Mediakulttuurit ja virtuaalimaailmat kuvataideopetuksessa

Eri mediat jäsentävät lasten ja nuorten elämää. Ne kulkevat mukana arjessa läpi päivän. Aamu voi alkaa sosiaalisen median yhteisöissä ja katsomalla televisiota, päivällä saatetaan pelata, lukea sarjakuvia ja seurata videopalveluita. Illalla palataan taas sähköisten mediapalveluiden ääreen sekä luetaan kirjoja.

Osallisuus digitaalisessa kulttuurissa on lapsille ja nuorille merkittävä osa arkea, ilmaisua, oppimista ja vertaissuhteiden muodostumista. Mediat tarjoavat aineksia identiteetin rakentamiseen, ylläpitävät sosiaalisia suhteita ja muokkaavat käsityksiä maailmasta. Koska media on lasten ja nuorten kasvuympäristöä, tulisi sitä myös hyödyntää monipuolisesti opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mediakulttuurit ovat keskeisiä oppimisen ja toiminnan ympäristöjä. Visuaalisuus ja kuvallisuus muuttavat kommunikaatiota ja mahdollistavat aiempaa monipuolisempia viestinnän tapoja. Myös koulun ja oppilaiden omaehtoisen mediankäytön eriytyminen puhuttaa ja huolestuttaa.

Kuvataiteen tavoitteena on kehittää valmiuksia oman mediasuhteen rakentamiseen ja mediakulttuurin tarkasteluun sekä omaan ilmaisuun ja kokeiluun. Kuvataideopetuksessa medialukutaitoa kehitetään ennen kaikkea median kuvia ja multimodaalisuutta tutkimalla.

Oppilaiden medialukutaidon kehittämistä voi lähteä pohtimaan kuvataideopetuksessa esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

• Miten kuvataideopetus tukee oppilaan mediasuhteen kehittymistä ja identiteettien rakentumista?
• Miten opetuksella vahvistetaan oppilaan ymmärrystä mediasta ja siinä elämiselle?
• Miten opetuksella edistetään oppilaan valmiuksia aktiiviseen mediakansalaisuuteen?
• Miten opettajana pureudun mediakulttuurin visuaalisiin ilmiöihin?
• Miten opettajana käytän teknologiaa viestinnän ja ilmaisun välineenä?
• Millaisella pedagogiikalla yhdistän lasten ja nuorten vapaa-ajan ja koulun mediakulttuureja?

Kuvataideopetuksessa sisältöjä valitaan monipuolisesti erilaisista ympäristön kuvakulttuureista: rakennetuista ympäristöistä, luonnon ympäristöistä ja mediasta. Sisältöjen valinnoilla kehitetään oppilaan tietoisuutta ympäristöjä ja medioita koskevista laajemmista kysymyksistä. Opetuksessa käsitellään medioiden merkitystä oppilaiden laajenevassa elinpiirissä, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa. Mediakulttuureita ja virtuaalimaailmoja käytetään kuvallisen työskentelyn lähtökohtana jokaisella perusopetuksen vuosiluokalla.

Kuvataiteessa oppilaat pohtivat miten median kuvat rakentuvat. Värien, muotojen, viivojen, pintojen, tilojen ja sommittelun luomat jännitteet ovat esitystekniikasta riippumattomia kuvan elementtejä. Näiden lainalaisuuksien ymmärtäminen on olennaista tehdessämme ja tulkitessamme median kuvia. Tiedot, taidot ja omakohtaiset kokemukset mediavälineistä ja -ympäristöistä luovat valmiuksia esittämiselle, osallistumiselle ja ymmärtämiselle.

Toiminnalliset ja osallistavat työtavat korostuvat kuvataiteessa. Itse tekemällä kehittyy myös vastaanottamisen ja tulkinnan taidot kuvallisen tuottamisen rinnalla. Mediaesityksiä tehdessä opitaan kerronnan keinoja sekä tutustutaan median syntyprosesseihin ja taustarakenteisiin. Omilla tuotoksilla voi myös osallistua ja vaikuttaa mediakulttuuriin toimijan roolissa. Kun hallitsee keinot ilmaista omia ajatuksia ja näkemyksiä mediaympäristöissä, myös mahdollisuudet aktiivisena kansalaisena toimimiseen lisääntyvät.

Mediakompetenssi on mediateknologioiden hallintaa, taitoa arvioida ja analysoida vastaanotettua viestejä sekä kykyä käyttää mediaa ilmaisun välineenä. Kuvataideopetuksessa opitaan tunnistamaan, luokittelemaan ja käyttämään mediaesityksiin ja -ympäristöihin liittyviä käsitteitä. Medialukutaitoinen ymmärtää viestien olevan rakennettuja ja esityksiä todellisuudesta. Hän osaa tulkita median taloudellisia, poliittisia, sosiaalisia ja eettisiä lähtökohtia sekä ymmärtää viestinnän muotojen erityispiirteitä.

Mediaesitykset ja -ympäristöt ovat useimmiten monimediaisia, multimodaalisia ja toisiinsa kytkeytyviä. Uusia digitaalisen median muotoja kehittyy jatkuvasti. Mediakulttuurien kuvat ovat myös tulkinnan kohteita esimerkiksi verkkomainoksessa, uutisvirrassa, rakennetussa ympäristössä, elokuvassa, sosiaalisessa mediassa, sarjakuvassa ja peligenressä jne.

Median tarkasteluun on tuotettu runsaasti materiaalia, joita on esitelty alla.

Kuvat eivät synny tyhjästä eivätkä pelkästä välineestä. Median kuvat kierrättävät, muokkaavat, esittävät uudelleen ja tulkitsevat taidetta ja muuta visuaalista kulttuuria, jota on vuosituhansien aikana tuotettu eri kulttuurien piireissä. Median merkitykset aukeavat, kun tuntee niiden historiallisen alkuperän. Kuvissa on viitteitä ja kerrostumia, jotka kuljettavat ja liittävät ne muihin eri aikojen ja kulttuurien kuvien jatkumoon. Kuviin ja niiden tulkintaan vaikuttavat kuvan tekijän ja kuvan katsojan identiteetit - kokemukset, pyrkimykset, yhteisöt ja omat kuvakulttuurit, jossa he elävät.

Museot ovat avanneet digitoituja kokoelmiaan vapaaseen käyttöön, mikä mahdollistaa taidekuvien muokkaamisen ja kierrättämisen.

• Kansallisgallerian teoskuvia on ladattavissa vapaaseen käyttöön Creative Commons -lisenssillä Flickr-palvelussa. Kuvia voi muokata, rajata, kopioida ja jakaa. Niiden pohjalta voi luoda uusia aineistoja mihin tahansa tarkoitukseen.
• Opinmuseossa.fi-sivustolle kootaan linkkejä museoiden avoimiin kulttuuriaineistoihin kuten verkkonäyttelyihin, peleihin, oppaisiin ja tehtävämateriaaleihin museoliiton sivuilla.

Suomi 100 -juhlavuonna Suomen taiteen teokset ovat kuvataideopetuksen herkullista aineistoa. On tehty meemejä merkkiteoksiin, piirretty sarjakuvia, tehty animaatioelokuvia sekä dramatisoitu ja muokattu kuvamanipulaatioita niiden pohjalta.

Viikin normaalikoulun neljäsluokkalaiset tutkivat juhlavuoden innoittamana kultakauden teoksia aikakauden kuvastajina lapsen näkökulmasta. Lähtökohtana oli retki Ateneumiin ja taidekokemus aidon teoksen äärellä. Lapsen elämää -teemaopastus tutustutti oppilaat lapsuuden kuvauksiin Suomen taiteessa, mitä kuvat kertovat lapsuudesta ja lapsen elämästä erilaisina aikoina.

Näyttelykäynnin jälkeen työskentelyä jatkettiin koululla. Kuviin palattiin ja niiden sisältöä ja sommittelua tarkasteltiin keskustellen ja draamaharjoituksin. Oppilaat tutkivat yhdessä, mitä teoksessa on ja miten eri elementit on siihen sijoitettu. Kuvan äärellä pohdittiin, mitä taideteos kertoo lapsen asemasta, elämästä, leikistä, maailmasta ympärillä, aikakaudesta ja mietittiin, mitä kuvassa tapahtuu. Draaman keinoin kokeiltiin teoksissa kuvattujen lasten asentoja ja samaistuttiin tunnetiloihin. Samalla pohdittiin, millaisina teoksissa näkyvät ja niistä syntyneet tulkinnat näyttäytyvät nykypäivän lapselle.

Oppilaat työstivät pienryhmissä eri taidekuvista nykypäivän versiot, joiden tuli kertoa neljäsluokkalaisen elämästä vuonna 2017. Lähtökohtana nykyversioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa oli alkuperäisteoksen aihe ja sommittelu. Välineinä käytettiin iPadeja ja kuvauspaikat valittiin koulun sisätiloista tai lähiympäristöstä.

Nykyversioissa Poika ja varis -teoksen varis muuntui älypuhelimeksi ja sählymailaksi. Haavoittunut enkeli viritti pohtimaan kiusaamista, kun taas Toipilaalla oli vihreän oksan sijaan kännykkä. Valmiit teokset tietoineen ladattiin luokan digitaaliseen oppimisympäristöön alkuperäisteosten rinnalle. Teoksia tarkasteltiin yhdessä. Omia ja toisten teoksia oli myös mahdollista kommentoida.

Medialukutaitoinen osaa paitsi tulkita mediaa ja tuottaa omia mediaesityksiä, myös kommunikoida ja kertoa näkemyksistään median keinoin. Medialukutaitoisella on valmiuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä taiteen roolin vahvistamiseen mediakulttuurin sisällä. Miten järjestää lapsille ja nuorille mahdollisuuksia taiteen kohtaamiseen? Entä tilaisuuksia tulla kuulluksi ja nähdyksi, päästä vuoropuheluun median kanssa? Miten lasten ja nuorten ajatukset, mielipiteet ja käsitykset taiteesta saadaan kuuluviin?

Taidetestaajat-hankkeessa on tavoitteena saada suomalaiset nuoret kokemaan taidetta, sellaistakin, johon ei muuten ehkä tutustuttaisi. Hankkeessa jokaiselle peruskoulun kahdeksasluokkalaiselle tarjotaan 2017–2020 mahdollisuus testata, miltä taide tuntuu ja antamaan siitä julkista palautetta. Kulttuurirahaston Taidetestaajissa olennaista on sekä omakohtainen kokemus taiteesta että oman mielipiteen jakaminen ja näkyväksi tekeminen median avulla. Taidetestaajat tekevät kaksi taidevierailua, toisen lähiseudulle ja toisen Helsinkiin tai muualle Suomeen. Ennen vierailukäyntiä oppilaat saavat testauksen tueksi tietoa esityksestä, taiteilijoista ja taidemuodosta. Itse kohteessa nuoret pääsevät tutustumaan taiteen lisäksi siihen, miten taideteos syntyy, millaista taiteilijan työ on ja mitä asioita tapahtuu ennen kuin teos on valmis. Kokemuksen jälkeen nuoria ohjataan jakamaan ajatuksiaan, oivalluksiaan, tunteitaan ja mielipiteitään eri kanaviin. Millaisia tuntemuksia taide herättää? Mikä merkitys taiteella on nuorille? Kuka tahansa voi tutustua nuorten antamaan palautteeseen; ajatuksiin, oivalluksiin ja näkemyksiin.