Kirjapainotaito
Kiinassa painettiin kirjoja jo ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Aluksi kirjat painettiin yhtenäisillä kivilaatoilla. 1000-luvulla Kiinassa käyttöön otetut irtokirjasimet nopeuttivat ja monipuolistivat painotuotteiden julkaisemista, kun samoja laattoja pystyttiin käyttämään yhä uudelleen.
Euroopassa kirjapainotaito keksittiin itsenäisesti, kiinalaisista esikuvista tietämättä. Yhtenäisillä laatoilla Euroopassa osattiin painaa 1300-luvulla, ja irtokirjasimet keksi saksalainen Johann Gutenberg 1440-luvulla.
Kirjapainotaito demokratisoi yhteiskuntaa, koska tieto oli aiempaa useampien saavutettavissa. Kun tekstit olivat helposti jäljennettävissä ja kaikkien luettavissa, kirjallisen aineiston hinta laski ja saatavuus helpottui entisestään. Kirjapainotaito merkitsi etäisyyksien voittamista, nosti esiin kaikille yhteisiä puheenaiheita, mursi paikallisia perinteitä ja tapoja sekä liitti ihmiset suurempiin kulttuurisiin kokemuksiin. Kirjapainotaito yhdessä luku- ja kirjoitustaidon kanssa horjutti katolisen kirkon valtaa ja edisti protestanttisen reformaation leviämistä. Kirjapainotaitoa käytettiin siis aseena valtakiistoissa alusta asti. Uusi tekniikka levisi erittäin jyrkästi jakautuneessa 1500-luvun Euroopassa, jossa katolinen ja protestanttinen puoli tuottivat kumpikin omaa totuuttaan.
Nykyaikainen kirjapaino on aivan toisenlainen kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Aikaisemmin käsikirjoitukset laadittiin paperille käsin tai kirjoituskoneella. Latojat latoivat käsikirjoituksen metalliladelmiksi raskailla ja äänekkäillä latomakoneilla sekä osin käsityönä. Sivut myös taitettiin käsin. Painaminen tapahtui joko ladelmista suoraan tai niistä puristetuilla matriiseilla. Nykyään käsikirjoitukset kirjoitetaan ja taitetaan sekä painopinnat valmistetaan suoraan tietokoneella. Näin kustannustoiminta on paljon halvempaa verrattuna perinteisen painatustyön kustannuksiin.
Tekniikan muutoksen myötä kokonaisia ammattikuntia kuihtui 1980-luvulla. Tekstin- ja sivunvalmistuksen ammattilaisia ei enää tarvittu kirjoittajien ja painon välissä kuin murto-osa aiemmasta. Rajuimmin muutos koetteli Englantia: irtisanomiset johtivat pitkiin lakkoihin ja jopa väkivaltaisiin mellakoihin.