Kriittisen ja perusteita etsivän luonteensa ansiosta filosofia auttaa jäsentämään nykypäivän informaatiotulvaa sekä erottamaan tosiasiaväitteet mielipiteistä. Näin filosofian opiskelu edistää opiskelijoiden yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia. Argumentaation ja pätevän päättelyn opiskelu kehittää kykyä ymmärtää ja ilmaista mutkikkaitakin ajatuskulkuja.

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 on edellisen opetussuunnitelman päivitys. Filosofian kohdalla tapahtui kuitenkin isompi muutos, kun kurssimäärä muuttui siten, että pakollisia kursseja on kaksi ja syventäviä kaksi. Filosofiaan tuli uusi pakollinen kurssi FI2 etiikka. Kurssien järjestys muuttui siten, että entisiä kursseja 3 ja 4 vastaavat kurssit vaihtoivat paikkaa. Lisäksi kurssien tavoitteita ja sisältöjä on uudistettu.

Uuden opetussuunnitelman suurin ero edelliseen lienee se, että tavoite hallita yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksesta on poistettu. Lisäksi tavoite osata suhteuttaa edellä mainittuja yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin on poistettu. Muutoksella opetuksen painopiste on siirretty selkeästi pois filosofian historiasta kohti ajattelun taitoja ja arvostelukykyä.

Oma pakollinen kurssi etiikalle merkitsee myös filosofian 1. pakollisen kurssin painottumista teoreettiseen filosofiaan, erityisesti argumentaatiotaitoihin. Toinen pakollinen kurssi on etiikan kurssi ja etiikan perusteiden osuus on tämän vuoksi karsittu pois katsomusaineista.

Pakolliset kurssit ovat Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) sekä Etiikka (FI2). Syventäviä kursseja ovat Yhteiskuntafilosofia (FI3) sekä Tieto, tiede ja todellisuus (FI4).

Tillbaka upp

Paikallinen opetussuunnitelma sisältää lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti seuraavat kohdat:

  • Oppiaineen tehtävä, oppiaineen opetuksen yleiset tavoitteet ja arviointi
  • Tavoitteet ja keskeiset sisällöt kursseittain.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tavoitteet ja sisällöt tulee sisällyttää paikalliseen opetussuunnitelmaan, mutta niiden lisäksi voi olla paikallista ainesta sekä koulukohtaisia kursseja.

Yksi filosofian tehtävistä on tukea opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaviksi kansalaisiksi. Tavoitteena on muun muassa, että opiskelija oppii pohtimaan ja jäsentämään käsitteellisesti laajoja kokonaisuuksia sekä ajattelemaan ja toimimaan arvostelukykyisesti niin eettisissä kysymyksissä kuin muillakin elämänalueilla myös informaation ollessa epävarmaa ja ristiriitaista.

Filosofiassa arviointi kohdistuu ajattelun taitojen ja keskeisten käsitteiden hallintaan sekä kykyyn ilmaista filosofista ajattelua. Lisäksi arvioidaan kykyä kriittisesti eritellä ja problematisoida informaatiota, hahmottaa ja täsmentää sen käsitteellistä rakennetta sekä esittää asiasta perusteltu arvostelma.

Toimintakulttuuri ja aihekokonaisuudet

Lukion opetussuunnitelman perusteissa määritellään toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat:

  • Oppiva yhteisö
  • Osallistuminen ja yhteisöllisyys
  • Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
  • Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus.

Kaikkien oppiaineiden opetuksessa tulee myös toteuttaa seuraavia aihekokonaisuuksia:

  • Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä
  • Hyvinvointi ja turvallisuus
  • Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu
  • Kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys
  • Monilukutaito ja mediat
  • Teknologia ja yhteiskunta.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa täydennetään ja konkretisoidaan aihekokonaisuudet.

Teemaopinnot

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetusta eheytetään eri tiedonaloja yhdistävillä teemaopinnoilla. Teemaopinnot tarkennetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa. Teemaopintojen valtakunnalliset syventävät kurssit ovat

  • Monitieteinen ajattelu
  • Tutkiva työskentely ja teknologia
  • Osaaminen arjessa.

Filosofia oppiaineena yhdistää eri tiedonaloja ja filosofialla on paljon annettavaa myös teemaopintoihin.

Pedagoginen kehittäminen

Opetushallituksen lukion kehittämishankkeessa on kolme osa-aluetta: pedagogiikka, opiskeluympäristöt ja toimintakulttuuri. Pedagogiikkaa kehitetään tukemaan osallisuutta, vuorovaikutuksellisuutta, laaja-alaista osaamista sekä oppiainerajat ylittävää oppimista. Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesti tarkoituksenmukaista opetuskäyttöä kehitetään ja lisätään. Lisäksi kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää opiskelijan arviointia sekä laajentaa opiskeluympäristöjä digitaalisesti että muun yhteiskunnan suuntaan. Toimintakulttuuria kehitetään edistämään oppimista, osallisuutta, kestävää hyvinvointia sekä monimuotoista vuorovaikutusta.

Valtakunnallisen kehittämishankkeen suuntaviivat kertovat mihin suuntaan myös filosofian opetusta toivotaan kehitettävän. Tukea oman opetuksen kehittämiseen saa esimerkiksi Facebook-ryhmästä Tvt filosofian ja et:n opetuksessa.

Ylioppilaskirjoitukset

Filosofian ylioppilaskirjoitukset ovat olleet sähköiset syksystä 2016 alkaen. Filosofian kokeisiin vastaaminen ei muuttunut radikaalisti. Tehtävissä haetaan edelleen lähinnä esseevastauksia, kynä vain vaihtui näppäimistöön. Sähköisen harjoituskokeen perusteella tietokone soveltuu vastaamisen hyvin. Sähköisessä kokeessa aineistojen määrä kasvoi ja monipuolistui. Esimerkiksi videoita voidaan käyttää, vaikkapa pätkiä tuoreista elokuvista tai tv-sarjoista. Tulevaisuudessa filosofian yo-kokeissa saattaa olla useampia tehtävätyyppejä, kun sähköisiä yo-kokeita varten rakennettu Abitti-järjestelmä kehittyy. Esimerkiksi Abitreenien filosofian tehtävissä on monivalintoja ja yhdistämistehtäviä, joita voisi kokeilla yo-kokeissakin. Siirtyminen sähköiseen kokeeseen heijastaa muutosta kirjallisesta kulttuurista digitaaliseen, mikä on kiinnostava filosofinen kysymys sinänsä.

Tillbaka upp