Ohjaus, eriyttäminen, tuki ja kielitietoisuus kotitaloudessa

Kotitalouden sisältöalueet

• S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri
• S2 Asuminen ja yhdessä eläminen
• S3 Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa

tarjoavat mahdollisuuksia harjoitella ja lopulta syventää taitoja yhteistyön ja vuorovaikutuksen sekä käytännön tekemisen avulla ja siten, että opittavasta aiheesta etsitään ja käsitellään tietoa. Kotitaloudessa toimitaan vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa. Oman ajattelun ja arjen hallinnan kehittäminen vahvistaa taitoja tehdä valintoja ja hankkia oman elämän hallintaan liittyviä valmiuksia.

Oppilaantuntemus on keskeinen ohjauksen, tuen ja luottamuksen mahdollistaja. Opettajan on hyvä tutustua oppilaan omaan tapaan ajatella: millaisia eri asioiden merkitykset hänelle ovat, miten hän mieltää ympäristönsä ja miten hän kommunikoi. Taitojen oppimisessa otetaan huomioon erilaiset tavat oppia. Turvallisuuden varmistaminen on keskeistä, kun työskennellään kotitalouden oppimisympäristöissä, jossa on koneita, laitteita, materiaaleja ja laaja-alaista lukutaitoa edellyttäviä työpisteitä. Eriyttämisen mahdollisuuksia ja oppilaalle ominaisia työtapoja otetaan käyttöön.

• Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen oppimistilanteissa tunnetaitojen harjaantumattomuus tai eläytymiskyvyn puute voi ilmetä esimerkiksi itsekeskeiseltä vaikuttavana käytöksenä. Ohjauksessa ja opetuksessa on hyvä keskittyä sosiaalisten tilanteiden ja vuorovaikutuksen harjoitteluun. Oppimisympäristöön luodaan kiireettömyyden ilmapiiri ja aktivoidaan kommunikointia eri muodoissaan. Oppimisen tueksi on hyvä hyödyntää monipuolisia vuorovaikutustilanteita, joissa oppilaat pääsevät harjoittelemaan keskustelua ja yhteistä päätöksentekoa.
• Ryhmätyöt ruoanvalmistuksessa tai yhteisissä projekteissa kehittävät kielen käyttöä sosiaalisissa tilanteissa. Oppilaat harjoittelevat ohjeistamista, mielipiteen ilmaisemista ja neuvottelua. 
   
• Käytännön toimintataitojen puutteellinen omaksuminen voi johtua oman toiminnan ohjauksen puutteista, jotka ilmenevät vaikeutena laatia ja toteuttaa kotitalouden oppimistehtäviä sekä hahmottaa asioiden syy–seuraussuhteita ja aikakäsitystä. Rutiineihin tukeutuminen voi olla näiden puutteiden kompensoimista. Oppimistehtävien etenemisen esteenä saattaa olla kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus, joka ilmenee esimerkiksi yksityiskohtiin juuttumisena niin, että kokonaisuutta ei havaita eikä tietoa pystytä soveltamaan toisessa asiayhteydessä. Opetuksen tavoitteena on itseohjautuvuuden kasvattaminen työprosessin eri vaiheissa. Oppitunnin eri siirtymävaiheiden tunnistaminen edellyttää ohjausta ja tukea ajanhallinnassa ja oppimistehtävän jäsentelyssä. Toimintojen rajoittuminen tai kehittymättömyys näkyy esimerkiksi vaikeutena motorisissa suorituksissa kuten työvälineiden ja laitteiden käytön opettelussa. Oppimiseen voidaan tarvita runsaasti harjoittelua ja kaikkien liikkeiden tai työvaiheiden ohjausta kädestä pitäen. Oppilasta tuetaan aistiviestien tunnistamisessa ja oman kehon hahmottamisessa. Oppimisympäristön esteettömyys turvataan.
• Oppimisen tueksi on hyvä tarjota tehtäviä, joissa oppilaat voivat käyttää omaa kieltään ja edetä yksilöllisesti omien vahvuuksiensa mukaisesti. Oppilaat seuraavat toiminnan edetessä ruoka- ja siivousohjeita tai budjettilaskelmia. Nämä tehtävät tukevat tekstinymmärrystä ja ohjeiden tulkintaa. Sanalliset ja kuvalliset ohjeet varmistavat, että jokainen oppilas ymmärtää tehtävän sisällön. Oppimisen tueksi kannattaa lisätä kuvallisia ja toiminnallisia ohjeita, jotka tukevat kielen ja toiminnan yhdistämistä.
   
• Tiedonhallintataitojen etenemisen esteenä saattaa olla ohjeiden ja merkkien lukemisen ja hahmottamisen sekä tulkinnan vaikeudet. Ohjauksessa ja opetuksessa käytetään yksinkertaisia ja selkeitä ohjeita siitä, miten toimia eri tilanteissa ja ympäristöissä. Ohjauksessa korostetaan arkipäivän ja oppimistilanteen sekä tietoympäristön selkeää rakennetta ja vaikeustason mielekkyyttä. Kielen ja käsitteiden selkeyttä ja monimuotoisuutta korostetaan.
• Oppilaat oppivat hankkimaan, arvioimaan ja soveltamaan tietoa esimerkiksi ravitsemussuosituksista tai kodinkoneiden käytöstä. Nämä taidot tukevat sekä kriittistä ajattelua että kielen monipuolista käyttöä.

Kielitietoisuus kotitalouden opetuksessa tukee oppilaiden yhdenvertaista osallistumista ja oppimista. Se auttaa luomaan oppimisympäristön, jossa opetuksen tavoitteet ovat ymmärrettäviä kaikille oppilaille riippumatta heidän kielellisistä taustoistaan. Kielitietoinen opetus vahvistaa oppilaiden käytännön taitoja, yhteistyö- ja vuorovaikutusvalmiuksia sekä tiedonhallintaa.

Kotitalouden opetuksessa kielitietoisuus näkyy esimerkiksi reseptien, käyttöohjeiden ja kuluttajatekstien ymmärtämisen tukemisena. Opetuksessa voidaan hyödyntää selkokieltä, visuaalisia ohjeita ja käsitteiden yhteistä avaamista. Termit kuten soseuttaa, energiatiheys, kuluttajansuoja tai vaateri voivat vaatia selittämistä ja konkretisointia.

Monikielisyyden huomioiminen, selkokielen käyttö ja toiminnalliset työtavat tukevat oppilaiden kielellistä kehittymistä, osallisuutta ja motivaatiota. Kielitietoisuus vahvistaa oppilaiden itseluottamusta ja kokemusta kuulluksi tulemisesta osana oppimisprosessia.

Kodin ja koulun vuoropuhelu on keskeistä. Arjesta keskusteleminen ja oppimistehtävien soveltaminen kotitehtävinä oppilaan arkeen monipuolistavat ja syventävät oppimista. Tukeminen on ohjattua toimintojen jäsentämistä ja toimintaohjeiden mukaista arjen harjoittelua koulussa, kotona ja vapaa-ajan toiminnoissa. Oppilaan käsitystä itsestään oppijana vahvistetaan koulun ulkopuolisten elämäntilanteiden ja kokemusten avulla.

Ryhmäkoko, samanaikaisopetus ja avustavan henkilöstön tarve arvioidaan suhteessa opetuksen tavoitteisiin, oppimisympäristöön ja tilojen joustavuuteen.

Ryhmäkohtaiset tukimuodot kotitalousopetuksessa

Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat ensisijaisia tukimuotoja, joihin kaikilla oppilailla on oikeus. Ne eivät edellytä hallintopäätöstä tai oppilaskohtaista suunnitelmaa. Kotitalousopetuksessa ryhmäkohtaisia tukimuotoja voivat olla:

• Yleinen tukiopetus: Esimerkiksi toiminnallisten työvaiheiden kuten ruoanvalmistuksen perusasioiden kertaamista tai ennakoivaa opetusta ennen uusia aiheita.
• Opetuskielen tukiopetus: Kotitalouden käsitteiden, kuten resepti, kuluttajansuoja, hauduttaa, säästeliäisyys, avaamista selkokielellä tai visuaalisin keinoin.
• Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä: Yhteisopettajuus tai pienryhmäopetus, jossa erityisopettaja tukee koko ryhmää tai osaa siitä.

Opetuksen järjestäjän tulee varata näihin vähintään 0,122 opetustuntia viikossa koulun oppilasta kohden. Tukimuotoja voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisopetuksena, pienryhmissä tai oppituntien ulkopuolella.