Hyvä, oikea ja väärä

Esimerkkitunti

Mikä on hyvää ja mikä pahaa sadussa, kertomuksessa tai elokuvassa?

Oppilaat keskustelevat tunnilla hyvän ja pahan käsitteistä. Keskustelun tukena hyödynnettäviä tarinoita ja videomateriaalia aiheesta on suuri määrä – ovathan hyvän ja pahan kysymykset kaikkien tarinoiden ydintä.

Kuinka viisaus levisi maapallolle – afrikkalainen satu

Herra Kilpikonna oli kerran kaikista eläimistä viisain ja viekkain. Viidakkorumpujen kumina ylisti ylistämistään hänen viisauttaan. Mutta hän kerskaili viisaudellaan ja pelkäsi, että naapurit tulisivat kateellisiksi ja yrittäisivät yöllä varastaa osan hänen viisaudestaan. Niinpä hän päätti kätkeä kaikki taitonsa, temppunsa ja konstinsa pitkäkaulaiseen ja pyöreävatsaiseen ruukkuun. Hän sulki ruukun suun tiukasti korkilla ja sitoi astian vahvalla narunpätkällä kaulastaan roikkumaan.

Yön pimeydessä herra Kilpikonna käveli metsään etsimään korkeaa puuta. Hän halusi nimittäin kiivetä puun latvaan, muttei saanut tukevaa otetta puun rungosta, koska kaulasta roikkuva ruukku oli tiellä. Joka yrityksellä hän putosi. Koko yön hän uurasti onnistumatta. Aamun sarastaessa sattui herra Antilooppi kulkemaan ohitse.

– Hyvää huomenta, herra Kilpikonna, hän sanoi. – mitä sinä täällä näin varhain puuhata hikoilet? 

Herra Kilpikonna katsoi ystäväänsä ja sanoi: – Hyvää huomenta, herra Antilooppi, ja kiitos kysymästä. Tässä ruukussa on kaikkein arvokkain omaisuuteni. Ajattelin ripustaa sen puun latvaan, mutta en tiedä, kuinka sinne pääsisin.

– Sehän on helppoa, sanoi herra Antilooppi, – ripustat vain ruukun roikkumaan selkäpuolelle, niin saat tukevan otteen puun rungosta. Ja kun olet puun latvassa, otat ruukun selästäsi ja sidot sen puun oksaan. 

Herra Kilpikonna noudatti herra Antiloopin neuvoa ja olikin pian puun latvassa. Sinne päästyään hän vasta tajusi, ettei ollutkaan niin viisas kuin oli kuvitellut. Vaatimaton herra Antilooppi oli noin vain ratkaissut pulman, jota hän itse ei ollut pystynyt ratkaisemaan. Kilpikonnaa harmitti niin, että hän antoi ruukun pudota maahan, jossa se särkyi tuhansiksi palasiksi.

Siitä päivästä lähtien maailma on ollut täynnä tiedonmurusia, joita on niin paljon, ettei kukaan ihminen ole pystynyt niitä kaikkia poimimaan. Mutta toisaalta niistä riittää ainakin pieni määrä jokaiselle aikuiselle ja lapselle. (Lähde: Unicef)

Pohdittavaksi:

• Mitä tieto ja tietäminen on?
• Onko se samaa kuin uskominen ja jos ei, mitä eroa on tietämisellä ja uskomisella?
• Mihin tietoa tarvitaan?
• Mitä on tiede?
• Kuinka voit tietää jotakin varmasti?
• Onko kaikki mitä näet totta?

Kysymysten yhteydessä oppilaat keskustelevat perusarvoista hyvyys, totuus ja kauneus. Mitä ne tarkoittavat itse kullekin? Mihin näistä arvoista kuultu tarina viisaudesta liittyy?

Esimerkkitunti

Oppilaat keskustelevat alla olevista käsitteistä ja pohtivat, mitä ne itse kullekin merkitsevät.

Käsitteet

• omatunto
• kultainen sääntö
  (”Tee aina toisille sitä, mitä haluaisin itsellesi tehtävän.” tai kääntäen: ”Älä tee muille sitä, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän.”)
• järki ja tunne.

Pohdittavaksi

• Mitä tieto ja tietäminen on?
• Onko se samaa kuin uskominen ja jos ei, mitä eroa on tietämisellä ja uskomisella?
• Mihin tietoa tarvitaan?
• Mitä on tiede?
• Kuinka voit tietää jotakin varmasti?
• Onko kaikki mitä näet, totta? 
• Mitä ihminen tarvitsee järjen lisäksi?
• Mikä on omatunto?

Järki ja sydän – tansanialainen satu

Maan ja taivaan loi jumala, jolla oli neljä lasta: Sade, Aurinko, Kuu ja Pimeys. Saatuaan luomistyönsä päätökseen kutsui jumala lapsensa luokseen ja näytti heille metsät ja vuoret, tasangot ja joet, vesien kalat ja ilman linnut. Lopuksi hän osoitti ihmisiä, jotka oli luonut maan pinnalle ja joille oli antanut lahjaksi Järjen.

– Minulla on antaa heille vielä yksi lahja, hän sanoi, – sen he saavat sitten, kun minä en enää ole maan päällä, sillä nyt aion poistua. Mutta ennen lähtöäni haluaisin tietää, mitä sinä, Sade, aiot tehdä poissa ollessani.

Ja Sade vastasi: – Minä aion sataa kaatamalla, kunnes kaikki on tulvan peitossa.

– Ei! sanoi jumala, – Ihmiset voisivat silloin hukkua, enkä minä antanut heille kykyä elää veden alla. Sinun tulee kastella maata ja antaa sitten Auringon vuorostaan kuivata se. Mutta kerrohan, Aurinko, mitä sinä olet ajatellut tehdä?

– Minä paistaa porotan, vastasi Aurinko, – ja kärvennän kaiken, minkä näen.

– Ei! neuvoi jumala toista lastaan, – Miten luomakunta sitten löytäisi ruokaa? Lämmitä maata, se on hyödyllistä työtä, ja anna Sateen sen jälkeen viilentää ja pehmentää sitä, jotta maissi ja vehnä voivat kasvaa.

Sitten jumala kysyi Pimeydeltä, kolmannelta lapseltaan, mitä tämä aikoi tehdä.

– Minä hallitsen ikuisesti, kuului vastaus.

– Ei, ei! huudahti jumala, – ajattele toki leijonaa ja maasikaa ja käärmettä. Etkö soisi niiden näkevän maailman, jonka olen luonut? Jaa aikasi Kuun kanssa. Kun se on uupunut ja laihtunut ohueksi sirpiksi, sinä voit hallita.

Sitten jumala katosi. Mutta on ihmisiä, joiden mielestä juuri hän lähetti maan pinnalle Sydämen, tuon ihmisille lupaamansa toisen lahjan. Mahtoiko kukaan huomata asiaa lainkaan, sillä maailma on suuri, eikä Sydän ollut paljon nyrkkiä isompi.

– Missä isäni on? kysyi Sydän, joka heti tunsi itsensä pieneksi ja yksinäiseksi. Se halusi päästä jonkun kotiin ja saada huolenpitoa osakseen. Mutta Sade puuhaili tulvien kanssa, Aurinko sai aikaan pensaspaloja ja kuivuutta, Pimeys yritti hallita ikuisesti ja Kuu taas kapinoida pimeyttä vastaan.

Niinpä kukaan ei kuunnellut, kun Sydän sanoi: – Minun täytyy yrittää etsiä isääni ihmisistä. Ihmisten sisimmästä ei tiedetä paljon mitään, paitsi että heillä on Järki. Minä aion muuttua niin moneksi sydämeksi kuin maailmassa on ihmisiä. 

Tästä syystä kaikilla ihmisillä on Järjen lisäksi Sydän. Ja kun omistaa Sydämen, silloin kaipaa rakkauden, oikeudenmukaisuuden ja ilon täyteistä elämää, aivan samoin kuin tämän tarinan Sydän sitä kaipasi ensi hetkestä lähtien. Näin kerrotaan, ja mikseipä se olisi totta? (Lähde: Unicef ) 

Pohdittavaksi

• Mitä tässä sadussa Sydämellä tarkoitetaan? Sitäkö lihasmöykkyä, joka pumppaa verta?
• Mitä ihminen tarvitsee järjen lisäksi?
• Mikä on omatunto? 

Esimerkkitunti

Pienille lapuille on kirjoitettu sanoja. Lapset vetävät kukin vuorollaan yhden lapun ja sanan. Heidän tulee selittää, mitä sanalla tarkoitetaan.

Ehdotuksia sanoiksi

• turvallisuus
• suvaitsevaisuus
• ystävyys
• rakkaus
• myötätunto
• ydinaseeton maailma
• väkivallattomuus
• elämän laatu
• solidaarisuus
• tasa-arvo
• oikeudenmukaisuus
• demokratia
• vapaus
• yhteistyö
• hyvinvointi
• empatia
• onni
• ihmisoikeudet
• yhteisvastuu.

Oppilaat keksivät lisäksi kuvia ja symboleja, jotka kuvaavat edellä ehdotettuja sanoja, ja piirtävät ne vihkoonsa. Osa edellä mainituista sanoista voi olla vielä hiukan vaikeasti avautuvia alakoululaisille. Selitettävät sanat valitaan ryhmän tason mukaan.