja moniammatillinen yhteistyö, suunnitelmallisuus
b. Aina voi kehittyä: enemmän katsottaisiin edellistä vasua ja miten tavoitteet toteutuivat, vieläkin enemmän lapsen ominaista tapaa toimia ja yksilöllisyyttä ( käytännössä kuitenkin yksilöllisyys kaatuu henkilöstön vähäisyyteen)
2.11.2015 22:39  Jenni Kaarenoja  
A) subjektiivinen päivähoito-oikeus; lapsilla tulisi olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta mm. vanhempien työllistymisestä.
B) subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyisi; lapsella pitäisi olla oikeus kokopäiväiseen hoitoon vaikka vanhempi olisi kotona sellaisissa tapauksissa, jossa esim. vanhemmalla on sairaus tai päihdeongelma.
3.11.2015 09:41  Heidi/lastenhoitaja/äiti  
A. Pienryhmätoiminta
B. Suomen kielen opetukseen panostaminen, koulutuksellisen tasa-arvoisuuden lisäämiseksi
Suhdeluvun pienentäminen 1aikuinen 6 lasta
Erityisen tuen varmistaminen
3.11.2015 09:59  Varhaiskasvatuksen työntekijä  
a) Varhaiskasvatuksen pedagogiikan korostuminen toiminnassa, pienryhmissä toimiminen ja tiimityöskentely.
b) Osallistava toimintakulttuuri ja lapsen näkökulma, kokonaisvaltaisen kasvun ja oppimisen prosessien suunnittelu (kokopäiväajattelu), edelleen varhaiskasvatuksen pedagogiikan osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen
3.11.2015 19:14  Perheneuvolapsykologi ja äiti  
A. Selkeä ja monipuolinen viikko-ohjelma (taiteita, liikuntaa, ulkoilua, leikkiä).
B. Ulkoilussa ja vapaissa leikkitilanteissa osa lapsista tarvitsisi enemmän aikuisen tukea mm. Sosiaalisten suhteiden harjoittelussa ja leikkien alkuunsaattamisessa. Ryhmäkokojen tulisi olla pieniä ja lapsille tulisi opettaa tunnetaitoja johdonmukaisesti jo päiväkoti-ikäisenä ( esim. Tunnemuksu, Askeleittain - ohjelmat)
4.11.2015 11:35  Kaisa K.  
A) Lapsien hallittavissa oleva määrä ryhmissä, tämä edesauttaa lapsen tarpeiden ja taitojen yksilöllisen huomioimisen. RYHMÄKOKOJA EI TULE MISSÄÄN NIMESSÄ KASVATTAA - tällöin päiväkodista tulee lapsen varastointipaikka aikuisen työpäivän ajaksi, ei enää hoito- ja varhaiskasvatuspaikka. On järkyttävää pelleillä koko- ja osapäivähoitolasten määrällä, jos lopputulema on pahimmillaan 13 yli 3-vuotiasta lasta per hoitaja. Turvallisuus vaarantuu, kuka on valmis kantamaan tästä vastuun ihan henkilökohtaisesti? Älkää lainatko / varastako lapsiltamme tulevaisuutta tämänhetkisen väliaikaisen ja näennäisen säästön nimissä.

b) Tuhoontuomittu varhaiskasvatuslain muutos huonompaan pitää yksiselitteisesti perua. Vanhemmat tietävät ihan itse milloin tarvitsevat päivähoitoa. Jos työttömänä tai vanhempainvapaalla oleva vanhempi haluaa viedä lapsensa kokopäivähoitoon, niin uskon että tilannetta on tarkkaan mietitty, omat voimavarat punnittu ja lopputulema on paras mahdollinen mm. vanhempien jaksamisen vuoksi ja lapsen kannalta. Kukaan ei vie lasta hoitoon huvikseen, siinä on aina syy takana. Nämä säästöt tulevat kostautumaan kuluina sosiaali- ja lastensuojelutoiminnan puolella. Pidetään varhaiskasvatuslaki ennallaan. Muutoksesta saatavat säästöt ovat minimaalisia - maksaisin ennemmin enemmän tuloveroa, jotta lasten tilannetta ei lähdetä heikentämään.
4.11.2015 11:58  Anne/äiti  
a) Leikkiin, ulkoiluun ja liikuntaan painottuva toiminta. Akateemisille valmiuksille on aika ja paikka vasta koulussa, ei ennen.
Korkeasti koulutetut ammattilaiset ja ammattipätevyyksien valvonta.
b) Pienemmät ryhmäkoot. Henkilökunnan jaksamisen tukeminen.
4.11.2015 13:25  Mustasaarelainen äiti  
Lastenhoitajien koulutus, jotta kasvatus on nykyaikaista eikä mutu-pers-tuntumalla. Tapakasvatusta ja sosiaalisten taitojen kehittämistä leikin, taiteen, musiikin ja sadun keinoin. Hoitajille hyvät työolot jotta jaksavat hyvällä mielellä lasten kanssa!!!!
4.11.2015 17:27  lto  
a) Leikki ja monipuolinen toiminta pedagogisesti suunniteltuina ja toteutettuna
b) Enemmän korkeasti kouletettua henkilökuntaa, pienet ryhmät
4.11.2015 18:55  Marjorie Koivisto, opiskeleva yh-äiti  
a) Subjektiivinen päivähoito-oikeus säilytettävä. Opiskelevana yh-äitinä voin kokemuksesta sanoa, että ennen opiskelua olin työttömänä ja oli hankalaa järjestää työhaastatteluja ym. kun lapsi oli 24/7 kanssani, eikä pieni tukiverkosto voinut useimmiten auttaa. Ja tosiaan lapsi kaipasi seuraa ja puuhaa kun siihen oli tottunut aiemmin päiväkodissa. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei missään nimessä saa poistaa. Kodinomainen, pienryhmissä toiminta toimii, lisätäkin sitä voisi.
b) pienemmät ryhmäkoot ehdottomasti ja "omahoitaja" joka keskittyy enemmän näihin "omiin" lapsiin. Nyt on hankala saada lapsesta muuta tietoa kuin, että ihan ok päivä. Ja lapsi tarvitsee myös hoitopäivän aikana sen tutun ja turvallisen hoitajan, joka vaikka ottaa syliin kun tarvitsee. Meillä oli ennen, ei enää. Surullista kun lapsi kaipaa entistä hoitopaikkaa ja omahoitajaa vieläkin.
4.11.2015 21:20  Pennanen Hanna  
A) Vaihtoehtoisten varhaiskasvatuspaikkojen valinnan mahdollisuus, joihin saa hoitotukea.

B) Tulisi huolehtia myös jatkossa, että on mahdollisuus valita hoitopaikka myös vaihtoehtopedagogiikan parista, kuten luontopäiväkodit, montessori, Steiner ja liikuntapainotteiset päiväkodit. Myös vaihtoehdot huomioidaan päätöksiä suunnitellessa.
4.11.2015 21:23  Varhaiskasvattaja  
A. Pienryhmiin jakaminen, leikin korostuminen toiminnassa
B. riittävän pienet ryhmät, max. 15 lasta/ryhmä. Lasten osallisuus ja lapsen äänen kuuleminen ja tarpeiden tunnistaminen. Terveellinen sisäilma.
5.11.2015 11:40  Katriina Kajala  
b) Jos ryhmässä on adoptoitu/adoptoituja lapsia, tulisi ohjaajilta edellyttää edes yksi adoptioon liittyvä koulutus/kurssitus. Näin ohjaajilla olisi perustietoa tilanteesta.
5.11.2015 12:00  Sinikka / opettaja  
a ja b
Korostettava entistä enemmän lapsen oikeutta musiikkiin, kuvataiteisiin kirjallisuuteen, liikuntaa ja monipuolisin elämyksiin, itsensä ilmaisuus kerronnalla. Haastettava lapset oppimaan ja tutkimaan ja kyseenalaistamaan. Selkiytettävä varhaiskasvatus määritelmä se ei voi olla synonyymi päivähoidolle. Kaikkea tätä on nyt jo suurimmassa osassa päiväkoteja mutta nyt tältä osin laadun vahvistuttava.
5.11.2015 12:50  Paula, äiti ja opettaja  
Pedagogiikan korostuttava. Tasalaatuisuutta varhaiskasvatukseen, taiteita,kädentöitä, musiikkia, liikkumisen iloa, oivaltamisen ja uuden oppimisen riemua kaikille ja kaikkiin päiväkoteihin. Lastentarhanopettajat joka ryhmään, se luo pohjan tasa-arvoiselle oppimiselle.
5.11.2015 16:03  Ammattikasvattaja  
Perheiden osallistaminen lastensa kasvatukseen, vanhempien vastuun korostaminen oman lapsensa kasvatuksessa. Vanhempi on kasvattaja, rajojen asettaja ja lapsensa suojelija. Päivähoito on päivähoito. Oikeus varhaiskasvatukseen ei ole sama kuin oikeus päivähoitoon, vaan se on oikeus varhaiskasvatukseen päivähoidossa. Perheiden pitäisi muistaa että tämän päivän ja tulevaisuuden päivähoito on lähinnä säilömistä, ei mitään "ihmeitä tekevää" V A R H A I S K A S V T U S T A. Hienoista lauseista ja lomakkeista huolimatta. Henkilökuntaresurssien kiristäminen ja ryhmäkokojen kasvattaminen saa aikaan hermosto/aisti/tunnevammaisia sosiaalisesti kyvyttömiä/itsekkäitä ihmisiä nykyajan päivähoitolapsista. Varhaiskasvatuslakiin lasta oikeasti suojelevia tekoja ei tyhjiä sanoja.
5.11.2015 18:18  Lastentarhanopettaja  
A) pienryhmätoiminta, leikin tärkeys, pedagogiikka
B) ryhmäkokojen pysyminen ennallaan tai pienentäminen, tiimin hyvinvointi (aikaa yhteiselle suunnittelulle, pedagogiselle keskustelulle ja havainnoinnille)
5.11.2015 18:40  Lasten kanssa työskentelevä  
a Pienet ryhmät


b Tarpeeksi koulutusta hoitajille
5.11.2015 18:53  Lähihoitaja  
A. Perhepäivähoitajien ammattitutkinto on paljon laadukkaampi kuin lähihoitajan tutkinto. Heidän ammattipätevyys tulisi ottaa huomioon, kelpoisuudessa. Lähihoitajan tutkinto on vain pinnan raapaisu asiaa, kun pph:t syventyvät asiaan. Perhepäivähoidossa lapset saavat laadukasta ja monipuolista toiminta pedagogisesti suunniteltuina ja toteutettuna.Pienet ryhmät ja Lapsilähtöisyys tulevat hyvin perhepäivähoidossa.
B: Lasten osallisuus ja lapsen äänen kuuleminen ja tarpeiden tunnistaminen. . Pienet ryhmät. Kaikille oikeus kokopäivähoitoon!!!
5.11.2015 21:14  Varhaiskasvattaja  
a, subjektiivinen päivähoito-oikeus, pienryhmätoiminta ja lasten osallisuus

b, riittävä lastentarhanopettajien määrä ryhmissä, lapsiryhmien koon rajaaminen ja lasten osallisuus
6.11.2015 09:58  Kaisu Hermanfors  
40 vuotta päivähoidossa enkä voi ymmärtää subjektiivisen oikeuden rajoittamista: subjektiivinen oikeus on lapsen oikeus. Suunnitellut käytännöt eriarvoistavat lapsia ja perheitä, kontrollointi lisääntyy, perheet eriarvoistuvat. Kokonaisen lapsiryhmän ohjaaminen lastentarhanopettajien vastuulla. !
6.11.2015 11:04  Eija Kamppuri / Lastentarhanopettaja  
Kohtaan a:
- lapselle turvallinen toistuva ja säännöllinen arki mahdollisimman pysyvässä ryhmässä
- kokonaisvaltaisuus: ei ”oppiainejakoa” vaan ilmiöitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sekä lapsen/lasten kiinnostuksen kohteiden mukaisesti myös yksityiskohtaisesti.

Kohtaan b.
- havainnoinnin ja dokumentoinnin käytänteitä tulisi kehittää siten, että ne toimisivat luontevana osana arjen toimintaa
- Leikki ja erityisesti sen käyttäminen myös opetusmenetelmänä
- työkasvatuksen menetelmät tulisi ottaa vahvemmin käyttöön lapsen kokonaispersoonallisuuden kehittämisen näkökulmasta. Lapsi, joka saa tuntea oppivansa arjessa tarvittavia taitoja myös luottaa aikuisena paremmin omaan tekemiseensä. Korostan, että tarkoitus ei ole, että lapsen on pakko suoriutua itse pukemisesta, pöydän pyyhkimisestä yms. vaan, että hänellä olisi mahdollisuus opetella omassa tahdissa näitä taitoja.
6.11.2015 11:46  Pohtija  
b.
1.Evankelis-luterilaisen uskonnäkemyksen mukaisen opetuksen poistaminen, sillä se on eräänlaista "pakkosyöttöä". Mitään todellista vaihtoehtoa ei tällä hetkellä ole. Yleinen elämänkatsomusopetus kaikille voisi olla vaihtoehto.

2. Reilusti lisää ulkoilua joka päivälle. Päiväkodissa on saanut vastauksena päivän sisälläololle esim. kesällä, että "sataa" tai talvella sopivana ulkoilukelillä, että "kun on pakkasta" tai "ettei kaikilla ole sopivia ulkoiluvaatteita edellä mainituille keleille". Lapsille tulisi tarjota mahdollisuus kokea musiikkia, kuvataiteita ja muuta kulttuuria mahdollisimman paljon.

3. Jokaiselle lapselle mahdollisuus osallistua kaikkiin päiväkodin tapahtumiin eli yhdenvertaisuutta osallistua päiväkodin tapahtumiin. Lapsen päiväkodissa on/on ollut maksullisia tanssi- ja kielikerhoja keskellä päiväkotipäivää viikkojen ja kuukausien ajan. Päiväkodin työntekijä on kommentoinut ko. toimintamuotoa mm. että "joidenkin vanhempien mielestä järjestely toimii hyvin, kun ei illalla tarvitse erikseen toimittaa lasta harrastuksiinsa". Tällainen kommentti ja ajattelutapa ei millään tavalla tue lasten yhdenvertaisuutta päiväkodissa. Näissä kerhoissa on kyse useiden kymmenien jopa yli sadan eron yhteishinnoista. Monilla ei ole tällaiseen varaa.

4. Lapsella on oikeus puhtaaseen sisäilmaan. Valitettavasti korjaukset tulevat pahasti myöhässä vuosien päästä ja vahinko on jo ehtinyt tapahtua.

5. Lapsella on oikeus terveelliseen ruokaa. Sitä ei ole rasvattoman maidon, margariinin, vaalean leivän tai jauhokastikkeiden syöttäminen.
6.11.2015 12:06  Opetäti  
B) Eirtyisen tuen tarpeiset lapset eivät yksinkertaisesti "kuntoudu" ylisuurissa ryhmissä. Avustajia ei saada, vaikka luvattiin että erityislapset saavat avustajan, kun he ovat tavallisessa päiväkotiryhmässä. tämä "integraatio" ei todellakaan anna kaikille lapsille yhdenvertaisia mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen.
6.11.2015 12:11  eija Vienonen /pph  
Yhteistyö Seurakunnan kanssa. Kodinomaisuus, Leikki, ulkoilu ja Liikunta
6.11.2015 12:59  Annika / äiti  
a) uskon että on paljon hyvää, mutta ainakin omassa pk:ssa saamme vanhempana lopulta varsin vähän tietoa siitä, miten ja mitä lapsille opetetaan ja he siellä oppivat. ainakin vierailut esimerkiksi museoihin ja taidelaitoksiin ovat hyviä. pienryhmissä toimiminen on hyvä.
b) liikuntaa voisi integroida osaksi kaikkea oppimista/tekemistä. Mielestäni pienten lasten istuttaminen paikallaan pitkähköjä aikoja (oppimis)tilanteissa ei ole hyväksi (vrt. koulumaailman uudet tuulet!). Jonkinlainen oppimis/pk-kansio lapsen pk-vuosilta olisi hieno asia. Lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi tulisi tehdä paljon enemmän sosiaalisen kuuluvuuden ja osallisuuden saralla, myös niidne lasten osalta joiden vanhemmat eivät erikseen siitä huolta kanna! Lapsen ääni tulisi nostaa paljon näkyvämmin kuuluviin. Sekä myös vanhempien osallisuus toiminnan suunnitteluun, ettei koettaisi vanhempia vain rasitteena oman työn hoitamiselle. Filosofinen opettaminen: se että opetettaisiin lapsia ajattelemaan itse ja kriittisesti, sekä keskustelemaan, argumentoimaan (tietysti oman kehitystasonsa edellyttämällä tavalla) olisi hyvin tärkeää. Ryhmien tulisi olla tarpeeksi pieniä (max 14), 21. lapsen ryhmät ovat olleet liian isoja lapselle. Johtajan ammattitaitoa hengen luomisessa pk:iin ja arvomaailman viitoittamisessa pitäisi myös monitoroida ja siihen kouluttaa. Kulttuurisensitiivinen ja kileiasiat humioiva ote on myös vielä hyvin lapsenkengissä. Tulisi ottaa huomioon, että maahanmuuttajaperheet saattavat kaivata hiukan enemmän kannustusta ja informaatiota osallisuudesta pk-toiminnassa ja sen mahdollisuuksista, tapahtumista jne.
6.11.2015 13:00  Lastentarhanopettaja  
A. Pienryhmätoiminta, lapsen kehityksen jokaista osa-aluetta kehittävä toiminta, jonka suunnittelusta vastaavat pedagogisen koulutuksen saaneet opettajat
B. Pitää noudattaa uutta varhaiskasvatuslakia ja varmistaa ryhmäkokojen pysyminen 7 lasta/aikuinen mukaisena. Toiminnan tulee olla lapsilähtöistä, kehityksen herkkyyskaudet huomioivaa. Subjektiivinen oikeus on lapsen oikeus korkeatasoiseen varhaiskasvatukseen. Sitä ei voi säästösyistä rajata.
6.11.2015 13:04  Annika / äiti / lisäys  
lisäys edelliseen kommenttiini:
b) mielestäni taideaineiden merkitys varhaiskasvatuksessa on erittäin tärkeää ja sitä tulisi lisätä ja suunnitella myös empatia-kasvatuksen näkökulmasta. Kyky ottaa huomioon toiset lapset ja kyky myötätuntoon pitäisi olla painotuksen keskiössä pk-toiminnassa. Taideaineiden, sekä tunnetaitojen opetuksen, kautta siihen avautuu loistava väylä.
6.11.2015 14:01  Olga Lehti, maahanmuuttaja, kaksikielisen ja kehityshäiriön keskellä olevan tyttären äiti. Opettaja, opiskelija, hoitaja  
Lastemme oma tunto pitää olla koholla. Autistisen lapseni ryhmä on tosi hyvä. Hoitajat tekevät kaiken mahdollisen hänen hyvinvointiinsa eteen. Liikkuvat, piirtävät, laulavat ja tekevät paljon muuta motorisia taitoja kehittäen. Usein kuitenkin tyttäreni leikkii kotona käyttämällä leikkiessään sellaisia virkeitä, kuin "en ymmärrä, mitä tarkoitat..." Ilmeisesti monet sanovat hänelle niin hoidossa. Itseasiassa koulussa, jossa työskentelen, asiat ovat samoja. Voimmeko yhteisvoimin yrittää eriyttää erilaisuutta niin, että kuitenkin jokainen lapsi olisi hyvin tärkeä riippumatta osaamisesta? Se kyllä kovin vaikuttaa tulevaisuuden motivaatioon jokaisen tulevan yhteiskuntamme jäsenen kohdalla (lapset / oppilaat / opiskelijat /tuleva yhteiskunta)
6.11.2015 16:21  perhepäivähoitaja  
selkeä päivä rytmi,kodin omaisuus,sähköinen viestintä,yhteiset palaverit ja perhepäivähoitohenkilökunnan tapaamiset,esimiehen kanssa pidettävät keskustelut,pienemmät ryhmä koot,leikkejä erimuodoissa..musiikki liikunta jne..retket lasten kanssa metsään tms.. henkilökunnan tukeminen
6.11.2015 18:44  Huoltaja  
Ryhmäkoot ovat 3-6 vuotiaiden ryhmissä isoissa päiväkodeissa jo sellaiset, että lasten turvallisuus on ajoittain vaarassa. Ennen kuin voidaan keskittyä muihin tärkeisiin tavoitteisiin varhaiskavatuksessa, tulisi päiväkotiryhmissä työskentelevien määrä mitoittaa ryhmäkohtaisesti, ei päiväkotikohtaisesti. Evankelis-luterilaisesta perinnekasvatuksesta ei pidä luopua täysin vain sen takia, että muita uskontokuntia edustavia vähemmistöjä on olemassa.
6.11.2015 19:29  Maija  
Näiden "vasujen" myötä kasvatus luisumassaa liian tieteelliseksi. Tämäkin aika lapsen kanssa olemiseen. Emme voi vaikuttaa perheiden arkeen ja mitkä eväät lapsi saa sieltä.
7.11.2015 07:12  Lasten kanssa työskentelevä  
Pienet ryhmät

Tarpeeksi riittävä koulutus
7.11.2015 21:19  Marjaana/ lto  
a)
-lapsen oikeus varhaiskasvatukseen
-lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma
-lapsella on oikeus pedagogisesti suunniteltuun tavoitteelliseen toimintaan
7.11.2015 21:35  Marjaana/ lto  
b)
-pedagoginen johtaminen, edellytykset kuntoon
-lto/lh perustehtävän mukainen työskentely, (ja kun ollaan paikalla, niin ollaan myös läsnä); ei vain lapsen liepeillä vaan keskittyen lapsen tarpeisiin > lapsen tarpeista nostetaan tavoitteita kasvattajatiimin työskentelyyn
-toiminta- ja oppimisympäristön arvioiminen; kasvattajajien osuus kokonaisuudessa
huomioitava (millainen kielellinen malli? millainen vuorovaikutuksen malli?miten tiimi toimii yhdessä?
8.11.2015 08:29  Varhaiskasvattaja 2  
A) Pienryhmätoiminta, lapsen osallisuus ja yksilöllisyyden huomiointi, pedagogisuus

B) Ryhmäkoot pienemmiksi! Vuorohoidon erityispiirteiden huomiointi
8.11.2015 10:23  Liisa  
Turha kapulakieliteksti pois dokumentoinneista.
Pienemmät ryhmäkoot
Päiväkodin johtajan ja varajohtajan tehtävät syyniin
8.11.2015 11:09  pappa  
Lapsen vanhemmat on otettava mukaan keskusteluihin kasvatuksen yleisistä periaatteista. Onhan ajat ja tavat muuttuneet.
8.11.2015 12:02  Elisabet lto/ veo  
Täysin turhaa ajanhukkaa vaatia kirjamaan JOKAISELTA lapselta suunnitelma. Mielekkäänpää käydä kasvatuskeskusteluja vanhempien kanssa ja keskustelun pohjalta kirjata muutama tärkeä asia. Kun hallitus suunnittelee ryhmien suurentamista, on laadusta turha puhua. Tämä kirjaaminen vie aivan liikaa aikaa työteolta.
Uskontokasvatus säilytettävä ehdottomasti. Taivaan Isästä, Jeesuksesta ja enkeleista puhuminen on lapsen tunne-elämän perusta oikeun kerrottuna. LIsää turvaa tämän sekoilevan ja pimeän ajan keskellä. Ellemme me pidä huolta lapsemme hengellisestä elämästä, kuka pitää. Olemme vastuussa!!
Ryhmäkokoa ei saa suurentaa, lastentarhanopettajia 2 per ryhmä. Palkkaus kuntoon, tilat kuntoon. Terveellisyys huomioitava joka tavalla, niin lasten kuin työntekijöidenkin. Miten vastataan erityisen tuen tarpeeseen alle eskari-ikäisten kohdalla. Koko ajan lasten kasvu/kehitys tarvitsee enemmän ja enemmän tukea ja SYLEJÄ!!
8.11.2015 12:07  Elisabet lto/ veo  
UUsi laki korostaa pedagogiikkaa. Me tiedämme mitkä ammattiryhmät ovat saaneet pedagogisen koulutuksen. Ihmettelenkin miten perhepäivähoito ja kerhotoiminta toteuttavat pedagogiikkaa. Käsitteet selkeiksi ja puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Työnjako päiväkodeissa selkeämmiksi vihdoinkin!
8.11.2015 19:54  Lto-opiskelija ja pph  
Säilytettävä perhepäivähoito, leikki ja hoidollisuus.
Kehitettävä kasvatuskumppanuutta, vanhempien ja lasten osallisuutta sekä yksilöllisyyden ja erityisyyden huomioimista.
9.11.2015 06:02  Päivi Similä  
Nykyisessä hyvä lapsen oikeus subjektiiviseen päivähoitoon. Se tasoittaa hieman lasten erarvoista asemaa.
Leikin ja pienryhmätoiminnan painottaminen hyvä
9.11.2015 06:09  Päivi Similä  
Lapsen yksilöllinen huomioiminen ja ryhmäkokojen suurentaminen on mahdoton yhtälö.
Tulevan lain toteutumisen myötä päivähoidosta katoaa luovuus,rentous,leikki ja ilo ja tilalle tulee selviytyminen. i
9.11.2015 06:15  Päivi Lto  
Ryhmäkoko ei voi kasvaa, mahdoton tehtävä vastata laatuvaatimuksiin, myös turvallisuus on vaarassa.
9.11.2015 06:17  Päivi Lto  
Turhat suunnitelmat ja laatuvaatimukset mäkeen ja tehdään se mikä näillä resurseilla on mahdollista.
9.11.2015 10:59  Taina Mäntylä Kilpailu-ja kuluttajavirasto, kuluttajkasvatuksen asiantuntija  
a. Mitä hyviä käytäntöjä/toimintatapoja nykyisessä varhaiskasvatuksessa on, jotka on syytä säilyttää jatkossakin?
- varhaiskasvatuksen pedagogiikka: leikin rooli, tekemällä oppiminen
- kasvatuskumppanuus
- pyrkimys yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon

b. Mitä varhaiskasvatuksen käytänteitä/toimintatapoja tulisi kehittää, jotta edellä mainitut lain tavoitteet voisivat toteutua?
- varhaiskasvatuksen henkilöstön vahva pedagoginen osaaminen, arjen toimintojen toteuttaminen pedagogisesti tekemällä oppiminen
- vanhempien osallistaminen myös varhaiskasvatuksessa tapahtuvaan oppimiseen, kasvatuksellisten tavoitteiden katsominen lapsen näkökulmasta.
- arjen taitojen/kehittyvän arjenhallinnan kehittäminen päivähoidossa on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kulmakiviä. Päiväkodin säilyminen ei-kaupallisena on myös tasa-arvon perusta ja säilyttää ja kunnioittaa parhaiten yleistä kulttuuriperinnettä ja suojaa lasta kulutukseen liittyviltä sosiaalisilta paineilta. Koska kulutustottumusten kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa on ikäkaudelle soveltuva kuluttajakasvatus tarpeen aloittaa jo varhaiskasvatuksessa. Se on osa laissa mainittua lapsen iän ja kehityksenmukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia tukevaa kasvatusta. Lisäksi osa elinikäistä oppimista kohti arjen hallintaa.
9.11.2015 12:42  LTO  
Ehdottomasti yhteistyö seurakuntien kanssa säilytettävä, muutoin myös kaikki konsertit, elokuvat ym. poistettava... jos joku ei halua osallistua edellä mainittuihin, hänelle jotain muuta toimintaa. Lapsen on hyvä oppia suvaitsemaan eri tavalla ajattelevia, vaikka vanhemmat eivät osaisikaan.
Toimintaan leikkiä, johon myös aikuinen osallistuu, lapsilähtöisyys. Mutta myös mahdollisuus antaa lapsen olla lapsi-ei liikaa ohjattua...
9.11.2015 15:58  Maija/ lastentarhanopettaja  
a) hyvää on
1) pienryhmätoiminta, pedagogiset tiimit tms. työyhteisön sisällä toimivat kasvatukselliset tiimit, jotka rakentavat arkea lapsen tarpeista ja toiveista käsin -yhdessä.
2) toimintaa ohjaavat asiakirjat: ryhmävasut/kasvattajayhteisön toimintatavat yms.
3) liikunnan merkityksen ymmärtäminen varhaislapsuudessa, kansanterveydelliset seuraukset
4) leikki, sensitiivisyys

b) kehitettävää
1) oikeasti jalkauttaa liikunnan, tutkimisen ja kokonaisvaltaisen oppimisen sanoma kentälle (puheena toteutuu, mutta käytäntö ontuu paikoin pahasti)
2) pedagogisen vastuun ottaminen ja sen toteuttamisen velvoittavuus ja arviointi -> reflektointi niin yksilö-, tiimi- kuin yksikkötasolla
3) vasun (varsinkin yksikkövasutasolla) arkikielistäminen, tuoda sisältö arkitajuisemmaksi, niin että se aukeaa vanhemmillekin, eikä vain ammattiamme tunteville.
10.11.2015 10:42  Sami/Huoltaja  
Omasta kapeasta näkökulmastani kokemuksiin perustuen.
a.1 Erittäin hienosti lapsiin asennoituva päiväkodin henkilökunta. Varmaotteista toimintaa johon lapset solahtavat aika luonnostaan vaikka lasten taustat erittäinkin vaihtelevia.
a.2 Sähköiset palvelukanavat, toki paljon lisääkin voisi hyödyntää.
a.3 Leikin kautta tapahtuva pedagoginen ote. Paljon leikkiä, ulkoilua ja liikuntaa.

b.1 Sähköisen palvelun laajentaminen
b.2 Miehiä lisää alalle, nyt selkeästi päivähoito puhtaasti naisvaltaista, omassa isohkossa päiväkodissamme 1mies (ja ohikukevia harjoittelijapoikia) sekä parikymmentä naista. Se yksi mies on aika kovan kuorman alla koska suurinosa (3v ylöspäin) lapsista hakevat selkeästi tämän miehen seuraan ja/tai huomiota ainakin ohikiitävinä hetkinä, Eskarilaiset pojat ovat jo ihan tämän "pauloissa". Hyvin hän vetää mutta onhan tuo tajuton vastuu yksin vedettäväksi eikä ole korvaajaa kun hän on lomalla tai sairaana. Mietin monesti että melkoisen esimerkillinen omassa roolissaan ja tekee sen helpon oloisesti.
b.3 Vanhempien työelämän ja harrastusten kautta tulleiden kokemusten hyödyntäminen, lapsia kiinnosttaa mitä ne äitit ja isit tekee silloin kun he ovat päiväkodissa? Moni mielellään omien aikataulujen periksi antaessa myös osallistuu päiväkotien toimintaan mm. retkiin, lukuhetkiin, leikkeihin etc. Selkeä tunnin tai kahden aikaikkuna muutaman kerran vuodessa, tuo vaihtelua myös ryhmien "vakiintuneisiin" tapoihin.
10.11.2015 12:15  ope  
Hyvää on monipuolisuus: leikki, musiikki, liikunta, kädentaidot, kulttuuri ym.
Parannettavaa on erityislasten asemassa; tuki ei ole riittävää, mikäli lapsi on ilman avustajaa isossa ryhmässä. Erityislastentarhanopettajia tarvitaan lisää.
10.11.2015 13:00  Työntekijä/vanhempi  
a)
Runsas ulkoilu ja liikkuminen päivän aikana,

leikin kautta oppiminen,

pienryhmätoiminta.

b)
Eri sukontokuntien yhdenvertainen kohtelu käytännössä. Paras olisi karsia tunnustuksellinen uskonnon opetus ja uskonnon harjoittaminen kokonaan myös varhaiskasvatuksesta ja pysyä yleissivistävässä kulttuurissa ja elämänkatsomuksessa.

Byrokratian ja paperitöiden vähentäminen minimiin. Aika lapsien kanssa olemiseen eikä paperien ja lappusten täyttämiseen. Tavoitteita ja edistymistä on hyvä kirjata ja vasut tehdä, mutta jos on jotakin minkä voi yksinkertaistaa tai jopa jättää pois on sille tehtävä jotakin.

Ryhmätiloissa ja niiden käytössä huomioitava myös äänentaso. Melutasoa tulisi jotenkin seurata ja jos se toistuvasti nousee liian suureksi on joko tiloja tai niiden käyttöä muutettava niin että melutaso pyritään pitämään kohtuullisena. Jatkuva meteli vaikuttaa niin lasten kuin työntekijöidenkin hyvinvointiin. Lapsista tulee keskittymiskyvyttömiä ja levottomia mikä taas nostaa melutasoa entisestään.
10.11.2015 16:17  Thomas Nukarinen, Satu Sallinen, Miia Kinnunen, Mervi Räty, Aune Räsänen, Sirkka Korhonen, Liperin kunta varhaiskasvatus  
a) Säilytettävää
1. sisarusryhmät
2. pienryhmäpedagogiikka
3. Kasvatusyhteistyö

b) Kehitettävää
1. Leikki- ja oppimisympäristöt, suunnittelu ja arviointi
2. Henkilöstön pedagogisen osaamisen lisääminen, lastentarhanopettajan roolin selkiyttäminen. Toiminnan tulee perustua tutkimustietoon ja lasten havainnointiin
3. Pedagogiikan tavoitteiden terävöittäminen, esim. musiikki-, liikunta- ja taidekasvatus selkeämmin tavoitteellistettu ja toteutuvat lasten leikissä
10.11.2015 19:20  Kati/lto  
a)
- Toiminnan kautta oppiminen; opitaan yhdessä tekemällä ja toimimalla, lapsi oman oppimisensa subjektina
- pedagoginen leikki: lapset suunnittelevat ja toteuttavat leikkiteemaa, johon aikuiset asettavat lapsille yksilö-ja ryhmäkohtaiset tavoitteet sekä ohjaavat leikkiä tavoitteiden suuntaan rinnakkaisleikkijöinä leikin viitekehyksessä
- Ammattitaito; toiminnasta vastaa pedagogisen koulutuksen saanut lto
b)
- Huolehdittava riittävästä koulutuksesta: pedagoginen leikki, toiminnallinen matikka yms.
- Havainnointi ja dokumentointi osaksi arviointia, tavoitteiden toteutumisen jatkuva seuranta
- moniammatillinen tiimityö: vahvan ammatti-identiteetin omaavat eri alojen osaajat toteuttamaan yhdessä vk:sta oman toimenkuvansa mukaisesti, kaikki eivät tee kaikkea eikä omahoitajia tarvita vk-työssä
10.11.2015 19:46  LTO  
a) pedagogiikka, pienryhmätoiminta, tiimityö
b) lasten osallisuuden lisääminen - leikissä oppiminen lasten kiinnostuksenkohteista käsin; pienemmät lapsiryhmät, joka mahdollistaa entistä paremmin lasten yksilöllisen huomioimisen; lasten vasujen kehittäminen
10.11.2015 20:34  Kari Hännikäinen / huoltaja  

Pienryhmätoiminta
Leikin ja liikkumisen korostaminen
Pyrkimys lasten yhdenvertaisuuteen

b. Mitä varhaiskasvatuksen käytänteitä/toimintatapoja tulisi kehittää, jotta edellä mainitut lain tavoitteet voisivat toteutua?
Mainitse 1–3 tärkeintä asiaa.

Henkilökunnan koulutusta tulisi kehittää
Yhteistyötä uskonnollisten yhteisöjen, kuten seurakuntien kanssa tulisi välttää. Ev-lut kirkon agressiivinen pyrkimys tuottaa palveluja varhaiskasvatuksen piirissä asettaa lapset eri arvoiseen asemaan. Seurakuntien tuottama ohjelma on lähes aina tunnustuksellista eikä siihen voida ketään velvoittaa osallistumaan. Korvaava ohjelma on aina toissijaista. Tällöin huoltajiin kohdistuu painetta tinkiä uskonnon ja omantunnon vapaudestaan.

Suvaitsevaisuus nousee yksilöiden välisestä kunnioituksesta ja julkisessa palvelussa uskonto saa näkyä yksilöiden kautta. Julkisen palvelun sinänsä pitää olla tunnustuksetonta jo perustuslain nojalla eikä tämä edellytys toteudu, mikäli jokin uskonnollinen yhteisö otetaan mukaan palvelun tuottamiseen. Jos varhaiskasvatuksessa jokin uskonnollinen yhdyskunta nostetaan palvelun tuottajan asemaan, ei kyse ole enää yksilöiden välisen suvaitsevaisuuden edistämisestä vaan kyseisen uskonnollisen yhdyskunnan opin iskostamisesta, mikä ei voi olla julkisen palvelun tarkoitus.
10.11.2015 22:06  Monika/Huoltaja  
A) Meidän kohdalla hyviä kokemuksia:
1: Ryhmäkoko on ollut asiallinen 12 per 3 hoitajaa.
2: Ohjattuja retkiä esim. luontoon.
3: Kevyt sivistävä opetus esim.askartelun varjolla.

B)
1: Tilojen toimivuus (vaatehuolto, sisäilma)
2. Sisäliikuntamahdollisuudet huonoilla säillä.
3: Subjektiivisen lastenhoidon säilyminen, jotta syrjäytyminen ei olisi periytyvää. Vaikka vain 2 päivää viikossa tms.
11.11.2015 09:19  Jaana Lindroos  
a. Päiväkodissa on hyvin rytmitetty päivä ja toiminnot. Lisäksi etukäteen lähetetty tulevan viikon ohjelma/aikataulu on hyödyllinen. Pidän myös pienryhmästä, jossa molemmat lapset ovat olleet tukilapsina. Ryhmäkoot saisivat olla pienempiä kautta linjan.
b. Ryhmäkoot pitäisi olla pienempiä, jotta lapsilla olisi mahdollisuus rauhallisempaan ympäristöön ja henkilökohtaiseen huomioon. Sisäliikuntamahdollisuus useammin, varsinkin huonolla kelillä olisi tarpeellinen. Hoitajat/opettajat saisivat syödä yhdessä lasten kanssa samaa ruokaa, hyvänä esimerkkinä.
b. Mitä varhaiskasvatuksen käytänteitä/toimintatapoja tulisi kehittää, jotta edellä mainitut lain tavoitteet voisivat toteutua?
Mainitse 1–3 tärkeintä asiaa.
11.11.2015 11:53  Päiväkodin johtaja  
Vanhempien ja lasten osallisuus ei toteudu´nbiinkun se pitäisi. Vahempainiltojen sisältöä tulisi miettiä tarvkemmin, myös toteutusta. Vanhempien on hankalaa olla mitään mieltä, jollei henkilökunta vaa kunnolla nykyistä toimintaa. Meidän pitää oikeasti reagoida vanhempien toiveisiin. Nukkumiset, ruokailut yms. on suunniteltava vanhempien kanssa yhdessä.
Miten todellisuudessa lapset osallistuvat suunnittelutyöhön. Henkilöstön en helpompi "vetää" valmiita aikuislähtöisiä toimintatuokioita kuin heittäytyä lapsen maailmaan ja lähteä sitä kautta toteuttamaan vasua. Tämä on vielä liikaa toimintatuokiokeskeistä. Miten nähä huomioidaan lähihoitaja ja lto koulutuksissa nykyään?
11.11.2015 17:42  LTO  
A.
1.Pienryhmätoiminta
2.Tiimityö ryhmän sisällä
3. Toimintaa ohjaavat asiakirjat (Ryhmävasu, lapsen Vasu)
4. Yksilöllisyys, yhdenvertaisuus
5.Kasvatuskumppanuus
4.Leikin kautta oppiminen eritavoin,havainnointi
B.
Kehitettävää:
1. Sosiaaliset ja tunnetaidot
2. Käytännön ongelmienratkaisukyky, arjen taidot
3. Suvaitsevaisuus
4. Osallisuus ( lapset, vanhemmat)
5. Oppiminen eritavoin( aikaa leikille)
6. Yhteisöllisyys
7. Kasvatuskumppanuus , perhetyö
Yhteistyö esim. sosiaalityön kanssa
11.11.2015 22:15  Kaisa, lähiesimies  
a) suhdelukujen säilyttäminen,
koulutusvaateiden säilyttäminen ja
pienryhmätoiminnan kehittäminen
b)vuorohoitoon eri määräykset,
sosioemotionaalisesti oireilevat lapset perusterveydenhuollon piiriin ja yhteistyötävarhaiskasvatuksen tueksi
sekä henkilöstön saatavuuden turvaaminen
12.11.2015 07:22  Niina Mäki LTO  
Hyviä kokemuksia meille on kaupungin puistot ja metsät joita oman pienen pihamme vuoksi käytämme päivittäin.
Tärkeää minusta olisi ottaa lapsi kokovaisvaltaisemmin huomioon. Muistaa, että lapsi on osa perhettä ja, koska me olemme päiväkodissa lapsen kanssa suuren osan päivää, ihmettelen, miksei ole enemmän varhaiskasvatuksen perhetyöntekijöitä. Tällähetkellä perhetyö toimii täysin erillään päiväkodista,
12.11.2015 13:40  Jaana  
a) ryhmäkokoja ei saa suurentaa, pienryhmätoiminta, elämyksellinen oppiminen

b) lisää miehiä päiväkoteihin töihin, kaksi lto.ta/ryhmä, paljon aitoa läsnäoloa
12.11.2015 14:12  SL/huoltaja  
A)
1. Pienet ryhmäkoot
2. Lapsilähtöisyys, leikin kautta oppiminen
3. Kasvatuskumppanuus
B)
1. Ryhmäkokoja ei saa kasvattaa vain päinvastoin lisätä pienryhmätoimintaa
2. Monipuoliset oppimisympäristöt/leikkiympäristöt , luonto, liikunta, taide- ja kädentaidot osana päiväkotiarkea
3. Sujuvat sähköiset seuranta-, yhteydenpito ja raportointijärjestelmät, ei lisäbyrokratiaa tai lippulappusia
12.11.2015 16:06  Heidi, äiti ja lastenhoitaja  
A.tärkeintä on säilyttää aikaa leikille ja sosiaalisten taitojen harjoittelulle, liikunnalle sekä sille, että aikuisella olisi aikaa kuunnella.Oppia lukemaan kerkiää koulussakin, mutta toisten ihmisten kanssa pitäisi osata tulla toimeen jo kun koulu alkaa. Enemmän painopistettä tunteiden käsittelyyn ym. vastaavaan "tunnetaitoon", kuin äänteisiin ja numeroihin.
B. Ryhmäkokojen kasvattaminen on tulevaisuuden katastrofi. Aikaa on aina vaan vähemmän henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukemiseen.
12.11.2015 16:54  Väinö/isä  
a) varhaiskasvatuksen pedagogisesti perusteltu toiminta (korkeastikoulutettu henkilökunta), pienryhmätoiminta, yhteistyö eri sektoreiden välillä (srk, yritykset, eri palvelut jne.)

b) tvt-taidot (ei tarkoita, että ryhmässä olisi 20 iPadia!), lapsen osallisuuden/toimijuuden korostaminen ja hyödyntäminen, POIS päiväkotien seinien sisältä.
13.11.2015 09:10  Akateeminen äiti  
"Oma uskonnon harjoittaminen" pois päiväkodeista, perheiden vastuulle kaikki hengellinen kasvatus. Yhteistyön seurakuntien kanssa oltava mahdollisimman vähäistä. Päiväkodin tulee olla paikka, jossa kaikki lapset saavat perheen uskonnollisesta taustasta riippumatta yhdenvertaista kohtelua. Uskonnolliset rajoitukset otetaan huomioon lapsen edun mukaisesti, ei perheen vaatimusten mukaan.

Henkilökunnalle koulutusta ja asennekasvatusta tvt-asioista. Opettajia lisää päiväkoteihin, jotta toiminta on pedagogisesti perusteltua eikä lapsiparkkia.
13.11.2015 09:13  Eerika, opettaja  
a) Lapsen toimijuuden korostaminen, pienryhmät, korkeasti koulutettu henkilöstö, tunnetaitojen harjoittelu.

b) Sukupuolittamisen ja oletusten tekemisen on loputtava. Esim. henkareiden jakaminen tai jonoihin meneminen sukupuolen mukaan on saatava loppumaan NYT. Jokaisen lapsen on saatava olla oma itsensä. Syntymässä määritetty sukupuoli on vain arvaus, eikä siitä voi päätellä esim. lapsen kiinnostuksenkohteita. Jokaiselle lapselle on tarjottava mahdollisuus leikkiä monipuolisia leikkejä kenen kanssa vain ja lasten on voitava uskoa omiin kykyihinsä ja siihen että voi isona tehdä mitä vain. Tutkimusten mukaan jo pelkästään tytöistä ja pojista puhuminen eri ryhminä eriyttää lapsia ja vähentää leikkihalukkuutta eri sukupuolta olevien lasten kanssa. Siksi puheen merkitys on keskeinen ja päiväkotien henkilökunnan on ymmärrettävä tämä. Lapset ovat lapsia, eikä heihin tule viitata "poikina" ja "tyttöinä". Lapsia ei myöskään saa kiusoitella "romanssista", jos esim. tyttö ja poika ovat ystäviä keskenään. Eri perhemuodoista, myös sateenkaariperheistä, on puhuttava luontevasti ja jatkuvasti. Myös sukupuolivähemmistöön kuuluvia lapsia on olemassa, ja tämä tulee ottaa niin ikään päiväkodissa huomioon. Erilaisuudesta on puhuttava aina positiiviseen sävyyn. Esimerkiksi poika mekossa ei ole vitsi vaan todellinen ja tavallinen asia, ja päiväkodin henkilökunta ei saa osallistua tämänkaltaisille asioille naureskeluun (=kiusaamiseen ja henkiseen väkivaltaan niitä kohtaan, joita asia koskettaa). Jo päiväkodissa homotellaan ja transutellaan - näihin on henkilökunnan puututtava joka ikinen kerta, ei poikkeuksia. Lisäkoulutus on avainsana.
13.11.2015 13:01  Anna-Liisa Puura-Castrén,LTO ,Koulukino  
a) Pedagoginen, monipuolinen toiminta joka tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Ryhmä koot eivät saa olla liian suuria jotta laadukasta varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa. -> Ryhmäkokoja ei nykyisestä ei saa ainakaan enää kasvatta. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa elinikäiselle oppimiselle.
13.11.2015 13:02  Anna-Liisa Puura-Castrén,LTO ,Koulukino  
b)Pedagogisen koulutuksen saanut ammattitaitoinen henkilökunta on kaikkein tärkein. Päivähoito tilat ja ryhmäkoot toimiviksi. Muuttuvassa monimediaalisessa maailmassa lapsi on aktiivinen toimija ei passiivinen vastaaottaja. -> oppimisympäristö käsitteen laajeneminen, esim. mediaympäristöön. Kasvatuksen ja opetuksen tulisi tukea ja antaa mahdollisuuksia kehittyä hyvinvoivaksi kansalaiseksi.

13.11.2015 13:23  Jere/Isä  
a 1. pienet ryhmäkoot
2. Paljon ulkoilua (tässä tuntuu olevan vaihtelevia mielipiteitä ja käytäntöja varhaiskasvatuspaikkojen välillä)

b 1. Ei saisi myöskään tehdä liian suuria yksiköitä.
2. enemmän kodinomaista
13.11.2015 20:57  5 ihanan lapsen äiti  
Aikuisen tukemaa pienryhmä toimintaa, jokainen lapsi pystyy osallistumaan taitojensa mukaisesti (ei välttämättä askartelua vierekkäin vaan yhteisiä "projekti" askarteluita tai ulkoleikkejä. Vapaata leikkiäkin kuuluu päivään (aikuinen seuraa kuitenkin leikkejä). Ulkoilua ja liikuntaa paljon päivään. Lepohetket tärkeitä, niitä ei saa unohtaa.
15.11.2015 08:39  Lastentarhanopettaja, Vantaa  
- Pedagogisesti suunniteltu tavoitteellinen toiminta, joka nojaa lapsen kokonaisvaltaiseen tapaan oppia.
- Elämyksellisyys, kiireettömyys ja tilaa pysähtymiselle ja ihmetykselle.
- Tähän tarvitaan riittävän pieni (ja kiinteä) ryhmäkoko ja pysyvä koulutettu henkilökunta. Suhdelukulaskennasta pitäisi luopua!
- Elävän luontosuhteen kehittyminen.
- Terveelliset homeettomat tilat ja yksityistetyn ruokahuollon laatu syyniin.
15.11.2015 12:58  sairaanhoitaja äiti  
a) Lapsi huomioidaan ryhmässä yksilönä ja häntä tuetaan hänestä itsestään lähtevän tarpeen mukaan. VASU-keskustelut edelleen tärkeitä. Pyritään siihen, ettei lapsi huku massan sekaan suurissa päiväkotiryhmissä ja näin saadaan jo varhaisessa vaiheessa kiinni kehitysviivästymät, oppimisongelmat yms. ja auttaa lasta.
- Lapsen kehityksen tukeminen ohjatuilla leikkimistilanteilla lapsen ikätaso huomioon ottaen. Ohjaajan aktiivinen osallistuminen leikkiin, leikin tukeminen ja konfliktitilanteiden selvittäminen yhdessä lasten kanssa (kiusaamisen ennaltaehkäisy).
- Päivittäiset ulkoiluhetket ja viikottaiset "jumppahetket".

b) - Pienet ryhmäkoot ja pienryhmätyöskentely.
- Tarpeeksi henkilökuntaa. Pysyvä omahoitaja, joka seuraa lapsen kehitystä vuosivuodelta ja tukee vanhempia kasvatustyössä. Avoin yhteistyö päiväkodin ja perheen välillä.
- Riittävästi materiaalia toteuttaa kädentaitoja ym.
15.11.2015 14:12  Kirsti Turska, päiväkodin johtaja  
a. Leikin kautta oppiminen, lapsiryhmien jakaminen pienempiin ryhmiin ja niissä lastentarhanopettajan pedagogisen osaamisen näkyminen lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Nämä asiat tulee säilyttää jatkossakin.

b.Kehitettävää: Yliopistokoulutuksen lisääminen ja arvostaminen sekä täydennyskoulutuksen varmistaminen. Lapsiryhmien suhdelukukoon pienentäminen ja subjektiivisen päivähoidon rajaamisen kieltäminen. Näin taataan uuden vk-lain tavoitteiden toteutuminen tulevaisuudessa.
15.11.2015 17:16  Anna-Liisa Sairanen, varhaiskasvatuspäällikkö  
1. Hyvät käytännöt, jotka on syytä säilyttää: leikki keskeisenä toimintona, retket ja varhaiskasvatustominta ulkona metsässä sekä lapsilähtöisyys.
2. Edelleen kehitettävää: vuorovaikutus laatutekijänä, positiivinen pedagogiikka ja lapsen äänen kuuleminen, jolloin lapsi sitoutuu paremmin. Myös mielikuvituksen kultivoiminen->leikkipedagogiikka ja sen merkitys, Meidän tulisi myös nähdä lapsuus merkittävänä ajanjaksona.
15.11.2015 18:19  Tanja/äiti  
B) Tunne-ja turvataitojen opetus ja sen kehittäminen.
15.11.2015 21:08  Kristina Timonen, sosionomi(AMK) lto kelpoisuudella  
Nykyisessä varhaiskasvatuksessa on hyvää pienryhmätoiminta, lapsen ominaiset tavat toimia joka päivä, lapsen mahdollisuus osallisuuteen.

b. Mitä varhaiskasvatuksen käytänteitä/toimintatapoja tulisi kehittää, jotta edellä mainitut lain tavoitteet voisivat toteutua?
Henkilökunnan kouluttamista siihen mitä lapsen osallisuus ja ominaiset tavat toimia oikeasti merkitsevät käytännössä mm. onko malliaskartelu sarjatyönä sitä ja mihin asioihin lapsi oikeasti saa olla vaikuttamassa mm, saako oman lelun tuoda päiväkotiin ja saako ihan itse suunnitella mitä tekee. Vanhempien aitoa osallistamista mukaan suunnittelemaan tai ainakin kertomaan mitä arvottaa lapsen päiväkotipäivässä eniten; onko se leikki, perushoito, syli vai matematiikkataitojen harjoittelu? Lisäksi velvoittaa henkilökunta oikeasti toimimaan lapsen parhaaksi.

16.11.2015 08:25  Vasutyöryhmä. Seinäjoki  
Hyviä käytäntöjä a1.pienryhmätyöskentely
a2. lapselle ominainen tapa toimia
a3. pedagogisen koulutuksen saaneet opettajat
Kehitettäviä käytänteitä
b1.arviointi
b2. havainnointi ja dokumentointi
b.3lapsilähtöisyys (aidosti osallistava)
16.11.2015 10:40  3 kertaa äiti  
A) Subjektiivinen päivähoito-oikeus. Leikki. Ulkoilu. Vanhempien ja päivähoitohenkilökunnan välinen vuorovaikutus toimii. Ryhmäkoot ovat vielä sopivat.
B) Aluekohtaiset erot päivähoidon laadussa (esim, ulkoilu, leikkiminen, pätevä henkilökunta) tulisi tarkemmin selvittää; oman kokemuksemme pohjalta erot voivat olla merkittävät. Henkilökunnan kouluttaminen. Ruuan laadun parantaminen; enemmän luomua ja lähiruokaa ja valikoiman monipuolistaminen; kaikki lapset eivät juo maitoa ja esim kaurajuoman rinnalle tuominen juomavaihtoehtona palvelisi monia.
16.11.2015 11:30  Opiskelijat  
a.

- Lapsilähtöisyys
- Leikki ja leikin merkitys
- Pienryhmätoiminta

b.
- Ryhmäkoot
- Pysyvä henkilöstö
16.11.2015 13:34  Minttu Lastentarhanopettaja   
A. Lasten lukumäärä on nyt maksimissaan ryhmää kohden.
Pienryhmätoiminta.
Vahva pedagoginen osaaminen
B. Alueelliset erot päivähoidossa on edelleen huomaamaton asia. Eri alueilla pitäisi olla mahdollisuus saada erilaisia tukimuotoja ja henkilökunnan määrääkin tarpeen mukaan lisättyä. Tarkoitan alueellisilla eroilla päiväkoteja, joissa on erittäin paljon sosiaalisen tuen tarvitsijoita, vanhemmuuden tukemista yms. Työntekijät ovat näillä alueilla erittäin piippuun ajettuja.
Työhyvinvoinnin huomioiminen työyksiköissä-liian suuren työmäärän alle jääminen aiheuttaa sairaslomia yms.
Ryhmäkokojen suurentaminen on laadullisesti hyvän ja henkisesti jaksavan henkilökunnan loppu. Voin vain kuvitella miten tapaturmat, karkaamiset, sairaslomat yms lisääntyvät tällä ratkaisulla.
Suhdelukuajattelusta luopuminen/ uuden järkevämmän laskentatavan kehittäminen.
Kiireettömyyttä saa toivoa jokainen, mutta ryhmäkokojen kohotessa ei tähän jää enää mitään mahdollisuutta. Surullinen varhaiskasvatuksen tulevaisuus näillä näkymin.
16.11.2015 13:58  lastentarhanopettaja  
a. Pienryhmätoiminta, leikin kautta oppiminen ja leikin merkitys varhaiskasvatuksessa, lapsilähtöisyys, kasvatuskumppanuus, toimintaa ohjaavat asiakirjat ja ulkoilu.

b. ryhmäkoot eivät saa kasvaa, 2 yliopistokoulutuksen saanutta lto:ta/ryhmä, laatuerot kaupungin sisällä, henkilöstön koulutus, palkkaus kuntoon! Alalle opiskellaan kyllä,mutta puolet suuntaa muualle, eikä ihme, kun jo koulutuksen aikana lto-koulutusta ei arvosteta ja luokanopettajalla palkka parempi. Miehiä lisää alalle! Lisäksi tulisi kirkastaa lto:n työtehtävät ja terävöittää pedagoginen toiminnan suunnittelu päiväkodin arjessa.
16.11.2015 14:54  Pia Malminen, varhaiskasvattaja  
a) Hyviä käytänteitä ovat tilan ja ajan suominen lasten vapaalle leikille, jossa he saavat itse asettaa itselleen tavoitteita, joihin pyrkivät, sekä kehittää sosiaalisia taitojaan. Toinen hyvä käytäntö on mahdollisimman vähäinen tietotekniikan käyttö lasten kanssa. Näin asetetaan ja turvataan painopiste lapsen kehityksessä toiminnallisuudelle, sosiaalisten taitojen kehittymiselle kasvokkain, sekä riittävän liikunnan saamisen tärkeydelle. Hyväksi havaittuja toimintamalleja ovat myös luovuus kaikissa muodoissaan oli kyseessä musiikki, taide tai satujen maailma.

b) Vapaan leikin turvaaminen vaatii kasvattajilta tietoisuutta leikin turvaamiseen ja sen mahdolliseen liikkeelle auttamiseen. Vapaa leikki tarvitsee toteutuakseen välillä riittävästi tilaa, välillä riittävän pienen lapsiryhmän, jotta rauha säilyy.
Toiminnallisen työotteen ja lasten toiminnallisen elämäntavan turvaaminen edellyttävät vain kasvattajan omaa luovaa ja elävää työotetta, sekä tietoteknisten tuokioiden minimointia lasten kanssa. Nykylapset viettävät kyllä kotona aikaansa tietotekniikan ja tv:n parissa aivan riittämiin. Nyt on kansan terveys kysymyksessä.
Luovuus turvataan taas aikuisen tietoisuudella ja hänen aktiivisuudellaan ja luovalla työotteella. Jos materiaaleja on saatavilla voi myös kannustaa lapsia itse keksimään ja jättää heidät vaiksi kehittelemään omia taideteoksiaan ja askartelujaan. Vain mielikuvitus on rajana :)
Paljon on edellä otettu kantaa evankelis-luterilaisen uskonnon "pakkosyöttöön". En tiedä miten muissa päiväkodeissa toimitaan, mutta omassa työpaikassani arvostetaan kristillisiä arvoja länsimaita kehittäneinä arvoina. Nämä arvot ovat toisen kunnioittaminen, ihmisten ja sukupuolten tasa-arvoisuus ja monet muut asiat, joita ei mahdollisesti joistakin muista uskonnoista löydy. Tietenkään uskontoa ei saisi pakkosyöttää kenellekään ja vanhempien olisi hyvä olla tietoisia kuinka mm joulujuhlia yms päiväkodissa vietetään, jotta voivat valita lapsensa hoitopaikan näiden tietojen perusteella. En heittäisi uudistusten myötä lasta pesuveden mukana pois.
16.11.2015 15:21  Mirja Kivikangas, varhaiskasvatusjohtaja  
a) Laadukas varhaiskasvatus lähtee liikkeelle riittävästä, oikea-aikaisesta ja lapsen tarpeisiin vastaavasta hoivasta. Se luo perustan kasvatukselle ja opetukselle. Selkeä päivärytmi, lapsilähtöinen ja lapsia osallistava toimintatapa. Leikin merkitys on tärkeä.

b) Lapsen vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa tukee lapsen hyvinvointia. Sen merkityksen kirkastaminen edelleen on tärkeää. Alan koulutuksessa menetelmällistä osaamista ja vahvaa tietoperustaa tulee edelleen vahvistaa.
16.11.2015 17:07  Nana Paija/ huoltaja  
a. omahoitaja, erityisesti kun sellainen on ns. pysyvä henkilö, eikä yksikössä ole suurta vaihtuvuutta.
kuvien ja musiikin, sekä liikkumisen hyödyntäminen kasvatustyössä.
start ym. kasvatustyövälineet lasten käsittelykyvyn auttamiseksi.

b. kohtuulliset ryhmäkoot, jotta hoitajilla on mahdollisuus huomioida lapsia riittävästi.
riittävän päteviä hoitajia (millä ala saadaan houkuttelevammaksi?).
enemmän leikin, musiikin ja käden tekemisen kautta asioita käsitteleviä toimitoja, jotka auttavat lapsia asioiden hahmottamisessa.
16.11.2015 17:49  Nuori lto  
a. Lapsilähtöisyys, pienryhmätoiminta, kasvatuskumppanuus

b. Pienemmät ryhmäkoot, korostetaan suunnitteluajan merkitystä, toimivat sijaisjärjestelmät, suhdelukujen ylitys kiellettävä!
16.11.2015 20:42  Opettaja  
a. Koulutettu henkilökunta ja varhaiskasvatuksen pedagogiikka toiminnan perustana, lapsilähtöinen ja taidepainotteinen toiminta, pienryhmätoiminta.
16.11.2015 20:56  Opettaja/äiti  
B. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteuttamisen onnistuminen vaatii pienet ryhmäkoot, tarpeeksi koulutetun henkilökunnan ja pienryhmätoiminnan. Yksilö/lapsilähtöisyys vaatii subjektiivisen päivähoidon rajaamisen kieltämisen.
Taiteen, kulttuurin ja kansanperinteiden vaaliminen.
16.11.2015 21:25  Jannu  
Kaikki mitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tarvitaan on PÄTEVÄ ja AMMATTITAITOINEN henkilökunta. Ilman sitä ei voida puhua laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Vai kuinka moni antaisi esim. epäpätevän rakentaa itselleen talon? Palkka myös on aivan surkea, eli palkkaa pitää nostaa.
17.11.2015 09:30  Tää on nii turhaa  
b) vähennetään dokumentointia ja paperitöitä, keskitytään kohtaamiseen ja lapsien ja perheiden tuntemiseen ja sitä kautta todelliseen pedagogiikkaan
17.11.2015 16:32  Lto  
A) pienryhmätoiminta, Subjektiivinen päivähoito-oikeus-> jokaisella lapsella tulisi olla oikeus osallistua vakan palveluihin! Leikin ja toiminnallisuuden kautta oppiminen.
B) ryhmäkoon pitäminen ennallaan, verkostoehteistyön tiivistäminen, jotta lasta lapsen kasvua ja kehitystä saadaan tuettua parhaalla mahdollisella tavalla. Leikin arvostaminen, vanhempien osallisuuden vahvistaminen, vuorohoidon ainutlaatuisuuden huomioiminen lainsäädännössä, Henkilökunnan työhyvinvoinnista huolehtiminen.
17.11.2015 17:18  vanha lastenhoitaja  
A. Ryhmiä ei tule kasvattaa, ja jokaisella lapsella tulee säilyä oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ilman erityisiä syitä/perusteita. Pienryhmätoiminta. Monipuolinen henkilöstörakenne tukee lasten kasvua ja kehitystä .
17.11.2015 18:00  Tommi/ Lto  
B) 1.Leikkiin sisällytetty oppimista tukevia elementtejä
2. Eri oppimistyylien varhainen tunnistaminen
3.Vasun käyttö vain tuen tarpeessa
4. Henkilökunnalle suunnatuja resursseja yhteisten suunnittelu/virkistys päivien muodossa,jossa työnantajan puolelta maksettu majoitus ja oheisaktiviteetit sekä ruokailut.
17.11.2015 21:11  lto-äiti  
Säilytettävää: a)pienryhmätoiminta max.7 lasta per aikuinen kerrallaan isojen toiminnassa, pienillä max. 4. b)Kasvatuskeskustelut ja yhteistyö eri tahojen esim. neuvola ja kelto kanssa lapsen/perheen eduksi kodin ja päiväkodin kasvatuksen tukena. c) lastentarhanopettajien pedagoginen osaaminen varhaiskasvatuksessa

KEHITETTÄVÄÄ: resurssointi, aikaa olla läsnä ja tukea erityisesti lasten sosiaalisia ja tunnetaitoja, suunnittelulle yms. varattu selkeästi oma aikansa ja paikkansa, työnkuvien selkeyttäminen siten että kasvattajien ei tarvitsisi venyä huoltomiehiksi, talonmiehiksi, laitoshuoltajiksi yms. monitaitureiksi muiden rajatessa töitään ja siirtäessä esim. siivoustehtäviä kasvattajille, LTO:lle aikaa keskittyä pedagogisen toiminnan suunnitteluun ja totetutukseen lasten kanssa, käytöasteiden seuraaminen historiaan! Ei koulussakaan laiteta osaa opettajista lomalle, jos oppilaita paljon sairaana tai muutoin poissa.
18.11.2015 10:50  SK, varhaiskasvatuksen esimies  
A) Hyvää nykyisessä: lapsuuden arvostus, leikin arvostus, päivähoitomuotojen monet vaihtoehdot (kotihoidontuki, yksityisen hoidon tuki, perhepäivähoito, päiväkotihoito), joista perheet ovat voineet valita perheelleen ja lapselleen sopivimman hoitomuodon
B) - Yhteistyön lisääminen, tiivistäminen, kehittäminen eri tahojen kanssa, jotka myös toimivat lapsen kanssa (esim. perhe, neuvola, koulu). Näin turvataan laaja näkökulma lapsen edusta ja saadaan huolehdittua sujuvasta jatkumosta lapsen elämäntilanteiden muuttuessa.
- Henkilökunnan pedagogisen osaamisen sekä kulttuurisen tietämyksen (siis tietämystä erilaisista kulttuureista) vahvistaminen ja ylläpitäminen
- Henkilökunnan hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen
18.11.2015 10:54  Kehitysvammaliitto/Opike  
1. Varhaiskasvatussuunnitelma
2. Kolmiportainen tuki
3. Vahva inkluusion/integraation perinne
18.11.2015 10:55  Kehitysvammaliitto/Opike  
Kehittää
1. Varhaiskasvatushenkilöstön koulutuksessa tulee olla jo perusoletuksena taustojen, kielen ja kulttuurien erot ja erilaisuus tänään ja tulevaisuudessa. Jo työssä olevan henkilöstön täydennys- ja lisäkoulutuksessa tarvitaan asenteisiin vaikuttavaa koulutusta ja tukea, miten edellä mainittuja eroja käsitellään lasten kanssa. Erityisen tärkeää koko henkilöstölle on lisäkoulutus vammaisen tai muuten erityistä tukea tarvitsevan tai maahanmuuttaja lasten ja vanhempien kohtaamisessa. Lähihoitajien ammatilliseen koulutukseen tulee lisätä ainakin vapaavalintaisena mahdollisuus laajempaan erityispedagogiseen opiskeluun.
2. Turha kirjaaminen pois ja aika lapsille! Aika lapsille ja aikuiset aidosti toimimaan ja leikkimään yhdessä lasten kanssa. Lasten kanssa ollessa intensiivinen vuorovaikutus ja läsnäolo, jolloin ei hoideta muita "aikuisten" asioita. Vammaiselle tai muuten erityistä tukea tarvitsevalle lapselle toinen lapsi ei aina ole paras mallioppimisen malli. On tärkeää huomioida toiminnassa ja sen järjestämisessä, että joskus aikuinen on se paras malli, yhdessä leikkijä ja leikin sanoittaja ja opettaja erityistä tukea tarvitsevan tai vammaisen lapsen kanssa. Vammaisten ja eritystä tukea tarvitsevien lasten vasut on tehtävä huolella ja vielä paremmin vietävä käytäntöön ja jokapäiväiseen toimintaan tavanomaisissa toiminnoissa. Lisätään varhaiskasvatukseen myös muutama pysyvää erityisosaamista erityislastentarhanopettajien lisäksi (mm. terapeutit), jotka työskentelevät tuen tarpeessa olevien lasten kanssa lapselle tuttujen jokapäiväisten asioiden ja toimintojen yhteydessä sekä ohjaavat henkilöstä ja jakavat heille tuen tarpeessa olevan lapsen edun kannalta oleellista omaa osaamistaan.
3. Luodaan lisää ja uusia vaihtoehtoja ja –muotoja varhaiskasvatukseen ja sen toteuttamiseen.
18.11.2015 11:11  äiti, sotealalla  
a)
1. Yhteistyö ja molemminpuolinen luottamus sekä kunnioitus päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien välillä. Meidän päiväkodin kanssa kasvatuskumppanuus toimii oikeasti! Kiitos!
2. Lasten monipuolisuuden ja yksilöllisten seikkojen huomiointi. Lasten erilaisia vahvuuksia huomioidaan ja niitä käytetään hyväksi oikealla tavalla. Tehdään monipuolisia asioita, joten lapset pääsevät käyttämään vahvuuksiaan ja niitä tulee ilmi. Tuetaan ja kannustetaan. Ei ole pakko asettaa samaan muottiin lapsia. Myös esim. fyysinen lapsi saa haleja ja syliä ja vahvistusta, että tuttu, turvallinen aikuinen on tarvittaessa lähellä.
3. Olemassa olevien resurssien huomiointi ja hyväksikäyttäminen. Esim. sokkeloiset tilat -> mahdollisuuksia monenlaisiin pienien porukoiden leikkeihin erilaisissa koloissa. Liikunnan lisääminen esim. ei sanota "käytävillä ei saa juosta" vaan käytävät tehdään sellaisiksi, että saa juosta, kiipeillä, hyppiä vaikka sammakkona.

b)
1. Jotta edellisen kohdan 2. ja 3. kohdat olisivat mahdollisia tulevaisuudessakin ryhmäkoot ja päiväkodit eivät saa suurentua. Tällöin ei jäisi aikaa minkään huomioimiselle.
2. Tunnetaidot ja niiden harjoittelu. Empatiakyvyn kehittymisen vahvistaminen. Inhimillisyyden opettaminen (aikuinenkin saa tehdä virheitä). Tasa-arvoinen kohtelu päiväkotiryhmissä, sen huomioiminen ja selittäminen lapsille. Jos joku muu tarvitsee jotakin enemmän, se ei automaattisesti tarkoita, että joku muu saa vähemmän.
3. Ruuan laadun varmistaminen ja parantaminen.
18.11.2015 13:53  Jenni/äiti  
A) Nykyisessä päiväkodissa/lapsen omassa ryhmässä on erittäin paljon hyviä asioita, joiden toivomme säilyvän jatkossakin ja joista toivottavasti tulisi vinkkejä uusiin varhaiskasvatus (seuraavassa vain muutama esimerkki):
- turvalliset, luotettavat, koulutetut ja aidosti varhaiskasvatuksen parissa työskentelystä nauttivat hoitajat
- kohtuullisen kokoinen ryhmä ja mahtava omahoitaja
- pienryhmätoimintaa
- pedagogisesti laadukasta toimintaa leikin varjolla
- monipuolista liikuntaa sisällä ja ulkona
- taide- ja kulttuurielämyksiä
- retkiä lähialueilla
- sujuva yhteydenpito kodin ja päiväkodin välillä, myös vaikeammissa aiheissa
- lapsen mahdollisuudet vaikuttaa lapsen ikätasoa vastaavalla tavalla omaan arkeen
- sensitiivinen lähestymistapa lapsen tarpeisiin
- yhteisiä tapahtumia eri ryhmien välillä sekä koko päiväkodin ja kodin välillä

B) Turha hifistely ja tieteellisyys pois, lapsia ei kasvateta vasu-papereilla/hienostelevilla suunnitelmilla vaan aidolla, turvallisella, tasapuolisella ja säännöllisellä läsnäololla ja turvallisessa ja TERVEELLISESSÄ ympäristössä. Ryhmät riittävän pieniksi ja koulutettua (myös jatko/täydennys-koulutettua, ei riitä että on 30v sitten opiskellut alalle) henkilökuntaa päiväkoteihin. TOIVOTTAVASTI ALAN AMMATTILAISIA TULLAAN KUULEMAAN TÄSSÄ ASIASSA!!! Vanhemmat saavat toivoa mitä haluavat, kyseessä on kuitenkin julkisen sektorin palvelu, jonka ei kuulukaan vastata yksityisten päiväkotien tarjoamia mahdollisuuksia (viittaan kaiken maailman utopistisiin vaatimuksiin vanhempien suunnalta unohtaen sen että jokaista janipetteriä ja janipetterien tarpeita ei vaan voida huomioida sillä tarkkuudella päiväkodeissa mitä jotkut vanhemmat ehkä vaativat)
18.11.2015 15:34  Helmari, hoitaja, äiti.  
1a. Vasu toiminnan pohjana tärkeää, tämä olisi hyvä säilyttää. Kasvatuskumppanuuden vaaliminen, jolloin tärkeää hoitosuhteen pysyvyys. Pienryhmätoiminta, ettei kaikkea tehtäisi jatkossa todella isoissa ryhmissä.

1B. Aikaa leikkiin lapsentahtisesti = ettei katsota edellisenä päivänä kellosta, koska on toimintatuokion aika, vaan haistellaan ryhmän ilmapiiriä ja sitten suunnilleen suunniteltuun aikaan leikin vaihtumisen kohdassa kootaan ryhmä kasaan ja tehdään yhdessä jotain ohjatusti. Toiseksi pienet ryhmäkoot = jos hoitajaa kohti liikaa lapsia, niin kuinka voidaan olettaa hoitajan ehtivän päivän aikana ottamaan aitoa kontaktia "lapsiinsa", jos heitä vaikka se 8 - varhaiskasvatuksesta puhumattakaan. Kolmanneksi lasten osallisuutta arjen asioissa voisi kasvattaa = pienet arjen askareet, siivous, pöydän kattaminen esimerkiksi, jos mahdollista järjestää. Perhepäivähoidossa tällainen työn opetus luontevampaa järjestää lapsen arkitaitojen kehittymisen osalta, mutta voisiko jotain yrittää siirtää isompiin ryhmiin?
18.11.2015 22:01  Lto  
A) Pienryhmätoiminta (ehdottoman tärkeää kaiken ikäisissä ryhmissä.. Lapsen ja työntekijän edunmukainen työtapa), ryhmäkoot (EI saa suurentaa, mennään nyt jo äärirajoilla. Miten voidaan taata laadukasta varhaiskasvatusta, jos lasten määrää ryhmässä lisätään, kun nyt jo huoli siitä ettei tasa-arvoisuus toimi.. Hiljaiset, "normilapset jää vähemmälle huomiolle. Huomioitava myös lasten turvallisuus ja jaksaminen -> melutaso, huomion saaminen..,
Laadukas pedagogiikka (monipuolisuus!!!)
B) Vanhempien osallisuuden kehittäminen (tiiviimpi yhteistyö, toiveita tulisi saada enemmän vanhemmilta), tiiviimpää verkostoyhteistyötä eri tahojen kanssa (neuvolat, lastensuojelu..), varhainen puuttuminen (rohkeutta/neuvoja työntekijöille puuttua tilanteisiin jos herää huoli lapsesta/perheestä).. Ja vuoropäiväkotien huomioiminen uudessa suunnitelmassa. Kaikki asiat eivät toimi samalla tavalla siellä kuin päiväryhmissä!!!!
18.11.2015 22:33  Lastentarhanopettaja   
Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus. Laadukas varhaiskasvatus on hyvinvoivan yhteiskunnan mittari. Laadukas varhaiskasvatus on laadukkaan tulevaisuuden tae yhteiskunnalle.

Näistä lähtökohdista lähdettiin uudistamaan jo pitkään palvellutta lakia varhaiskasvatuksen takana. Tavoitteena oli taata aiempaa parempi varhaiskasvatus, säätää ryhmäkokojen enimmäislapsimäärästä, turvata jokaiselle lapselle oikeus turvallisiin ja kehitysvaiheeseen vastaaviin päiväkotipäiviin. Samalla piti turvata tälle maalle tulevaisuus. Uusi hallitus läpsii korville näitä tavoitteita, ja yrittää kasvattaa ryhmäkokoa entisestään kasvattamalla yhden aikuisen vastuulla olevien yli 3-vuotiaiden määrää kahdeksaan lapseen. Yli 3-vuotiaiden ryhmässä saisi siis jatkossa olla 21 lapsen sijasta 24 lasta. Hallitus linjaa myös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta, joka antaa mahdollisuuden käsitellä lapsia puolipäiväisenä päiväkodeissa. Tällöin lapsia saa olla 13 yhtä kasvatushenkilökunnan jäsentä kohti. Tämä kasvattaa suhdeluvun muutoksen lisäksi ryhmäkokoja vielä entisestään. Kun vielä otetaan huomioon esiopetukseen kohdistuvat, sitä heikentävät hallituksen uudet linjaukset, Suomen jo ennestään haasteellisessa tilanteessa olevaa varhaiskasvatusta taannutetaan voimakkaasti.

Nämä linjaukset tietävät siis isompia ryhmiä, kovempaa meteliä, ja yhä kasvavia riskejä etenkin äärivuoroissa. Tämä tietää päivähoidon laadun heikkenemistä, ja meille jokaiselle tärkeimpien, lastemme, huonontuvia päiviä. Tämä tietää myös maamme tulevaisuuden heikkenemistä, sillä tutkimukset osoittavat varhaiskasvatuksen olevan pohja elinikäiselle oppimiselle, ja sen laadun vaikuttavan koko tulevalle koulutusuralle. Yhdysvaltalaisen talousnobelisti James Heckmanin tutkimusten mukaan yksi varhaiskasvatukseen sijoitettu dollari tulee seitsemänkertaisena takaisin, ja on taloudelle tuottoisaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä mitattuna.

Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan suuret ryhmät aiheuttavat ongelmia lapsen sosiaalisessa kehityksessä. Seuraukset näkyvät vuosien päästä, esimerkiksi keskittymisvaikeuksina koulussa ja tulevissa opinnoissa. Lasten stressitasot kohoavat ja altistavat lapset oppimisvaikeuksille sekä terveyshaitoille. Tämä ei ole uusi asia, sillä jo 90-luvulla Coloradon yliopiston tutkimukset osoittivat, että pienemmissä ryhmissä olevat 3-6 –vuotiaat ovat yhteistyökykyisempiä, tottelevaisempia ja luovempia kuin 24 lapsen ryhmissä olevat.

Myös kaikkien lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen on säilytettävä. Kun vanhemmat jaksavat paremmin, myös lapset voivat paremmin! Päiväkoti voi jollekin lapselle olla ainoita kosketuspintoja "normaaliin" elämään sekä sosiaalisiin suhteisiin. Älkää leikatko pois lastemme hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta!
19.11.2015 08:44  Kangasalan kunnan varhaiskasvtuksen esimiehet / Anni Aalto-Ropo  
a.
- Pienryhmäpedagogiikka toimintatapana ehdottomasti sisällytettävä sekä tavoitteita terävöitettävä perusteissa
- Laaja-alainen, eheyttävä oppiminen
- Oman kulttuuriperinnön kunnioittaminen kuitenkin suvaitsevuutta lisäten
b. - Lapsen osallisuus on vielä varhaiskasvatuksessa kehitettävä asia
- lapsen osallisuutta tulee avata perusteissa hyvin, jotta sitä voidaan kehittää (osallisuuden portaat kuvattava)
- vuorovaikutuksen merkitystä tulee korostaa (erityisesti kasvattaja-lapsi-vuorovaikutusta)
- lapsen iän ja kehityksen huomiointi jatkumona varhaiskasvatuksesta kouluun
- tvt-kasvatus, monilukutaito
- päiväkodinopettajan roolin selkeyttäminen

19.11.2015 09:37  äiti, varhaiskasvatuksen esimies  
a) 1. työpari- ja pienryhmätoiminta suurimman osan päivästä 2. leikin, toiminnallisen oppimisen korostaminen
b)1. enemmän vielä lasten osallisuuden tukeminen 2. aikuisten ja lasten suhdeluku riittävän pieni, maltillisemmat täyttöprosentit päiväkodeille -> kun täyttö % yli 105%, mikä on käyttö%
19.11.2015 12:57  PJ, viittomakielen ohjaajien kouluttaja  
b) Moniammatillisten työtiimien kehittäminen, eri koulutuksen saaneiden varhaiskasvattajien osaaminen täydentää koko tiimin osaamista. Esimerkiksi viittomakielen ohjaajat osaavat tukea lasten kielen kehitystä. Viittomakielen ohjaajien osaaminen tukee monin tavoin varhaiskasvatukselle annettujen tavoitteiden toteutumista. Heidän osaamista kannattaisi hyödyntää paitsi viittomakielisten lasten ja viittomakielisistä perheistä tulevien lasten kanssa ja sellaisten lasten kanssa, joilla on kielen kehityksen erityisiä vaikeuksia, niin myös maahanmuuttajien ja ihan 'tavallisten' lasten ohjauksessa ja kasvatuksessa. Myös lainsäädännöllisesti tulisi huolehtia heidän kelpoisuudestaan varkaiskasvatuksen lasten/lähihoitajan työtehtävissä.
19.11.2015 13:06  äiti ja mamma vm 59  
-ryhmäkokona tulisi olla max 3lasta 1-3v ryhmissä/hoitaja, olloin lapsi saa tarvittavan "sylin", turvan ja hoidon/hoivan turvallisesti ja yksilöllisesti
-3-6v ryhmäkoko voisi olla suurempi, mutta siinäkin tulisi huomioida että riittävä turvallisuus ja hoiva säilyy, myös melutasoa huomioitava.
-koululaisten ip-hoito ja kerhotoiminta voisi painottua liikuntaan ja lapsen luontaiseen liikunnan/leikin tukemiseen, ei mitään suorittamista.
19.11.2015 14:16  pitkään alalla ollut  
a. Kasvatuskumppanuus, lapsen asioista keskustellaan ja toimitaan yhdessä lapsen parhaaksi
Luovat ratkaisut pedagogiikan toteuttamisessa.
Leikki ja sen tärkeyden ymmärtäminen.
b.Kiireettömyys arjessa. Riittävästi henkilökuntaa.
Kokemukset ja elämykset mahdollistetaan liikkumalla sisällä ja ulkona pienryhmissä. Keskustellaan lasten kanssa.
Turvallisuuden tunne, aikuinen on lapsen kanssa. Arvostetaan lapsuutta ja sitä että olemme erilaisia ja saa olla erilainen.
Sosiaalisten- ja empatiataitojen vahvistaminen.


19.11.2015 14:24  Jouni Luukkainen, Pääkaupunkiseudun ateistit ry  
a) Päivähoitolaista on hyvin tärkeätä säilyttää sen vaatimuksen henki, että
toteutettaessa päivähoidon tavoitetta tukea lapsen uskonnollista kasvatusta on
kunnioitettava lapsen huoltajien vakaumusta. Vaatimukseen johti uskonnonvapautta
suuresti edistänyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto 1982. Vaatimusta
ei ole enää varhaiskasvatuslaissa, koska aiheellisesti itse tavoitekaan ei
säilynyt ainakaan nimellisesti.

b). Seurakunnan toiminta ja muu uskontokasvatus on pidettävä poissa
varhaiskasvatuksesta. Muutoin tavoite lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin
edistämisestä ei toteudu, eikä lapsilla ole yhdenvertaista mahdollisuutta
varhaiskasvatukseen.
Mikään uskonnollinen ei ole yleistä kulttuuriperinnettä, vaikka ministeri Päivi
Räsänen yrittikin toisin selittää. Ei voisikaan olla, kun tavoitteena on
antaa kaikille lapsille valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä
kulttuuriperinnettä. On juhlapäiviä, joilla on myös uskonnollinen sisältö,
mutta tämän sisällön selittäminen olisi sopimatonta uskonnollista julistusta,
eikä juhlaa viettävissäkään kodeissa välttämättä vietetä sitä uskonnollisesti.
Joululla, jonka juuri on talvipäivänseisauksessa, ei saa kristillistää lapsia.

Niin ei saa väittää, että koska uskonnollista kasvatusta ei muka enää olisi,
niin mikään ei siis voisi olla huoltajien vakaumuksen vastaista, vaan kaikki
uskonnollinen kävisi kaikille.

Tavoitteen antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa kunkin kielellistä,
kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa toteutumiseen riittää
että lapsi tajuaa, että kaikkien kotona ei ehkä puhuta samaa kieltä tai ajatella
samalla tavalla kuin hänen kotonaan. Mutta yhtä vähän kuin jokaisen tulisi siksi
oppia ryhmän käyttökielestä (suomesta) poikkeavia kotikieliä, tulisi kenenkään
siksi perehtyä kotinsa uskonnosta tai katsomuksesta poikkeavien uskontojen
oppeihin.
Valtakirkkoon kuuluvan lapsen olisi ymmärrettävä, että kaikki eivät tähän
kirkkoon kuulu. Hänelle hänen oman uskonnollisen taustansa kunnioittamiseen
riittää, että sen vastaista ei opeteta. Seurakuntaa ei siihen tarvita. Annetaan
lapsen kehittää itse katsomustaan.
Uskonnottomasta kodista tulevan lapsen katsomustaustan kunnioittamiselle on
riittävää, mutta myös välttämätöntä, että lasta ei altisteta uskonnoille.
Niin myös vältyttäisiin uskontojen palturiksi selittämiseltä.

Seurakunnan tilaisuudet varhaiskasvatuksessa tarkoittavat ryhmän jakoa. On
hyvin epäyhdenvertaista, jos osallistumattomille ei järjestetä omaa mielekästä
toimintaansa siksi ajaksi, ja varsinkin, jos seurakunnan tilaisuuksiin
osallistumiseen painostetaan. Varhaiskasvatuksen oman toiminnan on oltava
etusijalla ulkopuoliseen toimijaan nähden.

19.11.2015 14:39  Leena Halttunen, lto, yliopiston opettaj  
B) Edellisessä perustedokumentissa ei mainita ollenkaan johtajuutta. Toivottavasti uudessa jollain tavoin todetaan päiväkodin johtajan ja muiden varhaiskasvatuksen johtajien osuus/rooli/vastuu siinä, miten Varhaiskasvatuksen perusteita tulisi toteuttaa niin kunnan kuin päiväkodin tasolla. Yhtälailla tulisi selkeyttää ja avata lto:n tehtävää pedagogisena johtajana tiimissään.
19.11.2015 15:53  varhaispedagogi  
Kulttuuri, katsomus ja uskonto ovat osa ihmiseksi kasvamista. Osa lapsen kokonaisvaltaisesta kasvatusta ja kehityksestä jää vaille tukea, mikäli näille asioille ei jätetä tilaa varhaiskasvatuksen arjessa. Kysymys ei tietenkään ole minkään uskonnon, katsomuksen eikä edes kulttuurin erityisasemasta, vaan tapapuolisesta mahdollisuudesta tutustua lapselle ominaisin tavoin siihen, mikä on omaa ja mikä on toisen. Eroja ja yhtäläisyyksiä, tapoja ja käytäntöjä, jotka ovat lasta lähellä. Pedagogit hoi!!!
19.11.2015 16:04  Amnesty International/ Maarit Pihkala  
a)Amnesty Internationalin mielestä on hyvä, että varhaiskasvatus perustuu Lapsen oikeuksien sopimukseen ja perusoikeussäädöksiin. Ymmärrys siitä, että lapsen oikeudet ovat valtion ja lasten kanssa toimivien aikuisten juridisia velvoitteita, myös niiden aktiivinen edistäminen on heidän tehtävänsä.
B) Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön muutokset tulee huomioida uuden varhaiskasvatussuunnitelman valmistelussa, esim. ikä, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuolten moninaisuus. Myös globaalikansalaisen kompetenssiä tulisi edistää jo varhaiskasvatuksessa. Lisäksi lasten tulee saada tietoa omista oikeuksistaan. Koemme tärkeäksi sen, että kasvatustyötä jatkossa ohjaa valtakunnalliset perusteet. Perusteissa tulee mainita työn kannalta keskeiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa s. 41 kappale Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatus. Tässä kappaleessa puhutaan lapsen oikeudesta kieleen, mutta muissa vähemmistöryhmissä, kuten romanit ja saamelaiset puhutaan vahvasti myös oman kulttuurin säilyttämisestä ja vaalimisesta. Jäin miettimään, miksi näin?

20.11.2015 08:15  Kolmen lapsen äiti  
Laadusta ei saa tinkiä - myöskään uskonto- ja kulttuurikasvatuksen osalta. Katsomukseen liittyvien asioiden käsittely on erityisen tärkeää varhaiskasvatuksessa, jotta lapsistamme kasvaa sekä omaa että myös toisten ihmisten uskontoa/katsomuksia ymmärtäviä ja suvaitsevia aikuisia. Yhteistyö seurakuntien kanssa on hyvä ja arvokas tuki tälle ja sen tulee olla mahdollista myös jatkossa. Seurakunnilla on paljon osaamista ja annettavaa myös muita katsomuksia kunnioittaen. Kristilliset arvot ovat länsimaisen yhteiskunnan perustana eikä niihin tutustuminen ole uskonnon harjoittamista, vaan yleissivistystä. Uskonnon harjoittaminen eri tilanteissa on asia erikseen ja siitä tulee sopia vanhempien kanssa kuitenkin niin, että se on mahdollista niille, jotka sen valitsevat ja muille järjestetään laadukasta vastaavaa muuta toimintaa.
20.11.2015 08:50  Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura/ erityisasiantuntija Ira Vihreälehto  
A)
Varhaiskasvatuksen tavoitteissa ja suunnitelmissa on otettu huomioon kulttuurisesti kestävä kehitys. On tärkeää, että lapsen omaan kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan perehdytään, niitä arvostetaan ja ne näkyvät varhaiskasvatuksen arjessa. Kulttuuri-identiteetin vahvistuminen ja kulttuuriset arvot sekä oman kotiseudun kulttuuri- ja luonnonperinnön arvostus on nostettu hyvin esille.

Amerikkalainen tutkija James A. Banks on tutkinut paljon eri kulttuureista tulevien lasten ja nuorten identiteetin muodostumista. Hänen tutkimuksensa ovat osoittaneet, että mitä paremmin lapset tuntevat oman kulttuuritaustansa ja puhuvat äidinkieltänsä, sitä vahvempi on heidän kulttuuri-identiteettinsä ja sitä paremmin he jatkossa oppivat muita kieliä. Nämä taidot vaikuttavat suoraan lapsen itsetuntoon ja sitä kautta hänen hyvinvointiinsa. Tietoisuus omasta kulttuuri-identiteetistä on saman tutkimuksen mukaan edellytys myönteisten asenteiden syntymiselle muita kulttuureja ja ryhmiä kohtaan. Toisessa tutkimuksessa havaittiin että tietoisuus omasta kulttuuri-identiteetistä korreloi parempaan sopeutumiseen uudessa kulttuurissa ja hyvään itsetuntoon ja vähemmistön vahva etninen identiteetti näyttää vaikuttavan positiivisesti koulutuksen ja työllisyyden kanssa (Z. Koczanin tutkimus toisen polven maahanmuuttajien keskuudesta).

Monissa päiväkodeissa tehdäänkin paljon suunnitelmallista kasvatustyötä kulttuurikasvatuksen saralla, vieraillaan teattereissa, museoissa, lähiympäristössä, luetaan, runoillaan, maalataan, piirretään ja tallennetaan muistoja. Päiväkodeissa osataan huomioida myös erilaisista kulttuureista saapuvat lapset ja toteuttaa rikasta monikulttuurista kasvatusta. Vain riittävän pedagogisen koulutuksen omaava ja tarpeellinen määrä henkilökuntaa voivat turvata tämän arvokkaan toiminnan jatkossakin.


B)
Kulttuuriperintökasvatuksen asema päiväkodeissa tulisi turvata ja varmistaa, että se todellakin toteutuu tasapuolisesti eri alueiden ja eri kokoisten yksiköiden välillä. Vierailut, retket ja suunnitelmallinen ja tavoitteellinen taito- ja taidekasvatus tulisi olla tasapuolisesti kaikkien lasten saatavilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksessa 2014 todetaan: ”Yhteiskunnan erilaistuminen ja eriarvoistuminen näkyy myös nuorten ja aikuisten osaamistuloksissa, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käytössä ja nuorten elinoloissa. Näiden alueiden politiikkatoimet ja uudet toimintamallit tulevat aiempaa tärkeämmiksi. Niillä voidaan puuttua eriytymiskehitykseen, parantaa yksilöiden mahdollisuuksia, vahvistaa sosiaalista koheesiota ja edistää̈näitä̈ tavoitteita myös alueellisesta näkökulmasta. Vaikuttavuuden syklit ovat pitkiä. Varhaiskasvatuksella, esiopetuksella ja peruskoulutuksella luodaan pohja yksilöiden myöhemmälle menestykselle. Nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapolitiikan keinoin vaikutetaan ennaltaehkäisevästi erilaisten hyvinvointi- ja terveysongelmien syntyyn ja vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa.” Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus. Oppiminen kunnioittamaan kulttuuriperintöä on avain siihen, että myös vähemmistöihin kuuluvat lapset saavat tunteen siitä, että he ovat osa tätä yhteiskuntaa.


Tärkeää on taata kaikille lapsille riittävä määrä tietoutta ja ymmärrystä omasta kulttuurista, historiasta ja perinteistä. Esimerkiksi perinteiset juhlat, ja niihin liittyvät traditiot ovat tärkeitä yhteisöllisyyden rakentajia ja niihin on perinteisesti osallistunut myös monta sukupolvea, kuten lasten isovanhempia. Päiväkodeissa pitäisi tiedostaa myös juhlaperinteiden moninaisuus, jotta erilaisista taustoista tulevien lasten tärkeät perinteet tulisi huomioitua. Monikulttuurisuutta huomioiva kulttuurikasvatus edellyttää, että siihen panostetaan tietoisesti ja koulutetulla henkilökunnalla on aikaa ja osaamista suunnitella monipuolista kulttuurisisältöä lasten arkeen. Päiväkodin arjessa tulee näkyä mahdollisuus erilaisiin näkökulmiin ja toiminnan on oltava yhtä lailla laadukasta eri kulttuureista, uskonnoista tai uskonnottomista perheistä tuleville lapsille.


Tärkeää on myös paikallisidentiteettiin kasvaminen, jolloin lapsessa syntyy vastuuntuntoa omasta ympäristöstä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Paikkaan liittyvän vastuuntunnon syntymisen tukeminen luo pohjan laajemmalle vastuunotolle lapsen kasvaessa kohtaamaan globaaleja kysymyksiä.


Uusi varhaiskasvatuslaki edellyttää eri tahojen yhteistyövelvollisuutta. ”Kunnan varhaiskasvatusta järjestäessään on toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta, kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. ” Tämä velvoite edellyttää yhteistyötä paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa ja taattava henkilökunnalle resurssia viedä lapsia myös päiväkodin porttien ulkopuolelle tutustumaan lähiympäristöön. Myös aiempien sukupolvien kokemusten ja heidän välittämänsä kulttuuriperinnön soisi tulevan tavanomaiseksi osaksi päiväkodin arkea.
20.11.2015 10:20  Inka Harpf  
a) Toimivaa on mielestäni ollut subjektiivinen päivähoito-oikeus, ja mitoitus, joka mahdollistaa mielekkään pienryhmissä toimimisen. Ensinmainittu lisää todennäköisyyttä, että ryhmäytyminen mahdollistuu, eivätkä lapset tule ja mene vanhempien työtilanteen mukaan liian tiheästi, ja lapsella on pysyvä päivähoitopaikka myös muiden elämänmuutosten keskellä. Olen ollut kiitollinen myös kasvatuskumppanuudesta ja keskusteluyhteydestä, Tenavanetti on kyllä helpottanut tätäkin :).

b) Mikäli painotetaan pedagogiikkaa, on tärkeää pitää mielessä se, millainen olento ihmislapsi on, ja millaisia tarpeita hänellä on. Oppiminen ja taitojen omaksuminen mahdollistuu turvallisessa ja pysyvässä ryhmässä, ja ryhmäytymiseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen käytetty aika maksaa itsensä takaisin. Toivon myös avoimen kommunikoinnin vanhempien ja kasvattavien välillä jatkuvan, asioiden nostaminen pöydälle puolin ja toisin syyttelemättä ja lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta käsin tuntuu äärimmäisen tärkeältä luottamuksen ja saman todellisuuden jakamisen kannalta.
20.11.2015 10:36  Rauna Rahja, Mediakasvatusseura  
A) Varhaiskasvatuksen ryhmäkoot on pidettävä riittävän pieninä, jotta lasten ja perheiden kohtaaminen ja laadukas varhaiskasvatus ja päivähoitotoiminta eivät vaarannu.

B) Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaamisen kehittäminen ja kouluttaminen on turvattava, jotta he voivat kehittää ammattilaisuuttaan keskeisissä ja ajankohtaisissa teemoissa. Muuttuva mediakulttuuri on enenevissä määrin yksi keskeisistä lasten elin- ja oppimisympäristöistä. Päivähoidon kaikkien ammattilaisten tukeminen medioituneen maailman kohtaamisessa, sen mahdollisuuksien ja haasteiden tunnistamisessa sekä sen vaatimien taitojen kehittämisessä on keskeistä. Mediakasvatuksellisella toiminnalla kasvattajat voivat tukea mediakulttuurissa kasvavaa lasta ja hänen hyvinvointiaan. Median moninainen käyttö alkaa yhä varhaisemmassa iässä. Tämän vuoksi mediataitoja on tärkeää päästä harjoittelemaan jo varhaiskasvatuksen piirissä, jotta lapsi saa riittävän varhaista tukea eettisen, monipuolisen ja turvallisen mediasuhteen kehittymiseen.
20.11.2015 11:57  Salisa, äiti ja varhaiskasvattaja  
A. Pienryhmätoiminnan arvostaminen. Merkityksen antaminen lapsen, työntekijän ja toisten lasten väliselle kohtaamiselle.
B. 1. Eri kulttuurien, uskontojen ja katsomusten samanarvoisuuden tunnustaminen oikeasti! Sen korostaminen, mikä kaikki on eri katsomuksissa samanlaista, ja vain ulkonaiset tavat eroavat. Pois erilliset katsomus- ja uskontohetket. Ne ovat kodin asioita!
2. Ulkoleikkitoiminnan, retkien ja liikunnan pedagogisten mahdollisuuksien lisääminen huomattavasti.
20.11.2015 12:30  Miesvarhaiskasvattaja  
Varhaiskasvatuksen moninäkökulmaisuuden varmistaminen (varhaiskasvatusta voi toteuttaa varhaiskasvattajien lisäksi järjestöjen, taiteen perusopetuksen ...osaajat)
* Ulkona oppimisen mahdollisuudet
* Katsomusten välinen dialogisuus ( seurakunnan tietotaidon ja pedagogisen osaamisen hyödyntäminen katsomuskasvatuksen toteuttamisessa... esim. lattiakuvat ja symbolien lukutaito)
* mindfulness ja läsnöolotaitojen mahdollisuus
* Leikillisyys ja huumori
20.11.2015 13:18  Lastentarhanopettaja  
A) 1. Lapsiryhmän jakaminen pienempiin ryhmiin, jotta lapsen yksilöllinen huomioiminen mahdollistuu. Pienryhmätoiminta-käsitettä olisi kuitenkin hyvä avata, sillä tämä tarkoittaa eri ryhmissä eri asiaa.

2. Ulkoilu ja luontokasvatus. Päiväkodeissa ulkoillaan usein kaksi kertaa päivässä ja retket metsään ym. lähiympäristöön ovat tavallisia.

3. Vanhempien kohtaaminen ja kasvatusvastuun jakaminen heidän kanssaan. Olisi hienoa, kun vasussa puhuttaisiin tästä muutoin, kuin kasvatuskumppanuus-käsitteen alla. Hieno käsite kompastuu siihen, ettei aina tiedetä, mitä se oikeasti pitää sisällään. Kasvatuskumppanuus ei ole vain kuulumisten vaihtoa, vaan oikeata pohdintaa siitä, mikä lapselle on parasta ja hänen kasvuaan tukevaa.

B) 1. Omahoitajuus-toiminnan poistaminen. Omahoitajuus rajaa lastentarhanopettajan mahdollisuuksia toimia pedagogisena vastaavana ryhmässä, jos toiminta on tiukasti omahoitajajohtoista sekä asettaa suurta vastuuta toiminnan suunnittelusta puolestaan lastenhoitajalle.

2. Alle 3-vuotiaiden huomioiminen aivan erityisesti. Pienimpien maailma on omansalainen, mutta niin merkityksellinen. Pienillä erityisesti korostuu sylin ja yksilöllisen huomioimisen merkitys, mutta toisaalta tulisi korostaa myös pedagogiikan merkitystä: myös pienet ovat oikeutettuja suunnitelmalliseen pedagogiseen toimintaan eikä vain perushoitotilanteiden rytmittämiin päiviin.

3. Lasten aito kohtaaminen ja tasavertaisen dialogin lisääminen. Lapset tulisi saada jo vasussa entistä enemmän osaksi päiväkotien suunnittelutyötä. Lapset tulisi nähdä oman alansa ekspertteinä, aikuisen ei aina tarvitse olla liikkeelle paneva voima.
20.11.2015 13:29  Kelto  
a) Pienryhmätoiminta, toiminnallisuus ja leikki, yksilöllinen huomioiminen (mm.vasu)

b) Lapsihavainnointia ja dokumentointia sekä esim. monikulttuurisuuden huomioimista systemaattisemmin esille
20.11.2015 13:50  äiti/lastenhoitaja/pohdiskelija  
a ) pienryhmät ja lapsilähtöisyys.
b) koulutettu,motivoitunut ja "yhteen hiileen puhaltava" ,lapsuuden ainutlaatuisuuden ja haavoittuvuuden ymmärtävä henkilökunta olkoon tavoitteena tavoitteena säästöistä huolimatta.Tätä asiaa voi rahapulasta huolimatta edistää myös päivähoito-organisaatioiden johtohenkilöt halutessaan jos osaavat asiansa...
20.11.2015 13:52  Pasi Arestola, huoltaja  
A.1. Nollatoleranssi kiusaamiseen
A.2. Ryhmissä tekemistä, ei jätetä ketään yksin
A.3. Lasten mahdollisuus vaikuttaa toimintaan
B.1 Liikuntaa enemmän eri muodoissa,sisäliikuntamahdollisuudet huonoilla säillä.
B.2 Henkilökunnan pysyvyyteen panostaminen ja henkilökunnan jaksamisen tukeminen.
B.3 Tilojen kunnossapito ja huolto, hyvän sisäilman laadun varmistaminen
B.2.
20.11.2015 16:34  Raisa Cacciatore, lastenpsykiatri, Väestöliiton vanhemmuskeskuksen johtaja, Lasten seksuaaliterveyden keskus  
1.a. Mitä käytäntöjä/toimintatapoja nykyisessä varhaiskasvatuksessa on, jotka on syytä säilyttää jatkossakin?

Vasussa on paljon sellaista, mikä on täysin yhtenevää lapsen seksuaalisuuden tukeminen periaatteiden kanssa ja tärkeää säilyttää myös jatkossa:

• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa sanotaan mm. Oppimisen ilo -kohdassa: "Lapsi on synnynnäisesti utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi harjoittelee ja oppii erilaisia taitoja, ja kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimisensa apuna kaikkia aistejaan."
• "Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan."
• "Myös oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, kunnioituksen ja vapauden kysymyksiä voidaan käsitellä luontevasti päivittäisten tapahtumien yhteydessä. Olennaista on ottaa huomioon lasten kehitystaso. Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lasten elämään. Niitä käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi."
• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa myös kuvataan, että lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Monipuolinen ja joustava varhaiskasvatusympäristö mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käytön tutkimisen, kokeilemisen ja oivalluksen välineinä.

1.b. Mitä varhaiskasvatuksen käytänteitä/toimintatapoja tulisi kehittää, jotta lain tavoitteet voisivat toteutua?

Seksuaalikasvatuksen lisääminen vasuun ja avaaminen, mitä se tässä ikäryhmässä tarkoittaa.
0-6-vuotias tutustuu omaan kehoonsa, oppii sen hallintaa, havaitsee monenlaisten kehojen eroja, hakee turvaa ja mielihyvää kosketuksesta ja läheisyydestä sekä tuntee ja osoittaa kiintymystä läheisiin aikuisiin ja lapsiin. Lapsella on oikeus kehittyä turvassa, omassa tahdissa ja häiritsemättä omanlaiseen seksuaalisuuteen. Tätä kehitystä tulee aikuisten tukea ja suojata. WHO on antanut 2010 kokonaisvaltaisen seksuaalikasvatuksen sisältösuositukset myös ikäryhmälle 0-6-vuotiaat.
20.11.2015 19:43  Mervi lto  
A: eri-ikäisten lasten ryhmät, 1-2-vuotiaat ja 3-5-vuotiaat. Lapsella on mahdollisuus oppia ja kokea elämyksiä omassa vertaisryhmässään. Henkilöstön koulutukset turvaavat moniammatillisen tiimin työskentelyn toteuttamisen, jolloin näkemys lapsesta kokonaisvaltaisesti tulee esille. Lastentarhanopettaja tiimin vetäjänä, johtajana takaa laadukkaan pedagogisen kasvatuksen ja oppimisen toteutuksen yhdessä muiden kanssa.
B: panostettava siihen, että kasvattajatiimillä on käsitys lapsesta oppijana ja subjektina jo aivan yksi-vuotiaasta alkaen. Varhaiskasvatussuunnitelma, esiops ja koulun ops turvaavat lapselle katkeamattoman polun elämässä tarvittavien taitojen oppimiseen elinikäisen oppimisen mukaisesti. Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus ja arviointi ovat niitä arvoja, jotka rakentavat toimintatapoja ja mahdollistavat tarvittavien työkalujen hankkimisen kasvattajan työkalupakkiin.
20.11.2015 22:23  äiti  
Hyvää on ammattitaitoinen, koulutettu henkilökunta. Toiminnassa pienryhmät ja toiminnan monipuolisuus. Leikki toimintatapana hyvä. Hyvät tavat ja kulttuurikasvatus, mitä ei missään tapauksessa saa syrjäyttää . Tärkeänä osana kulttuurikasvatuksessa on kirkkovuoden pyhät. Kasvatus yhdessä yhteiseen arvomaailmaan vanhempien kanssa.
Kehitettävää, päiväkotiin lastentarhanopettakoulutuksen / varhaiskasvatuksen kandeja lisää. Taidekasvatuksen ja liikunnan merkityksen lisääminen varhaislapsuuden varhaiskasvatukseen. Leikki monipuolisena tapana - koulutusta ja hankkeita leikkii. Henkilökunnan koulutustasoa ei saa laskea. Liika paperityö, kirjallinen dokumentointi pois ja aikaa enemmän henkilökunnalla läsnäoloon ja vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Suunnitelmassa tulisi näkyä vanhempien vastuu ja rooli oman lapsensa kasvusta ja kehityksestä. Lapsi ei menetä mitään, vaikka ei osallistu varhaiskasvatukseen päiväkodissa alle 3-vuotiaana. Subjektiivista oikeutta rajattava ja rohkaisua ja tukea lapsen kasvattamiseen ja läsnäoloon vanhemmille. Yhteistyön velvoittavuus neuvola - päivähoito kanssa.
21.11.2015 22:17  LTO 15. v työelämässä  
A: Säilytetään aikaa leikeille, luontoretkille, musiikille, taiteelle ja liikunnalle- yksinkertaisesti huolehditaan lapsien perustarpeista.
B: Kehitettävää riittää, mutta valitettavasti suurissa lapsiryhmissä on mahdotonta antaa laadukasta varhaiskasvatusta. On turhaa puhua säästöistä ja laadusta samassa lauseessa, kaikki työntekijät sen tietävät. Toivon vain, että lapset kestävät tulevat muutokset, moni aikuinenkaan ei kestäisi. Työntekijänä en voi muuttaa kuin niiden lapsien elämää, joiden kanssa olen päivittäin tekemisissä, mutta teen kaikkeni että edes heillä olisi hyvä lapsuus. Muistetaan arvostaa ja kunnioittaa ihan kaikkia lapsia, niitä " hankaliakin".
22.11.2015 13:22  Silja Lamminmäki-Vartia, Lastentarhanopettaja, päiväkodin varajohtaja, kouluttaja (KK, TM)  
*Tärkeintä on säilyttää lapsen oikeus laaja-alaiseen yleissivistävään opetuksen, kasvatuksen ja hoidon kokonaisuuteen, jossa varhaiskasvatus muodostaa eri tiedon- ja taidonalojen erilaisten sisältöjen ja eheytettyjen tavoitekokonaisuuksien kautta jatkumon esiopetukseen ja perusopetukseen.

*Uusissa suunnitelmissa tulee korostua vahvasti pedagogiikka. Myös varhaiskasvatuksen pedagogiseen johtamiseen tulee suunnitelmassa kiinnittää huomiota. Nyt pedagoginen johtaminen uhkaa jäädä hallinnollisen johtamisen jalkoihin.

*Uudet suunnitelmat tulisi olla samassa linjassa EOPS2014 kanssa niin arvopohjaltaan kuin laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden suhteenkin. Siinä tulee olla näkyvissä kautta koko asiakirjan se myönteisen moninaisuuden henki, joka EOPS2014:n on: Lapsen oikeudet tunnustaa lapsen oikeuden omaan kieleen, kulttuuriin, henkiseen, hengelliseen ja moraaliseen kehitykseen sekä uskontoon tai muuhun katsomukseen.
22.11.2015 13:58  Asiantuntijatehtävissä toimiva  
b. Jotta lapsella olisi oikeasti mahdollisuus saada valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustoja, hän tarvitsee siihen tukea. Erityisen haastaviksi on aina koettu uskontoon ja katsomukseen liittyvä lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa. Siksi tarvitaan erityisesti työntekijöiden tukemista, jotta lapsen oikeus omaan uskontoon / katsomukseen toteutuu.
Myös yhteiskunnallisesti tämä on yhä ajankohtaisempi teema. Lapsi pystyy ymmärtämän toisen uskonnon/katsomuksen merkityksen ja kunnioittamaan sitä vain, jos hän tunnistaa oman uskontonsa/katsomuksensa ja saa siihen välineitä lapsuudesta alkaen.
22.11.2015 15:13  ÄITI & LTO  
a ) Pienryhmätoiminta, kasvatuskumppanuus, perinteiset sadut.

b ) Lapsen äänen kuuleminen ja huomioiminen toiminnan suunnittelussa ja arjessa kun toimintaa toteutetaan. Päivä-, viikko ja kuukausiohjelmat tulee rakenteeltaan ja sisällöiltään laatia niin joustaviksi että lapsista nouseviin ideoihin, huoliin ja kysymyksiin voidaan aidosti tarttua. Tämä edellyttää joustavia ratkaisuja tilojen ja aikataulujen suhteen; tiukkojen lukujärjestysten paineessa elävät lapsiryhmät toteuttavat aikuisten aikatauluja ja pedagogi kutistuu kellokalleksi kun tehokkuuden nimissä lukumäärältään kasvava lapsijoukko porrastetaan käyttämään samoja tiloja.
Ruokailuissa ollaan siirrytty isojen ruokasalien tankkausateriointiin, joista kodinomaisuus ja ruokarauha ovat kaukana . Terveydellisistä ja sitä kautta taloudellisista syistä olisi ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota ruokailukulttuurin muutokseen joka tällaisista aikataulutetuista massaruokailuista aiheutuu.
Tulisi lisätä eikä vähentää leikkiä arvostavaa ja tukevaa toimintaa jossa lapsi voi lopettaa leikkinsä omantahtisesti sekä jättää sen odottamaan jatkaakseen.
Mielikuvituksen ja luovuuden vahvistaminen monipuolisen toiminnallisuuden kautta. Suomen kaltaisessa maassa metsäluonnon tulisi olla jokaiselle lapselle saavutettavissa oleva oppimisympäristö ja uusien päiväkotien ympäristösuunnittelun kulmakivi.
Käytän monenlaisia medialaitteita ja ymmärrän niiden merkityksen nykypäivän työkaluina mutta silti lapsen päiväkotipäivässä tulisi olla varhaiskasvatussuunnitelmaan saakka kirjattuna enemmän vapaata metsäleikkiä kuin tabletti hiplailua.
Alati muuttuvat digilaitteet otetaan aikanaan helposti haltuun, jos lapsen luontaista uteliaisuutta ja kekseliäisyyttä on systemaattisesti tuettu varhaisina vuosina. Hän on yrityksen ja erehdyksen kautta saanut koetella rajojaan ilman ylisuojelevaa kieltoviidakkoa.

22.11.2015 16:52  Päiväkodinjohtaja  
a)- Eri tasoisiin varhaiskasssuunnitelmiin( valtakunnan vasu-kuntavasu-yksikkövasu-lapsen vasu) pohjautuva tavoitteelinen työskentelytapa --> pedagogisesti hyvin suunniteltu ja toteutettu jatkuvaan arviointiin pohjautuva työtapa
- konkreettisesti arjessa pienryhmätoiminta hyvät vuorovaikutustaidot omaavien kasvattajien tukemana
22.11.2015 17:18  Päiväkodinjohtaja  
b) Kehitettävät asiat
- Tutkivat, toiminnalliset opetusmetodit enemmän työskentelyn pohjaksi
- leikki on tärkeintä; "lapsi ei leiki oppiakseen vaan lapsi oppii leikkiessään"
- pedagogisen tietotaidon lisääminen
- nykyisessä arjessa( mm. lapsiryhmän koko) emme pysty toteuttamaan laadukasta varhaiskasvatusta osallisuus, pienryhmä, yksilöllisyys, lapsilähtöisyys ym.huomioiden kuin osittain aamupäivisin, kun kaikki työntekijät ovat paikalla. Lapsiryhmissä on paljon ns.erityilapsia ja päivälepo aikaan kaikkien aikuisten läsnäolo on tarpeellista. Myös vasukeskustelut, tiimipalaverit ovat välttämättömiä ja nekin pitäisi ennättää tehdä työajalla. Lisäksi joskus työntekijätkin sairastuvat tai hoitavat omia sairaita lapsiaan. - Arjen "pyöritys" on ajoittain lähes sovittamaton yhtälö. Jos lapsiryhmien koko vielä nousee ja lapset ovat hoidossa miten sattuu osa/kokopäiväisinä ja erilaisilla tuntimäärillä ja sopimuksilla tilanne huononee entisestään.
22.11.2015 20:22  Toni & Päivi Kokkonen / Huoltajat  
A1: Järkevät ryhmäkoot, lapsella oltava mahdollisuus saada syliä ja lohtua, jos lapsi sitä tarvitsee. Tämä on mahdollista vain, jos on tarpeeksi vähän lapsia hoitajaa kohti.
A2: Lapsen huomioiminen yksilönä ja persoonana
A3: Vanhempien kasvatuksen ja perheen arvojen kunnioittaminen

B1: Enemmän myös sisäliikuntamahdollisuuksia huonoilla säillä
B2: Lapsen uskonnollisen kasvatuksen tukeminen. Suomessa uskonnonvapauslaki korostaa _positiivista_uskonnonvapautta = jokaisella oikeus harjoittaa uskontoa. Suomalaisista yhä 77% kuuluu ev.lut.kirkkoon, joten on kohtuullista odottaa kristinuskon näkyvän suomalaisessa kulttuuriperinnössä tänäänkin, puhumattakaan historiasta.
22.11.2015 20:38  Anne/LTO  
A)tiimityö, leikki, sähköinen viestintä
B) pienryhmäpedagogiikka, kasvatuskumppanuus, lasten ja vanhempien osallisuus (kehitettäviin asioihin lisäisin vielä lasten liikunnan, pienemmät ryhmäkoot, suunnitteluaika, moniammatillinen yhteistyö, lasten yksilöllisyys)
22.11.2015 23:37  tutkija  
Ikätason mukainen toimintakulttuuri: sopiva toimintojen ajallinen jäsentäminen, tilaa lasten oma-aloitteiselle toiminnalle.
Pitkäjänteisyyteen kasvattaminen toimintakulttuurilla.
Informaalin oppimisen hyödyntäminen (esim. kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa).
Hyvän kielimallin antaminen kaikille ikäryhmille kaikilla toiminnassa käytettävissä kielillä (näin vältetään poisoppimisen tarve).
Oppimiseen liittyvien käytäntöjen jatkumo (esiopetus ja perusopetus). Esimerkiksi kirjainmuodot, numeromuodot ja näppäintaidot yhtenevästi siinä ikävaiheessa kun lapset alkavat näitä toimintoja harjoittaa (näin vältetään poisoppimisen tarve).
23.11.2015 00:40  Tiina /huoltaja  
A:
- leikin ja muun ei-akateemisen tekemisen painotus
- pienryhmätoiminta
- päivähoidon ja kodin välinen viestintä

B:
- Tunneosaamisen lisääminen, erilaisten temperamenttien tunnistaminen ja niiden yhteistoiminnan edistäminen
- Sosiaalisissa tilanteissa kasvattaminen/opastaminen/mukanaoleminen
- Yllä olevien toteuttamiseen tarvitaan mm. pieniä ryhmäkokoja ja paljon pienryhmätekemistä
23.11.2015 11:54  Virpi Mustila, varhaiskasvatuksen esimies  
a) Varhaiskasvatus lapsen oikeutena. Varhaiskasvatusympäristön kehittäminen.
b) Monipuolisten vaihtoehtojen tarjoaminen lähtökohtana: erityisten pedaogisten painotusten (esim. montessori ja steiner) esille nostaminen.
23.11.2015 12:44  Liisa/elto  
Lapsuuden arvon esille nostaminen
-henkilöstön koulutus; kehityspsykologian tuntemus ja pedagoginen osaaminen, riittävästi lto ja elto koulutuksen saaneita.
Ryhmäkokojen säilyttäminen kohtuulisina lapsen näkökulmasta, mahdollisuus yksilölliseen tukemiseen ja lapsen läsänäolevaan kohtaamiseen ja psyviin ihmissuhteisiin ja jatkuvuuteen turvallisuudentunteen säilyttämiseksi.
Kasvatuskumppanuuden toteutumiseen ja ennaltaehkäisevään työotteeseen pyrkiminen ja tarkoituksenmukaiseen moniammatilliseen yhteistyöhön sekä henkilöstölle mahdollisuuteen työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen
23.11.2015 14:26  Sinikka Rusanen, taidekasvatuksen tutkija  
On hyvä, että laissa on mainittu taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuva monipuolinen pedagoginen toiminta. Sen takaamiseksi tarvitaan riittävän laaja ja monipuolinen koulutus varhaiskasvatustoimijoille sekä sitä syventävä ja päivittävä täydennyskoulutusjärjestelmä.

Varhaiskasvatustoiminnassa tulee ottaa huomioon eri taiteenalojen itseisarvoiset lähtökohdat esteettisine, luovine ja kulttuurisine tavoitteineen. Tulee myös huomioida niiden pedagoginen soveltaminen siten, että toiminta tukee lasten tasapainoista kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Varhaiskasvatusyksikköjen muodostama päiväkotiverkosto voisi olla laaja lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen toteuttamiskanava, joka takaa lasten kulttuuriset oikeudet.
23.11.2015 14:52  3-vuotiaan äiti  
a. pienryhmätoiminta, liikunta eri muodoissaan, leikin painottaminen

b. vaihtoehdon tarjoaminen uskonnollisille tilaisuuksille (nykykäytäntö on vanhanaikainen eikä tue tasa-arvoisuutta elämänkatsomusten välillä); kiusaamisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen; lasten huomioiminen yksilöinä ja yksilöllinen tukeminen
23.11.2015 15:13  Satu Reinikainen/Varhaiskasvatuksen työalajohtaja, kouluttaja (varhaiskasvatus ja perhetyö)  
Oman uskonnon ja yhteiskunnassa läsnä olevien uskontojen tuntemus ovat merkityksellisiä, jotta dialogi toisten ihmisten kanssa mahdollistuu. Ymmärrys ja suvaitsevaisuus rakentuvat oman kulttuurin tuntemisen kautta. Dialogitaidot ja symboliikanlukutaidot kehittyvät tutustumalla ympäröivän kulttuuriin, jonka yksi merkittävä osa Suomessa on kristinusko. On tärkeää, että lapsi tutustuu kalenterivuoden juhliin ja tuntee niiden taustat ja merkityksen. Juhlat näkyvät joka tapauksessa lapsen arjessa jo yksinomaan niin, että päiväkoti on kiinni tai ainakin suurin osa lapsista on lomalla. Lapsella tulee olla oikeus ilmaista oma mielipiteensä ja oma uskonnollinenkin näkemyksensä tasa-arvoisesti kaikkein muiden kanssa. Lapsella tulee olla myös päivähoidossa oikeus kokea ja ihmetellä hiljaisuutta ja pyhyyttä tavalla, joka lapselle itselle on luontaista ja nousee lapsen omasta uteliaisuudesta
23.11.2015 15:45  Kaisa Aitlahti, kouluttaja  
B.
- Keskiössä tulee aina olla lapsi ja hänen hyvä kasvunsa. Ryhmäkokojen ja työntekijämitoitusten on taattava realistinen mahdollisuus tukea lapsen kasvua yksilöllisten tarpeiden mukaan.
- Lapselle tulee antaa Lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen mahdollisuus kokonaisvaltaiseen olemassaoloon, kasvuun, kokemiseen ja kysymyksiin sulkematta mitään lapselle luontaista elämänaluetta pois varhaiskasvatuksen piiristä.
- Lain tavoitteena on ”…antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa”. Uskontokasvatuksen (huom. ei uskonnonharjoituksen, vaan uskontoihin ja uskonnollisiin ilmiöihin liittyvän kasvatuksen) tulee siis olla osa varhaiskasvattajien ammattiosaamista. Yhteistyötä uskonnollisten yhteisöjen kanssa on viisasta tehdä tarpeen mukaan, mutta perusosaamisen tulee olla varhaiskasvattajilla itsellään: miten uskonnot näkyvät ympäristössämme ja lasten perheissä? Ymmärrystä ja kunnioitusta voi syntyä vain pitämällä uskontokasvatus mukana varhaiskasvatuksen sisällöissä.
23.11.2015 16:18  Petra Varttinen  
a) Pienryhmätoiminta ja sen edelleen kehittäminen.Lapsen kohtaaminen. Ulkoilun tärkeä osuus varhaiskasvatustoiminnassa. Suomalaisen luonto osana oppimisympäristöä.
Lastentarhanopettajuus ja pedagoginen johtajuus lapsiryhmissä. Tasavertainen ja oikeudenmukainen varhaiskasvatus kaikille. Leikki.
b) Henkilöstön kouluttaminen oppimisympäristö- ja leikkiasiassa ja lapsen kohtaamisessa , lapsiryhmäko ei missään tapauksessa saa olla suurempi nykyisestä. Lastentarhanopetttajakoulutuspaikkojen kasvattaminen, pääsykokeen muuttaminen niin lto kuin lh -koulutuksissa sellaiseksi, jossa soveltuvuus alalle mitataan kasvattajan herkkyytenä suhteessa lapseen. Kohtaamisen taitona, kaikki muu on opittavissa :) Subjektiivisen ph -oikeuden pitäisi pysyä.
23.11.2015 16:50  Pirkko Ristilä ja Eija Sarasin Steinerpäiväkoti Pajulintu Seinäjoki  
Taiteen merkitys korostuu oman kulttuurin elävöittämisessä ja tutustumisessa vieraisiin kulttuureihin.
Arjen keskellä juhlat ovat tärkeitä. Taiteiden avulla voi löytää ilmaisukeinoja, joilla vuodenjuhlat voi toteuttaa tavalla, joka jättää kokijalleen vapauden tulkita sen omalla tavallaan.
23.11.2015 17:46  Sanna Rekola  
a ) Ihmisoikeuskeskuksen ja ihmisoikeusvaltuuskunnan suositusten mukaisesti ihmisoikeudet ja erityisemmin lapsen oikeuksien sopimus on syytä säilyttää varhaiskasvatuksen ytimessä. Lapsen oikeuksien sopimuksen tulisi olla kaiken toiminnan lähtökohtana ja sitä pitäisi korostaa myös henkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Lakia ohjaavien lapsen oikeuksien käsittely tulee tehdä myös lasten kanssa ikä- ja kehitystaso huomioiden. On hyvä huomioida, että velvollisuudet kulkevat oikeuksien rinnalla: esim. kun lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, hänellä on myös velvollisuus kuunnella muita.

Ihmisoikeuskasvatuksen vahvistamista varhaiskasvatuksessa tulee jatkaa. Ihmisoikeuksia koskevasta yhdenvertaisuuden periaatteesta lähtien lasten sosiaalisten taitojen vahvistaminen – jokainen lapsi on arvokas sinänsä ja jokainen yksilö tulee kohdata kunnioittaen hänen taustaansa katsomatta. Kotikansainvälisyyden lähtökohdista kasvaa laajempi ymmärrys maailman eri kulttuureita kohtaan, mikä on lähtökohtana kehittyville maailmankansalaisuuden taidoille.

b)
1. Varhaiskasvatuksen tulee aktiivisesti edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
- Uusi yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolain osittaisuudistus tulee huomioida varhaiskasvatuksessa ja sen toimintatapojen kehittämisessä velvoittavana normina. Varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien on tunnettava lakien sisältö ja osattava edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista käytännön työssään.
Tasa-arvolain sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto on laajennettu koskemaan sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisuun koskevaa syrjintää ja lakia on täydennetty velvoitteella ehkäistä ennalta näihin perustuvaa syrjintää.
- Tasa-arvosuunnittelu tulisi ottaa koulujen tavoin osaksi myös varhaiskasvatusta.
Ihmisoikeuskasvatus tulisi juurruttaa keskeiseksi osaksi varhaiskasvatusta ikäkausitasoisesti ja toiminnallisuutta painottaen. Varhaiskasvatuksen on varmistettava, että kaikki lapset voivat tuntea kuuluvansa joukkoon. Kasvatuksen tehtävänä on laajentaa yhdeenkuuluvuuden kenttää ja opettaa moninaisuuden kunnioittamista sekä yhdessä toimimisen taitoja (kuten vuorovaikutusta, ongelmanratkaisua ja sovittelutaitoja). Monikulttuurisessa yhteiskunnassa varhaiskasvatuksen tulee ohjata lasta ymmärtämään ja kunnioittamaan omia ja toisten katsomuksellisia perinteitä, niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä. Varhaiskasvatussuunnitelmassa tulee varmistaa tämän osalta luonteva jatkumo perusopetukseen, jonka uudessa opetussuunnitelmassa ihmisoikeuskasvatus on vahvasti esillä.
Lapsen oikeuksien tulee toteutua myös käytännössä: lasten kuunteleminen ja kuuleminen päiväkodin arjessa on tärkeätä sekä se, että tartutaan asioihin jotka kiinnostavat ja pohdituttavat lapsia ja otetaan osaksi toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Lapsen oikeuksien yleisperiaatteiden tulee ohjata myös varhaiskasvatuksen johtamista. Johtamisessa ja päätöksissä on kyettävä ottamaan lapsen etu, näkökulma ja lapsivaikutukset huomioon eri tilanteissa. Johtamisen ei pidä tapahtua eristyksissä muista toimijoista vaan tukea ja osallistaa koko yhteisöä ja toimintaan vaikuttavia sidosryhmiä kasvatustavoitteiden saavuttamiseksi. Johtajan tulee omalla toiminnallaan ja esimerkillään kyetä edistämään lapsen oikeuksien mukaista toimintakulttuuria. Varhaiskasvatuksen tulee muodostua lapsen näkökulmasta ehyestä - eri toimijoiden yhteistyössä (kumppanuus) rakennetusta kokonaisuudesta, joka tarjoaa lapselle turvallisen kasvuympäristön, tukee jokaisen lapsen hyvinvointia, kehittymistä ja kasvua ihmisyyteen. Huomiota tulee kiinnittää myös vanhempien osallisuuteen: vahvistetaan osallistumista suunnittelusta lähtien, joka voi käytännössä toteutua esimerkiksi vanhempainilloissa.

2. Varhaiskasvatuksen arvopohjan tulee muodostaa luonteva jatkumo esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa määriteltyyn arvopohjaan.
- Varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien tulisi hahmottaa roolinsa arvokasvattajina ja arvoperustan tulisi näkyä käytännön toiminnassa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa arvopohjaa tulisi konkretisoida esimerkiksi sisällöllisten orientaatioiden tai esi- ja perusopetuksessa hahmoteltujen laaja-alaisten oppimistavoitteiden kautta, jotta varmistetaan tärkeiden asioiden integroituminen aidosti toimintaan ja estetään niiden jääminen sanahelinäksi paperille.

3. Globaalikasvatuksen näkökulmat ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskasvatuksesta rauhankasvatukseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen tulisi ottaa vahvasti mukana varhaiskasvatuksen perusteisiin.
- Moninaiset, toiminnalliset pedagogiset menetelmät ovat varhaiskasvatukessa usein hyvin hallussa - esimerkiksi liikuntaa ja taiteen muotoja käytetään usein hienosti hyväksi. Menetelmät tulisikin valjastaa vahvemmin keskeisten sisältöjen ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen. Toiminnallisin keinoin tulisi esimerkiksi käsitellä lapsen oikeuksia, kulttuurisen monimuotoisuuden kysymyksiä, globaalia oikeudenmukaisuutta ja kestävän elämäntavan periaatteita. Stereotypioiden ja normien aktiivinen tiedostaminen ja purkaminen tukevat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista ja ovat luonteva osa varhaiskasvatusta.
- Globaalikasvatukseen liittyvät olennaisesti aktiivisen kansalaisuuden taidot: tehdään lapsille näkyväksi mihin asioihin ja millä tavalla heillä on mahdollisuus vaikuttaa omassa lähiympäristössään.
23.11.2015 18:19  Sanna Rekola, Kepa ry / Globaalikasvatusverkosto  
a)Lapsen oikeuksien sopimus on syytä säilyttää varhaiskasvatuksen ytimessä. Lapsen oikeuksien sopimuksen tulisi olla kaiken toiminnan lähtökohtana ja sitä pitäisi korostaa myös henkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksessa sekä päiväkotien johtamiskulttuurissa. Lapsen oikeuksien käsittely tulee tehdä myös lasten kanssa ikä- ja kehitystaso huomioiden.

Ihmisoikeuskasvatuksen vahvistamista varhaiskasvatuksessa tulee jatkaa Ihmisoikeuskeskuksen suositusten mukaisesti. Ihmisoikeuksia koskevasta yhdenvertaisuuden periaatteesta lähtien lasten sosiaalisten taitojen vahvistaminen – jokainen lapsi on arvokas sinänsä taustaansa katsomatta. Kotikansainvälisyyden lähtökohdista kasvaa laajempi ymmärrys maailman eri kulttuureita kohtaan, mikä on lähtökohtana maailmankansalaisuuden taidoille.

b)1.Varhaiskasvatuksen tulee aktiivisesti edistää ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Uusi yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolain osittaisuudistus tulee huomioida varhaiskasvatuksessa ja sen toimintatapojen kehittämisessä velvoittavana normina. Varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien on tunnettava lakien sisältö ja osattava edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista työssään. Tasa-arvosuunnittelu tulisi ottaa koulujen tavoin osaksi myös varhaiskasvatusta.

Ihmisoikeuskasvatus tulisi juurruttaa keskeiseksi osaksi varhaiskasvatusta ikäkausitasoisesti ja toiminnallisuutta painottaen. Varhaiskasvatuksen on varmistettava, että kaikki lapset voivat tuntea kuuluvansa joukkoon. Kasvatuksen tehtävänä on laajentaa yhdeenkuuluvuuden kenttää ja tukea yhdessä toimimisen taitoja (kuten vuorovaikutusta, ongelmanratkaisua ja sovittelutaitoja). Monikulttuurisessa yhteiskunnassa varhaiskasvatuksen tulee ohjata lasta ymmärtämään ja kunnioittamaan omia ja toisten katsomuksellisia perinteitä, niihin liittyviä tapoja ja käsityksiä.

2.Varhaiskasvatuksen arvopohjan tulee muodostaa luonteva jatkumo esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa määriteltyyn arvopohjaan.

Varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien tulisi hahmottaa roolinsa arvokasvattajina ja arvoperustan tulisi näkyä käytännön toiminnassa. Varhaiskasvatussuunnitelmassa arvopohjaa tulisi konkretisoida esimerkiksi sisällöllisten orientaatioiden tai esi- ja perusopetuksessa hahmoteltujen laaja-alaisten oppimistavoitteiden kautta, jotta varmistetaan tärkeiden asioiden integroituminen aidosti toimintaan ja estetään niiden jääminen sanahelinäksi paperille.

3.Globaalikasvatuksen näkökulmat ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskasvatuksesta rauhankasvatukseen ja kestävän kehityksen kasvatukseen tulisi ottaa vahvasti mukana varhaiskasvatuksen perusteisiin.

Moninaiset, toiminnalliset pedagogiset menetelmät tulisi valjastaa vahvemmin keskeisten sisältöjen ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen. Toiminnallisin keinoin tulisi esimerkiksi käsitellä lapsen oikeuksia, kulttuurisen monimuotoisuuden kysymyksiä ja stereotypioita, globaalia oikeudenmukaisuutta ja kestävän elämäntavan periaatteita.

Varhaiskasvatuksen tulee tukea myös aktiivisen kansalaisuuden taitoja: mihin asioihin ja millä tavalla heillä on mahdollisuus vaikuttaa omassa lähiympäristössään.
23.11.2015 20:19  Suomen Varhaiskasvatus ry  
A1. Pedagoginen sensitiivisyys: Lapsen tunnetilojen ja tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Pedagogisesti sensitiivinen kasvattaja kykenee myönteiseen ja kannustavaan vuorovaikutukseen ja toiminnan kehittämiseen lapsen kannalta mielekkääseen suuntaan, lasten oppimisen ja kielen kehityksen tukemiseen sekä monipuolisten oppisisältöjen integroimiseen arjen toimintaan ja leikkiin.

A2. Pyrkimys toiminnan pedagogisuuden arviointiin: Viime aikoina pedagogista arviointia on ryhdytty tarkastelemaan sekä yksittäisen lapsiryhmän että koko päiväkodin suunnitelmallisen toiminnan tasolla. Työ on ollut haastavaa, sillä nykyinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet –asiakirja ei ole tarjonnut arvioinnille riittävän konkreettisia kriteereitä toiminnan laadulle. Kuntien väliset erot varhaiskasvatuksen laadussa ovat liian suuret. Toteutuneen varhaiskasvatustoiminnan pedagogisuuden arviointi on yleensä lastentarhanopettajan vastuulla ja tästä suoriutuminen edellyttäisi konkreettista tukea opetussuunnitelman taholta (vrt. vasuasiakirjan tavoite ”Hyvinvoiva lapsi” Miten todentuu?). Laadukkaan kokonaisuuden hallinta vaatii vahvaa pedagogista johtajuutta.
--
B1. Fyysinen oppimisympäristö: Oppimisympäristö on lasta varten ja sen tavoitteena tulisi olla lapsen toimintamahdollisuuksien takaaminen. Pieni lapsi ei kykene hahmottamaan optimaalisesti oppimisympäristöä, jossa lelut ja muut toimintaa mahdollistavat välineet eivät ole esillä tai ympäristö on kaoottinen. Liian usein oppimisympäristöä tarkastellaan vain aikuisten näkökulmasta käsin (esim. siivous, aikuisen ergonomia).

B2. Varhaispedagogiikka: Varhaiskasvatuksessa olevien lasten ikähaitari on laaja. Eri-ikäisten lasten laadukkaan opettamisen ja ohjaamisen edellytys on, että ohjaava opetussuunnitelma-asiakirja ottaa selkeän kannan opettamisen tapaan. Pelkkä leikkiin viittaaminen ei riitä. Lapset oppivat myös kaikissa arjen ja perushoidon tilanteissa, mikäli lähestymistapa on pedagoginen ja lapsen toiminnallisuuden mahdollistava. Lastentarhanopettajan suunnitteluaika pitäisi säätää velvoittavaksi.

B3. Lapsiryhmän merkityksen ymmärtäminen: Varhaiskasvatuksessa tulee tietoisesti rakentaa tasapainoa yksilön toiveiden ja tarpeiden ja ryhmän jäsenyyden välille. Vertaissuhteet kehittävät lapsen sosiaalista kompetenssia ja eri-ikäisten lasten ryhmä tarjoaa lapselle erilaisia sosiaalisia rooleja. Myös kiusaaminen on voimakkaasti ryhmädynaaminen ilmiö, jossa ryhmän normisto määrittelee mikä on sallittua käytöstä. Näin ryhmän positiivinen vahvistaminen on keskeinen kiusaamista ehkäisevä työtapa. Lapselle vertaisryhmä on usein kasvattajia merkityksellisempi mallioppimisen lähde.
23.11.2015 20:36  Päiväkodin johtaja  
Varhaiskasvatussuunnitelman tehtävä on varmistaa varhaiskasvatuksen tasalaatuinen toteutuminen, jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.
Tärkeää vahvistaa seuraavia asioita:
- pienryhmätyöskentely
- lapsilähtöisyys, lapsilähtöinen pedagogiikka
- kasvun kansiot ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
- projektityöskentely ja tutkiva oppiminen, kokemuksellisuus, lapsen mielenkiinnon kohteet, oppimiskokonaisuudet
- lapselle ominaiset tavat toimia: leikki, liikkuminen, tutkiminen, luova ja taiteellinen ilmaisu ja kokeminen
- mielikuvitus
- lapsen osallisuus ja toimijuus
- kasvun, oppimisen ja huolenpidon kokonaisuus
- monipuoliset työtavat ja oppimisympäristö
- vertaisryhmän ja vertaisoppimisen merkitys lapsen oppimisprosessissa
- oppimisen ilo!
- kestävä elämäntapa
- kasvatuskumppanuus
- johdonmukainen, pitkäjänteinen tavoitteiden mukainen suunnitelmallisuus
- jatkuva systemaattinen arviointi lapsen kehityksen ja oppimisen tukena
- arviointi ja kehittävä työote
- kasvattajan sensitiivinen läsnäolo ja vuorovaikutus
- pedagoginen johtajuus, pedagogiikan johtaminen
- pedagogiikkaa tukeva organisaatio, tiimiorganisaatio,struktuuri ja rakenteet,
- lto:n pedagigisen vastuun ja suunnittelun selkeys (ennen kaikkea, miten toimitaan, jotta tavoitteet toteutuvat)
- kasvattajan rooli ja vastuu pedagogiikan ja tavoitteiden toteutumisessa
- varhaiskasvatuksen, esiopetukseen ja perusopetukseen yhteistyö ja jatkumo
- yhtenäinen arvoperusta, oppimiskäsitys ja lapsinäkemys
- kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri
- perusta laaja-alaiselle osaamiselle, oppimaan oppimiselle, perustaidoille, motivaatiolle, oppimisen ilolle, elinikäiselle oppimiselle luodaan varhaiskasvatuksessa johdonmukaisella ja suunnielmallisella pedagogisesti korkeatasoisella toiminnalla, jossa huomioidaan lapsen lähikehityksen vyöhykkeet, yksilölliset tarpeet ja kehitysvaiheet, lapselle ominaiset tavat toimia, ilo, elämykset, mielikuvitus, lapsen kiinnostuksen kohteet, lapsen itsetunnon ja itsesäätelytaitojen vahvistaminen, sosiaaliset ja yhteistyötaidot, yhdessä toimiminen, tutkiminen, aito osallisuus, arjen pedagogiikka, yhteisöllisyys, ryhmään kuulumisen tärkeys
- kaikki oppiminen ja kehittyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten lasten ja kasvattajien kanssa!
- jokainen hetki on lapselle oppimistilanne, lapsen kokonainen päivä, lapsen kokonaisvaltainen tapa oppia
- oppiminen alkaa ihmettelystä
- lapsen hyvä ja laadukas hoiva ja huolenpito on perusta lapsen oppimiselle, kehitykselle ja hyvinvoinnille
- lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma, tiimisopimus, miten tavoitteisiin edetään, miten pedagogiikka toteutuu > perustuu havainnointiin ja dokumentointiin
- lapsen yksilöllinen, riittävä ja oikea-aikainen tuki sekä varhaiskasvatuksen tukitoimet, varhainen puuttuminen, lapsen kasvun ja oppimisen tuki
- kasvatuskeskustelut vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmasta käsin
- monialainen yhteistyö
- kasvattajien varhaiskasvatussuunnitelmaan pohjautuva kehityskeskustelu
- tieto- ja viestintäteknologian huomioiminen varhaiskasvatuksessa
- monipuoliset toiminta- ja oppimisympäristöt (sisällä, ulkona, ympäristössä, myös digitaalinen oppimisympäristö), mediaympäristö
- monikulttuurisuus
- vuorohoidon laadukas pedagigiikka ja toiminta tasavertaista ja tasalaatuista muun varhaiskasvatuksen kanssa
- lto ja lh koulutuksissa ja täydennyskoulutuksessa huomioitava uudet vaatimukset ammatillisuudelle
- lto:ita lisää > koulutus
- lapsuuden arvostus
- henkilökunnan hyvinvointi ja korkeatasoinen ammatillisuus
23.11.2015 21:00  Outi Tirkkonen/lastentarhanopettaja ja lähihoitajien kouluttaja  
1. Leikki ja sen tukeminen on tärkeää. Tulisi esimerkiksi ymmärtää, että abstraktin ajattelun puuttuessa lapsi tutustuu ja tutkii maailmaa leikin avulla, jolloin paradoksaalisesti hänen kuvitteellinen ajattelukykynsä kehittyy ja johtaa abstraktin ajattelun taitoihin.

Tuo orientaatioiden käsite nykyisessä perusteissa on hyvä. Se kuvaa mainiosti tuon ikäisten oppimisen tapaa. Opitaan arkielämän tilanteissa aikuisen nostaessa näkökulmia esiin

Tutkiva oppiminen lapsille ominaisena oppimisen tapana.

2. Velvoite monipuolisen toiminnan järjestämiseksi. Tämä pitää jotenkin varmistaa eikä jättää henkilökunnan viitsimisen varaan.

Kielellisen kehityksen tukeminen pitää mainita/velvoittaa tarkemmin kuin nykyisessä perusteissa. Kehitykseen kuuluu niin vuorovaikutus, kirjallisuus, kielellisen tietoisuuden tukeminen. Ja mitä olisikaan monilukutaito varhaiskasvatuksessa.

Ryhmät eivät saa osa-aikaisessa toiminnassa kasvaa liian suuriksi ja pedagogisesti mahdottomiksi. Jos tuota 20 tunnin päivähoito-oikeuden rajoitusta ei voida perua, TÄYTYY SÄÄTÄÄ joku yläraja ryhmäkoolle tai samanaikaisesti paikalla oleville lapsille (25?) riippumatta siitä ovatko nämä osa-aikaisia tai kokoaikaisia. Luku ei voi mitenkään olla tuo nyt 39 lasta mahdollistava. Henkilökunnan taitoja pedagogiikan ja erityislasten kohtaamiseen pitää vahventaa.
23.11.2015 22:36  mami  
Nykyisessä päivähoitotyössä paljon hyvää - aidosti lasta ymmärtävät ja välittävät työntekijät.
- ennaltaehkäisevä työote ja elinikäisen oppimisen lähtökohtien huomiointi
Lapsen kokemusten ja kokonaisvaltaisuuden
-monimuotoisuus ja erilaisuus hyväksytään ja vaihtoehtoisuutta ja yksilöllisyyttä tuetaan pienryhmätoimintoina
-laadukas yhteistyö srk: n työntekijöiden kanssa mm. joulujuhlat ja hartaushetket arvokkaita hetkiä
23.11.2015 22:38  mami  
Nykyisessä päivähoitotyössä paljon hyvää - aidosti lasta ymmärtävät ja välittävät työntekijät.
- ennaltaehkäisevä työote ja elinikäisen oppimisen lähtökohtien huomiointi
Lapsen kokemusten ja kokonaisvaltaisuuden
-monimuotoisuus ja erilaisuus hyväksytään ja vaihtoehtoisuutta ja yksilöllisyyttä tuetaan pienryhmätoimintoina
-laadukas yhteistyö srk: n työntekijöiden kanssa mm. joulujuhlat ja hartaushetket arvokkaita hetkiä
23.11.2015 22:59  Ope ja äiti  
A. Hyvä ruoka, hyvin koulutetut työntekijät, monipuolisuus
B. Mahdollisuus tutustua kristinuskoon ja sen harjoittamiseen, kirkkovuoden juhliin perehtyminen, sopivankokoiset (so. riittävän pienet), jotta ryhmissä säilyy rauhallisuus ja lapset saavat riittävästi yksilöinä huomiota
23.11.2015 23:07  Kimmo Reinikainen, pastori, ev.lut.  
Lapsen taitoon lukea kulttuuria, elämänkatsomuksia ja uskontoja antaa monella paikkakunnalla eväitä laadukas yhteistyö paikallisen luterilaisen seurakunnan kanssa. Parhaimmillaan seurakuntaa käytetään kunnan varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttamisessa tavalla, joka kunnioittaa kaikkien kotien katsomuksia ja ottaa käyttöön niitä vahvuuksia, joita koulutetuilla ja työkokemusta omaavilla työntekijöillä on tarjota.
Lapsen on oltava keskiössä. Lapsen kokonaisvaltaisen hyvän vuoksi osaamista uskontojen lukutaidossa on välttämätöntä kehittää. Uskontojen kirjossa pärjää ihminen, joka on sinut oman perinteensä kanssa. Toisen uskonnon kohtaaminen arvostavasti tapahtuu vain oman elämänkatsomuksensa kanssa harmonisten ihmisten välillä.
Avoimuus ja kunnioitus lapsen uskonnollisten kysymysten äärellä on tervettä aikuisuutta. Kysymykset ovat lapsen aitoa ihmettelyä transsendenssin äärellä. Niiden ääressä ei voi vaieta, vaan hänelle on hyvä antaa mahdollisuus myös niiden käsittelyyn ja eväitä omien kysymysten ratkaisuun. Sekä keskellä ympäröivää kulttuuria että oman pienen kehittyvän minän äärellä.
24.11.2015 00:14  Marika työntekijä  
A.
1. Pienryhmätoiminta, sen toteuttaminen ja kehittäminen
2. Lapselle ominaisten toimintatapojen (leikki,liikkuminen, taiteellinen kokeminen etc.) korostuminen toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin keskiössä
3. Vasupohjainen varhaiskasvatus
B.
1. Lapsiryhmien ryhmäkoko tulee olla maltillinen (esim. Vuorovaikutusuhteiden määrän raju kasvu ryhmäkoon kasvaessa) näin turvataan mahdollisuus saavuttaa varhaiskavstukselle asetetut tavoitteet
2. Sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittäminen
3. Media- ja digitaitojen kehittäminen sekä niiden hyödyntäminen arjessa
 

VASU2017-logo

Verkkokommentoinnin ohje

Varhaiskasvatuksen verkkokommentointi on kaikille avoin. Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy kommentoitavana olevaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Toivomme oikealla nimellä esitettyjä kommentteja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista.

Tutustu kommentoinnin ohjeisiin