Salam – islams väg

Kuvapohdintaa

• Tarkastellaan sivun 233 kuvaa. Etsitään netin kautta lisätietoa, kuinka rakennus on toiminut moskeijana ja kirkkona. Kuinka monta pylvästä moskeijassa tarkalleen on? Mistä pylväät on tehty? Onko maailmassa muita rakennuksia, jotka ovat toimineet ajan saatossa sekä kirkkona että moskeijana? Minkä nimisiä ne ovat?

• Sivun 234 kuvassa on Damaskoksen moskeijan osa, jossa uskotaan olevan profeetta Yahyan pää haudattuna. Tutustutaan internetin avulla, mitä kristityt uskovat Johannes Kastajasta. Etsitään Koraanista Yahyasta kertova kohta 19: 2–15. Etsitään netin avulla lisäkuvia moskeijasta. Miksi joissain moskeijoissa on hautoja?

• Tarkastellaan sivun 236 moskeijaa. Miksi saarnastuolia ja rukoussyvennystä kutsutaan arabian kielellä? Etsitään niistä lisää kuvia. Mitä konkreettista hyötyä näistä rakenteellisista osista on yksittäisen muslimin kannalta? Ovatko nämä välttämättömiä, jotta moskeijaa voidaan kutsua moskeijaksi?

• Sivun 237 kuvassa on koristeellinen moskeijan osa. Etsitään yhdessä islamilaisen taiteen ja arkkitehtuurin tunnusmerkkejä. Mitkä kuviot ovat yleisimpiä islamilaisissa rukousmatoissa? Etsitään netin kautta tietoa profeetta Muhammedin käyttämästä khumrah-matosta. Shiiamuslimit käyttävät rukouksessa otsan alla savesta tehtyä turbahia. Etsitään tästä lisätietoa netin avulla.

• Tarkastellaan sivun 238 kuvaa, jossa on Pariisin suurmoskeijan puutarha. Mitä islamilaisen arkkitehtuurin ja taiteen piirteitä puutarhassa näkyy? Etsitään lisätietoa kyseisestä moskeijasta. Minä vuonna se on rakennettu? Etsitään netistä lisäkuvia moskeijoiden sisäpihoista ja puutarhoista. Tarkastellaan kuvien avulla islamilaista arkkitehtuuria ja taidetta.

Opetusvinkkejä

• Muistellaan ensimmäisten moskeijoiden asemaa islamilaisessa yhteiskunnassa. Ne toimivat rukouspaikan lisäksi kouluina, sairaaloina ja paikkoina, joista pystyi pyytämään neuvoa ja apua.

• Madrasa-laitos vastasi eurooppalaisia yliopistoja. Miten madrasa-sana ymmärretään nykyään? Madrasoissa opetettiin erityisesti luonnontieteitä. Kerrataan aiemmissa kappaleissa opittujen tutkijoiden nimiä ja keksintöjä.

• Tutustutaan Kalliomoskeijan ja Aqsan moskeijan arkkitehtuuriin. Tarkastellaan myös al Haramin ja Profeetan moskeijan arkkitehtuuria ja taidetta. Mitä yhteistä näissä islamilaisen maailman neljässä tärkeässä moskeijassa on?

• Etsitään netistä erinäköisiä moskeijoita ja minareetteja. Oppilaat valitsevat parin kanssa mielenkiintoisimman, esittelevät sen muille, kertovat moskeijan sijainnin ja esittelevät sen arkkitehtonisia ratkaisuja.

• Selvitetään, mitä kaupunkia kutsutaan tuhannen minareetin kaupungiksi. Minkä maan ja kaupungin moskeijassa on eniten minareetteja, yhteensä kymmenen kappaletta?

• Kerrataan ja havainnollistetaan kuvin, mikä on mihrab, minbar ja maqsura.

• Profeetan moskeijassa Medinassa oli naisten ovi, muttei omaa naisten tilaa. Naiset ja miehet rukoilivat yhteisessä salissa. Keskustellaan, miksi naisille on moskeijoissa nykyään oma tilansa tai jopa kerroksensa. Onko tämä hyvää vai huonoa kehitystä? Miten yhdenvertaisuutta voidaan edistää moskeijoiden tilojen käytössä?

• Pohditaan, miltä oikean moskeijan kuuluu näyttää. Oppilaat voivat suunnitella unelmiensa moskeijan.