Gymnasiediplom: Stödmaterial för att utveckla läroplanen

Kirjoittaja: Johanna Hokkanen 

Lukioiden kotitalousopetuksesta on Suomessa saatavilla vain vähän tutkimustietoa, eikä tarkkaa tilastoa opetusta tarjoavista lukioista ole. Lukiodiplomin suorittaminen on edellyttänyt vähintään neljän opintopisteen lukion kotitalousopintoja (Opetushallitus, 2022). Vuosien varrella Opetushallitukselle ilmoitettuja lukiodiplomeja on tehty 27 eri lukiossa, mikä osoittaa, että kotitalousopetusta järjestetään, mutta sen laajuudesta ei ole kattavaa kuvaa. Lukiodiplomit ovat painottuneet ruokakulttuuriin, juhliin ja opiskelijaelämään liittyviin teemoihin. 

Tutkimuksen mukaan kotitalousopetusta tarjoavia lukioita on vähän, mutta kiinnostavia sisältöjä löytyy: talousasioita, tapa- ja juhlakulttuuria, leivontaa, ruokakulttuuria, hygieniapassiin liittyviä aiheita sekä opiskelijoiden toiveita, kuten budjetointia (Hokkanen, 2024). Näitä teemoja voi hyödyntää opintojaksojen suunnittelussa ja opiskelijoiden kiinnostuksen herättämisessä. 

 Lukion opetus jatkaa ja laajentaa perusopetuksessa opittua 

Lukion kotitalousopetus tarjoaa syventävää tietoa ja tukea opiskelijan kehittymistä itsenäiseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Tarkoitus ei ole vain kerrata perusopetuksen sisältöjä. Hietamäen (2025) tutkimuksen mukaan lukiolaiset priorisoivat opintoja, jotka koetaan tärkeiksi ylioppilaskirjoitusten kannalta. Kotitalous ei kuulu ylioppilastutkinnossa kirjoitettaviin aineisiin, minkä vuoksi se voi jäädä monella opiskelijalla sivuun. Silti kotitalousopetus voi merkittävästi tukea hyvinvointia, ryhmäytymistä ja jopa innostaa hakeutumaan alan jatko-opintoihin (Huldén, 2024).

Miksi kotitalous lukiossa on tärkeää? Nuorten tavoitteet ja kestävän arjen osaaminen 

Nuorten elämysmaailman ja kiinnostuksen kohteiden huomioimisen tulisi olla osa lukion kotitalousopetusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opetuksen tulisi olla vain opiskelijoiden toiveiden mukaista perusopetusta kertaavaa leivontaa tai ruuanvalmistusta. Kotitalousopetuksen tulee lukiossa tarjota syventävää tietoa, jossa ylätavoite on kestävän tulevaisuuden rakentaminen (Opetushallitus, 2019). Lukio-opetuksen tavoitteena on pohtia opiskelijan omaa roolia yhteiskunnassa ja kehittymistä itsenäisenä ja vastuullisena toimijana (Kiiveri-Raappana & Manninen, 2025). Kotitaloustaitoja ovat peruskoulun tapaan käytännön toimintataidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä tiedonhallintataidot (Opetushallitus, 2014). Lukion laaja-alaisista tavoitteista korostuvat hyvinvointi- ja vuorovaikutustaidot, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen (Opetushallitus, 2019), joiden nähdään toteutuvan erityisen hyvin kotitalousopetuksessa (Huldén, 2024). Erityisesti opiskelijoiden tulisi oppia kriittistä tiedon arviointia ja ajattelua (Tomperi & Veijola, 2025) sekä argumentointitaitoja. Jatko-opintoja ajatellen myös itsenäisen opiskelun ja vastuun ottamisen harjoittelu voidaan nähdä tärkeinä tavoitteina.  

Lukio-opetuksessa katse tulisi olla jo tulevaisuudessa. Itsensä toteuttaminen on ollut peruskoulunsa päättäneiden nuorten tärkein elämänpäämäärä (Viljanen & Kuusisto, 2021). Tämän jälkeen on tullut onnellisuus ja hyvä elämä, ura (opiskelu tai työ), ihmissuhteet ja perhe, raha ja omaisuus ja sitten vielä terveys. Kaikki nämä elämän päämäärät ovat sellaisia, joihin lukion kotitalousopetuksessa voidaan tarttua, joko yksin tai yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa. Yhteistyön tekemisestä eri oppiaineiden kanssa on kokemuksia peruskoulun kotitalousopetuksen osalta (Hokkanen, 2024) ja tähän tulisi pyrkiä myös lukiossa (Opetushallitus, 2019). Oppiaineyhteistyön tavoitteena on tieteidenvälisen osaamisen edistäminen, jonka avulla opiskelijoista kasvaa uudenlaisia osaajia, jotka pystyvät keksimään uusia ratkaisuja arjen uusiin haasteisiin (Haapaniemi ym., 2024).  

Itsensä toteuttaminen voisi lukion kotitalouden opetustarjonnassa tarkoittaa esimerkiksi yrittäjyyden opintojaksoa yhteistyössä yhteiskuntaopin kanssa. Tässä yhteydessä voisi olla mahdollista suorittaa esimerkiksi hygieniapassi. Hygieniapassi -opintojakso voi toki olla myös oma kokonaisuutensa. Modernimpi tapa toteuttaa itseään voisi olla sisällöntuotantoa omasta arjesta, jossa yhteistyötä voisi tehdä laajasti yhteiskuntaopin, kuvataiteen, äidinkielen ja musiikin kanssa. Tässä olisi hyvä käydä käytännön tasolla läpi esimerkiksi verotusta ja markkinointia. Erilaiset somesisällöntuotannot kiinnostavat nuoria ja osa hankkii tällä työllä myös tuloja. Kotitalouden oma opintojakso voisi olla myös oman keittokirjan laatiminen tai oman kodin sisustus -opintojakso, joita on ollut tarjolla yksittäisissä peruskouluissa (Hokkanen, 2024).  

Perinteisempi ”eväitä itsenäiseen elämään” voisi pitää sisällään erityisesti kuluttaja- ja taloustaitoja, aikatauluttamista ja hyvinvoinnista huolehtimista. Näitä sisältöjä on ollut jonkin verran tarjolla perusopetuksen kotitalousopetuksessa (Hokkanen, 2024), mutta vielä ajankohtaisempaa tämä olisi monelle lukiossa. Tätä kokonaisuutta voitaisiin toteuttaa yhdessä yhteiskuntaopin, terveystiedon ja liikunnan kanssa. Liikunnan on havaittu tukevan lukiolaisten jaksamista (Peltola ym., 2025). Tällä annettaisiin eväitä seuraavien elämänpäämäärien tavoitteluun: onnellisuus ja hyvä elämä, ihmissuhteet ja perhe, raha ja omaisuus sekä terveys.  

Lukioaineista luonnontieteiden opiskelu ei ole kiinnostanut yhtä paljon kuin aiemmin (Kang ym., 2023). Yhtenä ratkaisuna voidaan kehittää STEAM-kotitalousopintojakso, jossa yhdistetään kestävyysteema kotitalouden ja luonnontieteiden opetukseen. Tällainen opintojakso tukisi sekä luonnontieteiden opiskelua että kotitaloustaitojen oppimista ja voisi lisätä kiinnostusta jatkokoulutukseen näillä aloilla.

STEAM-opetus yhdistää luonnontieteet, teknologian, tekniikan, taiteet ja matematiikan (Paas ym., 2025). Kotitalouden kontekstissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kemiallisten ilmiöiden havainnollistamista ruoanvalmistuksessa ja puhdistuksessa. Arjen matematiikka näkyy mittaamisessa, hintojen laskemisessa ja budjetoinnissa. Kodin teknologia ja ohjelmistot tuovat mukaan teknologista osaamista ja insinööritaitojen harjoittelua, kun taas taide korostaa esteettisiä ulottuvuuksia esimerkiksi ruoan esillepanossa. Monipuolinen lähestymistapa voi lisätä opiskelijoiden innostusta osallistua, vaikka heidän kiinnostuksen kohteensa olisivat erilaisia.

Lisäideoita opetuksen suunnitteluun löytyy STEAMkitchen-hankkeen kuviosta 1 (Paas ym., 2025). 

Kuvio 1. Kestävän kehityksen teemat ja STEAM-periaatteet kotitalousopetuksessa, PDF, (Paas ym., 2025) (Vain suomeksi)

kuvio STEAMKitchen -hankkeen julkaisusta -->KOTITALOUS ja STEAM - Lähtökohtia kestävän elämäntavan monitieteiseen oppimiseen, sivu 23. Katso koko julkaisu:

Esimerkkejä oppiaineyhteistyöstä lukion kotitalousopetuksessa 

Tähän on koottu ideoita lukion kotitalousopetuksen tarjonnasta, jossa oppiaineyhteistyö on opetuksen suunnittelun ytimessä. Opintojaksojen sisältöjen kuvauksissa kuvataan selkeästi, mitkä sisällöt olisivat minkäkin oppiaineen vastuulla.  

Sisällöntuotantoa omasta arjesta (2 op) 

Sisällöt: Sisällöntuotannon muodot; blogit, artikkelit, sosiaalisen median sisältö, videot, e-kirjat ja oppaat (äidinkieli). Sisällöntuotanto ja markkinointi (yhteiskuntaoppi). Sisällöntuotannon tehokeinot ja niihin liittyvät tekijänoikeudet; teksti tai puhe (äidinkieli), kuva (kuvataide), äänimaailma (musiikki). Oma arki, hyvinvointi ja omat kiinnostuksen kohteet (kotitalous).  Sisällöntuottaminen omasta arjesta (kotitalous). Sisällöntuotannon verotus (yhteiskuntaoppi).  

Tavoitteet:  

Opiskelija oppii  

• kriittistä ajattelua, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä argumentointitaitoja.
• toteuttamaan itseään ja löytämään omasta arjesta omaa hyvinvointia tukevia tekijöitä.
• sisällöntuotannon muodot ja tuottamaan sisältöä omasta arjesta huomioiden sisällöntuotannon tehokeinot ja niihin liittyvät tekijänoikeudet.
• miten sisällöntuotanto voi toimia markkinoinnin tehokeinona.
• miten sisällöntuotannosta saatuja tuloja verotetaan.  

STEAM-kotitalous (2 op) 

Sisällöt: Kestävä elämäntapa (yhdessä kotitalouden ja biologian kanssa), energianlähteet ja kodin teknologia (yhdessä fysiikan ja kotitalouden kanssa). Molekyyligastronomiaan tutustuminen (yhdessä kotitalouden ja kemian kanssa) ja ruokien esillepano (kuvataide). Puhdistuksen kemia (yhdessä kotitalouden ja kemian kanssa).  

Tavoitteet: 

Opiskelija oppii 

• kriittistä ajattelua, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä argumentointitaitoja.
• kestävän elämäntavan elementtejä ja suunnittelemaan uusia innovaatioita kestävyyden lisäämiseksi.
• arvioimaan kriittisesti energialähteiden kestävyyttä.
• kodinteknologian suunnittelua ja käyttöä.
• molekyyligastronomian perusperiaatteet ja puhdistuksen kemiaa. 

Lähteet 

Haapaniemi, J., Venäläinen, S., Malin, A., & Palojoki, P. (2024) Oppiaineyhteistyö koulun toimintakulttuurin ja kotitalousopetuksen kehittäjänä. Teoksessa E. Kauppinen ja H. Janhonen-Abruquah (toim.), Kotitalousopetus – valmiuksia nuorten arkeen ja muuttuvaan maailmaan (ss.115–147). Suomen Ainedidaktinen seura ry. https://doi.org/10.23988/sats.1043  

Hietamäki, S. (2025). ”Sulautuu joukkoon ja tekee mitä kuuluu”: Lukiolaisen vapaus pulpetissa. Kasvatus, 56(2), 187–203. https://doi.org/10.33348/kvt.142044 

Hokkanen, J. (2024). Implementation of Home Economics Teaching at Municipal and School Level in Finland. International Journal of Home Economics, 17(2), 18–35. https://www.ifhe.org/fileadmin/IJHE-Vol-17-Iss-2-A2-Hokkanen.pdf 

Huldén, V. (2025). Lukion kotitalousopetuksen toteutumisedellytykset ja niiden kehittäminen. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/d3023cc2-7182-46ee-8a9a-bf1e93224f7e/content  

Kang, J., Salonen, A., Tolppanen, S., Scheersoi, A., Hense, J., Rannikmäe, M., Soobard, R. & Keinonen, T. (2023).  Effect of Embedded Careers Education in Science Lessons on Students’ Interest, Awareness, and Aspirations. International Journal of Science and Mathematics Education 21, 211–231. https://doi.org/10.1007/s10763-021-10238-2  

Kiiveri-Raappana, R. & Manninen, M. (2025). Lukiopetuksen yleiset tavoitteet lukiokoulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/johdanto/kotitalous-ops-tukimateriaali/2-nakokulmia-kotitalouden-lukio-opintojen  

Opetushallitus. (2022). Kotitalouden lukiodiplomin ohjeet. Määräykset ja ohjeet 2022:3a.  

Opetushallitus. (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf  

Opetushallitus. (2020). Opettajat ja rehtorit Suomessa 2019. Raportti 2020:11.

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf 

Paas, K., Taar, J., Vänt, T., Männik, K., Rossi, M.J., Palojoki, P., Haapaniemi, J., Oikarinen, K., Ulbrich, E., Bekesi, B., Da Cruz, M., Aharonian, V., Hagen Helland, M., Skarstein, F., Olsen, K.M., & Knævelsrud, I. (2025). Kotitalous ja STEAM: lähtökohtia kestävän kehityksen monitieteiseen oppimiseen. Erasmus+ KA201 -projektin julkaisuja. Tallinna: Tallinna Ülikool. Loodus- ja terviseteaduste instituut. 

Peltola, H.-R., Soini, A., Saarikallio, S., & Sääkslahti, A. (2025). Tekemistä, kuulumista ja itsenä olemista: Lukiolaisten kokemuksia liikunnan ja musiikin merkityksestä hyvinvoinnille. Kasvatus, 56(2), 168–186.

Tomperi, T. & Veijola, V. (2025). Kriittisyys ja kriittinen ajattelu lukion opetussuunnitelman perusteissa. Kasvatus 56 (1), 54–71. https://journal.fi/kasvatus/article/view/145704/102328  

Viljanen, M. & Kuusisto, E. (2021). ”Haluan olla onnellinen ja kokea paljon ja elää täysillä” – Peruskoulunsa päättävien nuorten elämänpäämäärät. Kasvatus & Aika 15 (3–4) 2021, 282–299. https://doi.org/10.33350/ka.110613