Radio
Radion varhaishistoriaa
Tilan ja ajan kokeminen muuttui monessa suhteessa 1800-luvun lopussa. Viestien välittäminen nopeutui monien rinnakkaisten ja peräkkäisten keksintöjen ansiosta.
Tärkeimpiä tuon ajan keksintöjä olivat optinen lennätin, langallinen lennätin ja puhelin. Nämä kaikki loivat perustan radion keksimiselle. Uusista viestintävälineistä tuli ikään kuin ikkuna, jonka läpi ulkomaailmaan saattoi tutustua turvallisesti vaikkapa kotona takkatulen ääressä istuen.
Radio ei ollut vastaus mihinkään tarpeeseen tai uuden palvelun tai sisällön kysyntään, vaan se etsi aluksi omaa paikkaansa mediamaisemassa. Radion ensimmäinen laajamittainen käyttötarkoitus oli laivaradioliikenne. Tärkein uudistus aikaisempiin viestintävälineisiin verrattuna oli suora lähetys eli tapahtumien välittäminen ja dokumentointi niiden tapahtumahetkellä suorana selostuksena.
Radiolle ei löydy yhtä ja ainoaa alkupistettä tai keksijää, vaan radiotekniikan parissa toimi samanaikaisesti useita tutkijoita eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, esimerkiksi italialaissyntyinen, Yhdysvaltoihin siirtynyt Marconi ja venäläinen Popov. Ratkaisevat askeleet radiotekniikassa otettiin 1910-luvulla, ja jo 1920-luvulla useissa maissa oli oma yleisradioyhtiönsä. Suomen Yleisradio perustettiin vuonna 1926. Aluksi Yleisradio lähetti ohjelmaa vain yhdellä kanavalla mutta sai pian rinnalleen toisenkin kanavan.
Koko kansan viestintävälineestä formaattiradioon
Radiosta tuli varsin nopeasti laajan kuluttajakunnan suosima viestintäväline. 1940- ja 1950-luvut olivat radion varsinaista kulta-aikaa. Ohjelmisto oli laadittu vallitsevien perhearvojen mukaiseksi ja ajatuksena oli tuottaa ohjelmaa yhtä aikaa kaikille kuulijaryhmille. Radion ääreen kokoonnuttiinkin suurella joukolla kuuntelemaan konsertteja, kuunnelmia ja jatkosarjoja. Osa radiossa alkaneista tarinoista päätyi myös valkokankaalle, huomattavimpana esimerkkinä supersuosittu Suomisen perhe. Hyvin pitkään Yleisradion kansansivistysideologiaan kuului, että musiikki oli pääosin klassista musiikkia. Esimerkiksi toivemusiikkiohjelmat osoittivat kuitenkin yleisön toivovan iskelmiä ja kevyttä musiikkia, ja 60-luvulla kevyestä musiikista tulikin radion päivittäisohjelmaa.
Yleisradiolla oli Suomessa radiotoiminnan monopoli vuosina 1926–1985. Tärkeä murros suomalaisessa radiotoiminnassa olikin paikallisradiotoimilupien myöntäminen vuonna 1985. Tämä tarkoitti radion muuttumista osittain yksityiseksi ja kaupalliseksi. Uudessa kilpailutilanteessa YLEn radiokanavat menettivät ensin kuulijoitaan ja erityisesti nuorta yleisöä uusille paikallisradioille.
90-luvun muutostrendejä suomalaisessa paikallisradiotoiminnassa olivat paikallisradioiden ketjuuntuminen ja globalisoituminen. Ketjuuntuminen on vähentänyt paikallisuutta ohjelmatarjonnassa, sillä samoja "paikallisohjelmia" lähetetään eri puolilla maata. Lisäksi kanavien omistuspohjat ovat muuttuneet osittain monikansallisiksi.
Ensimmäinen valtakunnallinen kaupallinen radiokanava aloitti toimintansa vuonna 1997. Kaupalliset radiot rakensivat aluksi ohjelmistonsa yhä enemmän etupäässä nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen musiikkipohjaisten formaattien varaan. Vuosituhannen vaihteessa kaupalliset toimijat hakivat toimilupia erityisesti keski-ikäiselle ja varttuneemmalle yleisölle suunnattuja radioasemia varten.
Radiotoiminta tänään
Radio on löytänyt oman paikkansa viestintäverkostossa, mikä on tapahtunut etenkin kanavien ohjelmistoprofiilia muuttamalla: radio-ohjelmistoa on sopeutettu niin, ettei sen vastaanottaminen vaadi korkeaa keskittymisastetta. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinaisia toisistaan erottuvia ohjelmia ei enää ole, vaan radiokanavien ohjelmisto on rakennettu lähetysvirtaperiaatteelle.
Ohjelmatarjonnassa korostetaan ohjelmiston sisällöllistä ja tyylillistä jatkuvuutta ja yksittäiset ohjelmat häivytetään osaksi ohjelmien kokonaisvirtaa. Kunkin radiokanavan tyyli on suunniteltu miellyttämään jonkin tietyn kohdeyleisön tarpeita.
Lähetysvirtatyyppisessä radiossa toimittajan rooli on kaventunut, koska varsinaista toimitettua ohjelmaa on hyvin vähän, jos ollenkaan. Toimittajan ammattitaitoa suurempaan osaan nousee juontajan persoonallisuus.
Ajankohtaisen tilaston suomalaisten radion kuuntelusta voit katsoa Finnpanelista: