Hoppa till huvudinnehåll
Hem
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
Hem
  • Aktuellt
    • Webbnyheter
    • Meddelanden
    • Blogg
    • Till personer som flytt från Ukraina
    • Undervisningsväsendet och krisen i Ukraina
    • Evenemangskalender
    • Ansökan om finansiering
    • Utbildningsstyrelsens nyhetsbrev
    • Podcasten Lärandet som passion!
  • Tjänster
    • Studieinfo.fi och Studieinfos tjänster
    • Statsunderstöd och finansiering för internationalisering
    • Statsandelar
    • Informationshantering
    • Fortbildningstjänster
    • Erkännande av examina
      • Erkännande av examina avlagda utomlands
        • Utbildningsstyrelsens beslut om behörighet för yrke
      • Erkännande av finländska examina utomlands
      • Erkännande av utländska examina i Finland
    • Konsulteringstjänster
    • Läromedel
    • Ärendehanterings- och rådgivningstjänster
    • Vanliga frågor
  • Utbildning och examina
    • Småbarnspedagogik
    • Förskoleundervisning
    • Grundläggande utbildning
    • Gymnasieutbildning
      • GLP2021– stöd för genomförandet av läroplanen för gymnasieskolan
      • Läroämnen i gymnasiet
    • Yrkesutbildning
      • Kvalitetsledning inom yrkesutbildningen
      • Yrkesinriktade examina
      • Arbetslivskommissioner
      • Utvecklingsprojekt inom yrkesutbildningen
    • Utbildning som handleder för examensutbildning
    • Grundläggande konstundervisning
    • Yrkeshögskolor och universitet
    • Språk- och translatorexamina
    • Fritt bildningsarbete
    • Barn, elever och studerande med invandrarbakgrund
    • Samer, romer och teckenspråkiga
  • Internationalisering
    • Internationaliseringstjänster för individer
      • Internationell EDUFI-praktik
    • Internationaliseringstjänster för organisationer
      • Programmet Erasmus+
        • Erasmus+ för allmänbildande utbildning
        • Erasmus+ för yrkesutbildningen
        • Erasmus+ högre utbildning
        • Erasmus+ för vuxenutbildning
        • Erasmus+ för ungdomssektorn
        • Erasmus+ för motions- och idrottsområdet – Sport
      • Europeiska solidaritetskåren
      • Kreativa Europa 2021-2027
      • Nordplus
      • Studier i finska språket och Finlands kultur
      • Statsunderstöd för internationalisering
      • Transatlantic Classroom för gymnasier
      • HEI ICI ja HEP -ohjelmat
    • Internationella nätverk och forum
    • Kompetenscentret för utvecklingssamarbete inom utbildningssektorn
    • Stöd för internationalisering
      • Stöd för internationalisering av högskoleutbildningen
        • Nordic Master
    • Internationell kompetens och arbetslivet
  • Uppgiftsinnehåll och analys
    • Publikationer
    • Prognostisering
    • Statistik
    • Informationsresurser och register
    • Lägesöversikt över den svenskspråkiga utbildningen
    • Finland i internationell jämförelse
  • Teman och utveckling
    • Välbefinnande
    • Säkerhet inom utbildning och fostran
    • Jämställdhet och likabehandling
    • Tolkningstjänster
    • Digitalisering
    • Digital kompetens
    • Programmet för läskunnighet
    • Livslång handledning i Finland
    • Nationella nätverk och projekt
    • Ledarskap inom småbarnspedagogik och utbildning
  • Om oss
    • Organisation och ledning
    • Uppdrag
    • Till medierna
    • Kontakta oss
      • Telefonkatalog
    • Utlåtanden
    • Kundupplevelsen och kundtjänsten
    • Utbildningsstyrelsen i sociala medier
  • För lärare
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Ställ frågor och ge respons
  • Yki chatbot är i hjälper till med allmänna frågor om Yki
  • Respons på tillgängligheten
  • Integritetspolicy
  • Cookie inställningar

Utbildningsstyrelsen

Hagnäskajen 6
PB 380, 00531 Helsingfors

Telefon +358 29 533 1000
Fax +358 29 533 1035

  •  Se på kartan 

© Utbildningsstyrelsen 2025

  • Aktuellt
    • Webbnyheter
    • Meddelanden
    • Blogg
    • Till personer som flytt från Ukraina
    • Undervisningsväsendet och krisen i Ukraina
    • Evenemangskalender
    • Ansökan om finansiering
    • Utbildningsstyrelsens nyhetsbrev
    • Podcasten Lärandet som passion!
  • Tjänster
    • Studieinfo.fi och Studieinfos tjänster
    • Statsunderstöd och finansiering för internationalisering
    • Statsandelar
    • Informationshantering
    • Fortbildningstjänster
    • Erkännande av examina
      • Erkännande av examina avlagda utomlands
        • Utbildningsstyrelsens beslut om behörighet för yrke
      • Erkännande av finländska examina utomlands
      • Erkännande av utländska examina i Finland
    • Konsulteringstjänster
    • Läromedel
    • Ärendehanterings- och rådgivningstjänster
    • Vanliga frågor
  • Utbildning och examina
    • Småbarnspedagogik
    • Förskoleundervisning
    • Grundläggande utbildning
    • Gymnasieutbildning
      • GLP2021– stöd för genomförandet av läroplanen för gymnasieskolan
      • Läroämnen i gymnasiet
    • Yrkesutbildning
      • Kvalitetsledning inom yrkesutbildningen
      • Yrkesinriktade examina
      • Arbetslivskommissioner
      • Utvecklingsprojekt inom yrkesutbildningen
    • Utbildning som handleder för examensutbildning
    • Grundläggande konstundervisning
    • Yrkeshögskolor och universitet
    • Språk- och translatorexamina
    • Fritt bildningsarbete
    • Barn, elever och studerande med invandrarbakgrund
    • Samer, romer och teckenspråkiga
  • Internationalisering
    • Internationaliseringstjänster för individer
      • Internationell EDUFI-praktik
    • Internationaliseringstjänster för organisationer
      • Programmet Erasmus+
        • Erasmus+ för allmänbildande utbildning
        • Erasmus+ för yrkesutbildningen
        • Erasmus+ högre utbildning
        • Erasmus+ för vuxenutbildning
        • Erasmus+ för ungdomssektorn
        • Erasmus+ för motions- och idrottsområdet – Sport
      • Europeiska solidaritetskåren
      • Kreativa Europa 2021-2027
      • Nordplus
      • Studier i finska språket och Finlands kultur
      • Statsunderstöd för internationalisering
      • Transatlantic Classroom för gymnasier
      • HEI ICI ja HEP -ohjelmat
    • Internationella nätverk och forum
    • Kompetenscentret för utvecklingssamarbete inom utbildningssektorn
    • Stöd för internationalisering
      • Stöd för internationalisering av högskoleutbildningen
        • Nordic Master
    • Internationell kompetens och arbetslivet
  • Uppgiftsinnehåll och analys
    • Publikationer
    • Prognostisering
    • Statistik
    • Informationsresurser och register
    • Lägesöversikt över den svenskspråkiga utbildningen
    • Finland i internationell jämförelse
  • Teman och utveckling
    • Välbefinnande
    • Säkerhet inom utbildning och fostran
    • Jämställdhet och likabehandling
    • Tolkningstjänster
    • Digitalisering
    • Digital kompetens
    • Programmet för läskunnighet
    • Livslång handledning i Finland
    • Nationella nätverk och projekt
    • Ledarskap inom småbarnspedagogik och utbildning
  • Om oss
    • Organisation och ledning
    • Uppdrag
    • Till medierna
    • Kontakta oss
      • Telefonkatalog
    • Utlåtanden
    • Kundupplevelsen och kundtjänsten
    • Utbildningsstyrelsen i sociala medier
  • För lärare
  1. Hem
  2. Dialogfärdigheter och emotionella färdigheter
  3. Vinkkejä ja työkaluja tunnetaitojen tukemiseen
  1. Dialogfärdigheter och emotionella färdigheter

Vinkkejä ja työkaluja tunnetaitojen tukemiseen

Lärare och pedagogisk personal

På den här sidan

  • Tunnetaitojen perusteet ja tunteiden bongaaminen
  • Kertomukset ja leikki tunnekyvykkyyden edistäjänä
  • Hiljaisuuden ja tunteiden sanoittaminen
  • Tietoisuustaitoharjoitukset luokassa
  • Myötätuntoharjoituksia
  • Itsemyötätuntoharjoituksia
  • Turvapaikkaharjoitus
Dela sida

Tunnetaitojen perusteet ja tunteiden bongaaminen

Purppurainen piirros kiroilun sarjakuvaefekteistä

Tunteen

  • tunnistaminen
  • nimeäminen
  • salliminen

ovat usein riittäviä taitoja koulun arjessa. 

On tärkeää oppia tunnistamaan ja nimeämään sekä myönteisiksi että kielteisiksi koettuja tunteita. Tällaisia ovat esimerkiksi ilo, tyytyväisyys, ylpeys, kiitollisuus, pelko, pettymys, häpeä ja turvattomuus.

Tunteiden tunnistamista voi opetella erilaisten tunnelistojen avulla.

Tutustu laajaan tunnelistaukseen OPH:n verkkosivulta

Oppilaat katsovat tunnelistaa ja vastaavat seuraaviin kysymyksiin:

  • Rengasta tunne, jota juuri nyt koet tuntevasi.
  • Rengasta kaikki tunteet, joita olet huomannut tuntevasi tänään. Muista, että tunteet voivat olla hyvin lyhytkestoisia tai ne voivat kestää pidempään.
  • Muistele ja rengasta tunteet, joita olet kokenut tällä viikolla.

Työskentelyn voi purkaa esimerkiksi pienissä ryhmissä tai pareittain. Samalla voidaan harjoitella aktiivista kuuntelua, jossa ensin toinen kuuntelee aktiivisesti myötäeläen, mutta ei kommentoi sanallisesti, kun toinen kertoo havainnoistaan. Tämän jälkeen parit vaihtavat rooleja. Lopuksi voidaan yhdessä keskustella siitä, millaista oli bongata tunteita. Mikä siinä oli helppoa ja mikä vaikeaa?

Työskentelyä voi syventää seuraavasti: 

  • Merkitse tunteet, jotka ovat sinulle helppoja kohdata.
  • Merkitse myös tunteet, jotka ovat sinulle vaikeita kohdata.
  • Valitse yksi rengastamasi tunne ja pohdi, millaisessa tilanteessa se syntyi. Missä olit? Keitä muita oli paikalla? Mitä mahdollisesti kuulit, näit, koit ennen kuin tunne syntyi? Mitä kenties halusit tehdä tai teit, kun tunne syntyi? Mitä muita tunteita tilanteeseen saattoi liittyä?
Purppurainen piirros rakkausemojista

Lue lisää

  • Anne-Mari Jääskinen ja Sanna Pelliccioni, Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen (2017).

Kirjassa on tietoa tunteista, tunne-elämän kehittymisestä, lapsen kohtaamisesta ja tunnetaitojen tukemisesta sekä paljon erilaisia harjoituksia.

Tillbaka upp

Kertomukset ja leikki tunnekyvykkyyden edistäjänä

Kertomuksilla voi olla suuri merkitys kipeiden tunteiden käsittelemisen tukena. Kertomukset näyttävät auttavan varsinkin oppilasta, jolla on vaikeuksia tunnistaa ja sanoittaa omia tunteitaan. Fiktiivisen hahmon rooliin eläytyminen antaa mahdollisuuden ottaa tunnesanastoa haltuun. Tarvitsemme mielikuvitusta, jotta osaamme eläytyä toisen ihmisen tilanteeseen ja kokea myötätuntoa tätä kohtaan.

Kertomuksen henkilön tilanteisiin eläytyen oppilaat saavat kehittää tunnesanastoa. Oppimalla käyttämään tunneilmaisujen kieltä ja kielikuvia oppilaat saavat keinoja, jotka auttavat oman elämän kipeiden tunnekokemusten kanssa eteenpäin. 

Niin ikään toiminnalliset leikit ja erilaiset keholliset lämmittelyt synnyttävät oppilasryhmään yhteistä jakamisen tilaa. Varsinaista työskentelyä edesauttaa, jos sitä ennen on panostettu tunneilmapiiriin. Tällaista panostamista voi olla esimerkiksi leikki, joka synnyttää oppilaissa yhteistä naurua, tai tehtävä, joka edellyttää heiltä toisen koskettamista arvostavalla tavalla.

Kosketusharjoitus

Oppilaat kokoontuvat piiriin siten, että kaikki kääntyvät oikea kylki piirin keskustaan päin. Jokainen saa nystyräpallon, jolla kosketetaan toisen selkää. Nystyräpallolla hierominen voi rentouttaa kehollisesti, mutta luo myös yhteyden tunnetta oppilaiden välille. Tehtävän voi tehdä myös siten, että piirretään edessä olevan oppilaan selkään.

Kertomusharjoitus

Tutustutaan kertomukseen esimerkiksi opettajan lukemana tai siten, että oppilaat lukevat kertomusta vuorotellen. Kertomukseksi käy mikä tahansa juonellinen tarina tai pidempi teksti, jossa henkilöhahmot kokevat erilaisia tunteita. Kertomukseen tutustumisen jälkeen oppilaiden tehtävänä on kirjoittaa esimerkiksi kirje kertomuksen henkilölle. Luokkatilaan voidaan asettaa myös yksi tuoli, johon kuvitellaan kertomuksen henkilöhahmo istumaan. Oppilaat käyvät vuorotellen sanomassa henkilölle asian, joka kannustaa/lohduttaa/ilahduttaa jne.

Tehtävää voi varioida kertomuksen mukaan monilla tavoilla. Kertomuksesta voidaan tehdä pantomiiminäytelmä, vuorosanallinen näytelmä, vaihtoehtoinen lopetus tai sitä voidaan käsitellä kuvataiteen keinoin maalaamalla esimerkiksi surun maisema.

Tillbaka upp

Hiljaisuuden ja tunteiden sanoittaminen

Purppurainen piirros lehdestä

Välillä kipeiden tunteiden käsittelyyn kuuluvat myös hiljaisuus ja painostavat tauot yhteisen hetken aikana. Joskus oppilasryhmässä pitää käsitellä näpistämistä tai jotain muuta asiaa, joka on kaikkien läsnäolijoiden kannalta kiusallinen tai vaikea. Silloinkin kipeät tunteet voi sanoittaa. Opettajana voimme tunnustella maastoa: ”Minusta näyttää siltä, että tästä asiasta on aika vaikea puhua. Ei se haittaa mitään, jotkut asiat ovat haastavampia kuin toiset…”

Jotkut tilanteet vaativat enemmän aikaa. Myös silloin opettajan metapuhe voi luoda luokkaan turvallista ilmapiiriä. ”Aloitetaan nyt työskentely, mutta palataan tähän asiaan vielä lopputunnista” voi olla vuorosana, jolla hiljaisista tilanteista päästään eteenpäin.

Seuraavista kysymys-/vuorosanapattereista voi olla hyötyä kipeitä tunteita käsittelevässä luokkatilanteessa:

  • Onpa tosi ihanaa nähdä, miten avoimesti osaatte näyttää ja ilmaista myös iloa, kiitollisuutta, pelkoa, hyväksyntää… toisillenne.
  • Kiitos kaikille, jotka suhtauduitte tähän tilanteeseen niin arvokkaasti ja kauniisti.
  • Hienoa, että meillä on luokassa oppilaita, jotka osoittavat myötätuntoa toisille. Kaikki eivät vielä sitä taitoa osaa yhtä hyvin, mutta tekin opitte, kun yhdessä harjoittelemme.
  • Osaisiko joku auttaa, kun en nyt oikein ymmärrä, mitä Ella tarkoittaa?
  • Millaisilla keinoilla voisit itse nyt luoda luokkaamme luottamuksen ilmapiiriä?
  • Tähän tilanteeseen liittyy nyt niin paljon pelkoa/hämmennystä/surua/turvattomuutta… ja meidän on kunnioitettava jokaisen oikeutta kokea myötätuntoa, että jatkamme tämän aiheen käsittelyä ensi tunnilla. Toivon, että sitä ennen jokainen teistä miettii, millaisilla keinoilla voisi itse luoda luottamuksen ilmapiiriä luokkaamme.

Ennakoiva ohjeistus keinona rakentaa yhteyttä oppilasryhmään osana jokapäiväistä työskentelyä:

  • Nyt kun alamme työskennellä ryhmissä, millaisia tunteita toivot ryhmässänne esiintyvän?
  • Miten voit luoda ryhmään myönteistä tunneilmapiiriä?
  • Millaisilla kysymyksillä ja kommenteilla voit kannustaa omaa ryhmääsi?
  • Miten ilmaiset, jos jokin asia ei mielestäsi mene oikein?
  • Millaisilla sanoilla ja teoilla vahvistat ryhmän yhteishenkeä?
Tillbaka upp

Tietoisuustaitoharjoitukset luokassa

Monet tietoisuustaito- eli mindfulness-harjoitukset kehittävät ja syventävät tunnetaitoja, erityisesti tunteen nimeämistä, tunnistamista, hyväksymistä ja tunteen kanssa olemista. Taidot kehittyvät ja tunnetaitoja pidetään yllä säännöllisellä harjoittelulla samalla tavoin kuin lihaskuntoa ylläpidetään liikkumalla säännöllisesti.

Opettajat harjoittavat mindfulness-taitoja monesta eri syystä. Opettaja voi harjoitteiden avulla tukea omaa hyvinvointiansa ja ehkäistä stressiä. Oppitunneilla opettaja voi aloittaa tai lopettaa päivän lasten kanssa harjoitteella. Yhtä hyvin luokassa voi pitää pienen tauon työskentelyn lomassa ohjaamalla harjoitteen tai käyttämällä valmista harjoitetta. Levottomia tilanteita voi rauhoittaa ottamalla aikalisän harjoitteen avulla.

Myös erilaisissa siirtymissä päivän mittaan mindfulness-harjoite voi osoittautua mielekkääksi.  Mindfulness-taidot kannattaa ottaa jokapäiväiseen käyttöön. Näin oppilaat ja opiskelijat oppivat pienin askelin, mistä on kysymys.

Oppilaille kannattaa muistuttaa säännöllisesti, että harjoitusta ei voi tehdä väärin. Välillä harjoituksen tekeminen voi tuntua vaikealta, välillä helpommalta. Ihmisen mieli on olemukseltaan varsin levoton, mieli harhailee menneeseen ja tulevaan harjoitusten aikana. Kun näin käy ja sen huomaa, mieli palautetaan takaisin harjoitukseen lempeästi. Lisäksi opettajan on hyvä muistaa, että osalle oppilaista harjoitukset voivat olla hyvin haastavia, joten heiltä ei pidä vaatia enemmän kuin heille itselleen sopii.

Monet harjoitukset voi tehdä luokassa istuen tai seisten. Jos oppilaan on vaikea tehdä harjoitusta esimerkiksi istuen, hän voi tehdä sen yhtä hyvin seisten. Osa oppilaista kokee silmien sulkemisen turvattomaksi. Harjoituksen voi yhtä hyvin tehdä silmät auki, katse alaviistoon.

Opettaja voi harjoitteen jälkeen kysyä oppilailta/opiskelijoilta, mitä huomasivat harjoituksen aikana: Mitä tunteita? Mitä ajatuksia? Mitä kehon tuntemuksia? Millainen mieli oli harjoituksen aikana? Harjoitus voidaan purkaa pareittain, pienryhmissä tai luokassa yleisesti keskustellen.

Opettaja voi myös pysähtyä hieman pidemmäksi aikaa harjoituksen äärelle ja pyytää oppilaita täydentämään seuraavat lauseet tai yhden lauseista:

  • Harjoituksen aikana huomasin ajattelevani…
  • Harjoituksen aikana huomasin seuraavia tunteita…
  • Harjoituksen aikana huomasin seuraavia kehon tuntemuksia…
  • Harjoituksen aikana olisin halunnut…

Lue lisää

  • Daniel J. Rechtschaffen, Keskittymiskykyä luokkaan. Tietoisuustaitoharjoitusten opaskirja (2017)
  • Perustietoa tietoisuustaitoharjoitteista OPH:n sivuilta
  • Harjoituksia lapsille ja nuorille Mieli ry:n sivuilta
Tillbaka upp

Myötätuntoharjoituksia

Myötätuntoa voidaan harjoittaa luokassa silloin, kun luokan ilmapiiri on riittävän turvallinen ja ystävällinen. Luokassa voidaan ensin keskustella ja pohtia, mitä kaikkea myötätunto tarkoittaa, miksi myötätuntoa tarvitaan ja miksi sitä on tietoisesti hyvä harjoittaa.

Voidaan muistella, miltä myötätunnon saaminen on tuntunut ja millainen on myötätuntoinen ihminen (miten hän kohtaa toiset ihmiset, miten hän toimii ja puhuu). Tämän jälkeen opettaja voi kertoa lyhyesti, millaisia vaikutuksia myötätunnon harjoittamisella on tutkimusten mukaan ihmisille. Myötätuntoharjoitukset on hyvä aloittaa esimerkiksi pienistä myötätunnon ilmaisuista.

Myötätunto liikkeelle -harjoitus

Harjoituksessa tarvitaan tilaa liikkua, ja se sopii hyvin ulkona tai salissa tehtäväksi esim. liikuntatunnin alussa. Opettaja ohjeistaa liikkumaan tilassa:

  • Tilassa lähdetään kiertelemään tietyllä alueella vapaasti. Ensin liikutaan katse alaspäin ilman katsekontaktia, omissa oloissa.
  • Sen jälkeen huomataan muita liikkujia, mutta ollaan edelleen omissa oloissa.
  • Seuraavaksi liikutaan niin, että katsotaan toisia silmiin, kun kohdataan.
  • Seuraavaksi kohdataan toinen niin, että katsotaan silmiin ja hymyillään pieni hymy. Hymy voi olla niin pieni, että vain itse tunnistaa sen.
  • Seuraavaksi pysähdytään hetkeksi ja päätetään hiljaa mielessä, mitä hyvää haluan toivottaa muille tänään. Esim. Toivon sinun olevan terve. Toivon sinun olevan turvassa. Toivon sinulle onnellisuutta. 
  • Lähdetään uudestaan liikkeelle ja liikutaan niin, että joka kerta kun kohdataan toinen, katsotaan häntä ja hiljaa mielessä sanotaan lause hänelle. 
  • Lopuksi pysähdytään ja voidaan kiittää itseä siitä, että harjoitimme myötätuntoa toisiamme kohtaan.

Myötätuntoinen hahmo -harjoitus

Opettaja ohjaa oppilaille seuraavan harjoituksen, joka voidaan tehdä luokassa istuen, maaten tai seisten.

  • Asetu paikallesi ja huomaa, miten jalkasi ovat maata vasten, miten istut siinä tuolilla, miten kätesi ovat jalkojesi päällä. Huomaa myös hetkeksi hengityksesi muutaman hengenvedon ajan. Miten ilma virtaa sisään ja ulos, miten jokaisella uloshengityksellä voit huomata kehosi hieman rentoutuvan.
  • Seuraavaksi teemme mielikuvaharjoituksen myötätuntoisesta hahmosta. Ajattele henkilöä tai hahmoa, joka mielestäsi on myötätuntoinen. Se voi olla joku kotoasi, opettaja, kaveri tai sukulainen. Se voi olla myös joku jota et tunne, mutta olet tutustunut häneen esimerkiksi kirjan tai elokuvan kautta. Jos sinulle tulee mieleen useampi hahmo, valitse yksi heistä.
  • Luo mielikuva tästä hahmosta muiden ihmisten seurassa. Huomaa, mitä hän sanoo, millä äänensävyllä hän puhuu. Millainen ilme hänellä on kasvoillaan? Mitä hän tekee? Miten hän suhtautuu ihmisiin, joilla on vaikeaa? Miten hän suhtautuu muiden ihmisten hyvään päivään? Onko hahmo ystävällinen, auttaako hän, miten hän kuuntelee?
  • Huomaa seuraavaksi, mitä tämän hahmon miettiminen herättää sinussa. Mitä tunteita huomaat? Mitä tuntemuksia aistit kehossasi? Mitä huomaat ajattelevasi?
  • Anna sitten hahmon siirtyä taka-alalle ja siirrä huomiosi hetkeksi hengitykseesi. Kiitä itseäsi hiljaa mielessäsi, että teit tämän harjoituksen. Avaa silmäsi ja huomaa muut ympärilläsi. Venyttele tarvittaessa.

Harjoituksen jälkeen voidaan esim. kirjata ylös taululle, miten myötätuntoinen hahmo käyttäytyi muita kohtaan. Hahmo voidaan piirtää ja tehdä hänestä turvahahmo oppilaalle. Puhekuplaan voidaan kirjoittaa lauseita, joita hahmo sanoo, kun on jollakin tapaa vaikea hetki.  

Purppurainen piirros puhekuplasta
  • Myötätuntoharjoituksia lapsille ja nuorille OPH:n sivuilta
Tillbaka upp

Itsemyötätuntoharjoituksia

Myötätunto ja itsemyötätunto nähdään taitoina ja mielentilana, joita voidaan harjoitella. Tietoisuustaitoharjoitusten tapaan myötätuntoharjoituksia ja itsemyötätuntoharjoituksia on hyvä tehdä säännöllisesti. Tietoisuustaitoharjoitukset ja myötätunto- ja itsemyötätuntoharjoitukset tukevat toisiaan, koska niissä on paljon samoja elementtejä. Niissä pysähdytään, aistitaan ja kuulostellaan sen hetkistä tilannetta hyväksyvästi.

Itsemyötätuntoharjoituksia voidaan tehdä esimerkiksi luokkien tai ryhmien kanssa, joissa on paljon kilpailua ja suorittamista. Itsemyötätunnon harjoittaminen tuottaa yleensä turvaa, hyväksyntää, lohtua, tyyneyttä ja rauhallisuutta itseä ja muita kohtaan. Itsemyötätunto auttaa yleensä ihmistä tekemään itselle tärkeitä tekoja ja helpottaa ongelmanratkaisua. Harjoituksissa luodaan vastapainoa koulun suorituskeskeisyydelle ja itsekritiikille.

Opettajan kannattaa tehdä harjoituksia ensin itse ja kokeilla niitä oppilaiden kanssa sitten, kun ne ovat itselle tuttuja. Alussa valmiit tekstit ovat hyvä apu opettajalle, mutta kun harjoitukset tulevat tutuksi, niitä voi alkaa soveltaa ja ohjata spontaanisti.

Harjoitukset saattavat herättää oppilaissa ja opiskelijoissa monenlaisia ajatuksia ja tunteita, joista kannattaa keskustella harjoituksen jälkeen.

Myötätuntoinen tauko

Myötätuntoinen tauko on paikallaan esimerkiksi ennen koetta tai ennen välituntia. Harjoite voidaan tehdä istuen tai seisten.

  • Ota ryhdikäs asento, joka kuvastaa itsesi arvostamista juuri sellaisena kuin olet. Huomaa, miten jalat ovat maata vasten, reidet ja alaselkä tuolia vasten.
  • Kiinnitä huomiosi sitten hengitykseesi. Huomaa, miten ilma virtaa sisään ja ulos. Anna pienen sisäisen hymyn nousta huulillesi. Hymy on niin pieni, että sitä eivät muut edes huomaisi, jos näkisivät sen. Anna tämän pienen ystävällisen hymyn vaikuttaa itseesi.
  • Kysy sitten itseltäsi: mitä minä tarvitsen juuri nyt. Tarvitsenko rohkaisua, lohtua, turvaa tai kenties ystävällisyyttä. Valitse sitten yksi lause, jota haluat toivottaa hiljaa mielessäsi itsellesi. Lause voi olla esimerkiksi:
    • Olkoon niin, että mieleni on rauhaisa.
    • Olkoon mieleni tyyni.
    • Olkoon niin, että olen vapaa pelosta ja jännityksestä.
    • Toivon olevani turvassa.
    • Toivon olevani terve.
  • Muista, että sinun ei tarvitse saavuttaa mitään tiettyä mielentilaa, pelkkä hyvä aikomus riittää. Tuo sitten lopuksi huomiosi takaisin kehoosi. Avaa silmät ja venyttele tarvittaessa.
Purppurainen piirros sydämestä
Tillbaka upp

Turvapaikkaharjoitus

Opettaja ohjaa mielikuvaharjoituksen esimerkiksi luokassa tai ulkona metsässä.

  • Ota itsellesi mieleinen asento, jossa voit kokea olevasi hetken aikaa omien ajatustesi ja tunteittesi kanssa. Laita silmät kiinni ja käänny itseäsi kohti. Ota muutama hengenveto tietoisesti. Huomaa sisäänhengitys ja uloshengitys.
  • Tuo sitten mieleesi paikka, jossa sinun on helpointa kokea olosi turvalliseksi. Se voi olla paikka, jossa olet käynyt useasti, tai paikka, jossa olet vieraillut vain kerran elämässäsi. Jos sinulla ei ole muistissa valmista turvapaikkaa, voit kuvitella itsellesi sellaisen. Paikka voi olla esimerkiksi metsä, järven tai meren ranta, laituri, koti, tietty huone, puisto, turvallinen pesä.
  • Millaiselta turvapaikkasi näyttää? Keitä siellä on? Millaisia ääniä voit kuulla paikassa? Entä miltä siellä tuoksuu? Voit sijoittaa mielikuvassasi itsesi turvapaikkaan tai katsella sitä etäämmältä. Kun katselet turvapaikkaasi tai olet siellä mielikuvassasi, mitä tunnet? Miltä kehossasi tuntuu? Mitä voit sanoa itsellesi turvapaikassasi? Nauti nyt hetki turvapaikkasi luomasta turvasta. Sinä olet turvassa.
  • Avaa hiljaa silmäsi ja tule tietoiseksi tästä tilasta ja meistä kaikista muista, jotka olemme täällä. Anna kehollesi muutama venytysliike.

Harjoituksen jälkeen voidaan pareittain tai pienryhmissä kertoa omasta turvapaikasta toisille sen verran kuin kukin haluaa. Turvapaikka voidaan piirtää tai siitä voidaan tehdä pieni kortti penaaliin tai lompakkoon muistutukseksi turvasta. Ryhmän kanssa voidaan keskustella, millaisissa hetkissä turvapaikka kannattaa muistaa ja palauttaa mieleen. Opettaja kannustaa tuomaan turvapaikan mieleen, kun kohdataan jokin ikävä tilanne, jossa tarvitaan myötätuntoa.

Tillbaka upp

  • Siirry takaisin koko julkaisuun
  • Tarkastele edellistä artikkelia tunnetaidoista koulussa
  • Lue seuraavaksi ryhmätilanteista ja ryhmäytymisestä tunnetyöskentelynä
Responsknapparna för sidan kan inte visas

Acceptera analyscookies för att ge respons på sidan.

Ändra inställningar för cookies

Prenumerera på våra nyhetsbrev

Anmäl dig till valfri sändlista så får du senaste nytt om utbildning och internationalisering till din e-post.

Prenumerera
Prenumerera på våra nyhetsbrev
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Ställ frågor och ge respons
  • Yki chatbot är i hjälper till med allmänna frågor om Yki
  • Respons på tillgängligheten
  • Integritetspolicy
  • Cookie inställningar

Utbildningsstyrelsen

Hagnäskajen 6
PB 380, 00531 Helsingfors

Telefon +358 29 533 1000
Fax +358 29 533 1035

  •  Se på kartan 

© Utbildningsstyrelsen 2025