1. Hyvä elämä

Kuvapohdintaa

  • Sivun 174 kuvassa on kaksi henkilöä. Kuvatekstissä kerrotaan, että islamin mukaan kaikkia ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Millaisia erilaisia yhdenvertaisuuden näkökulmia kuvaan liittyy? Keitä henkilöt ovat? Mitä uskonnollisia tunnusmerkkejä kuvassa näkyy? Mitä kuvan henkilöt tekevät työkseen? Mistä he voisivat keskustella?

Opetusvinkkejä

  • Pohditaan, millaista on hyvä elämä. Tarkoittaako hyvä elämä samaa kaikille?
  • Oppitunnin alussa voi tehdä aiheeseen virittävän tehtävän. Opettaja kirjoittaa sanaparin “hyvä elämä” näkyville. Oppilaat saavat sanoa vapaasti ensin mieleen tulevia asioita, joita opettaja kirjaa sitä mukaa. Keskustellaan lopuksi yhdessä, miten esille nousseet sanat liittyvät hyvään elämään. Vai liittyvätkö ne? Toisen hyvä elämä voi olla erilaista kuin toisen.
  • Pohditaan, voivatko yksilöiden hyvän elämän käsitteet estää toisten yksilöiden hyvän elämän. Miksi on tärkeää, että hyvän elämän käsitteissä otetaan huomioon sekä yksilö että yhteisö?
  • Mietitään yhdessä, millaisia vastoinkäymisiä elämässä on. Mistä vastoinkäymiset voivat johtua? Voiko niihin itse vaikuttaa? Tarvitaanko vastoinkäymisiä? Millaista elämä olisi ilman vastoinkäymisiä? Miksi ihmiset kokevat vastoinkäymiset eri tavoin?

Tehtävien vastausehdotukset

  1. Islamin mukaan elämä on pyhää, sillä se on Jumalalta saatu lahja, jota tulee varjella. Hyvän elämän tavoittelu täytyy mahdollistaa kaikille.
  2. Aikomuksella on tärkeä merkitys, sillä se on osa tekoa. Jos henkilö on vilpittömästi aikonut tehdä jotakin hyvää, joka ei jostain syystä kuitenkaan toteudu, saa ihminen siitä silti saman palkkion kuin jos hän olisi tehnyt teon.
  3. Ihmisen pahasta aikomuksesta ei rangaista. Jos jättää pahan teon tekemättä, on se saman arvoinen kuin tehty hyvä teko.
  4. Ajatukselle jokaisen elämän pyhyydestä ja arvokkuudesta perustuu myös ajatus yhdenvertaisuudesta. Jokainen on yhtä arvokas ja tärkeä ikään, uskontoon, etniseen taustaan, sukupuoli-identiteettiin, ammattiin tai sosioekonomiseen taustaan eli varallisuuteen ja koulutukseen katsomatta.
  5. Ayubin tarinan voi lukea lyhennettynä Salam – islamin polku 3–4 -oppikirjasta sivulta 158 (13. Allah koetteli Ayubia). Profeetta Ayubilla oli kaikkea, mitä ihminen voi toivoa: rikkauksia, perhe, viisautta ja kunnioitusta. Hän oli kiitollinen Jumalalle kaikesta hyvästä, mitä Jumala oli hänelle antanut. Koska Ayub oli kärsivällinen mies, Jumala halusi opettaa ihmisille Ayubin esimerkin avulla, miten ihmisen ei milloinkaan pitäisi antaa periksi tai epäillä Jumalan johdatusta. Niinpä Jumala otti Ayubilta kaiken hyvän pois. Tämä menetti omaisuutensa, perheensä, ystävänsä ja lopulta myös terveytensä. Kaikesta huolimatta Ayub ei menettänyt uskoaan Jumalaan ja luottamustaan siihen, että Jumala tietää parhaiten. Kun Jumala näki, ettei Ayub kaikesta kohtaamastaan kurjuudesta huolimatta horjunut uskossaan, Jumala paransi hänet ja palautti hänelle kaiken sen hyvän, mitä hänellä oli aiemmin ollut – ja enemmänkin. Tarinan opetus on, ettei vaikeuksien keskellä pidä luovuttaa, vaan on oltava kärsivällinen ja luotettava siihen, että lopulta kaikki muuttuu hyväksi ja Jumala palkitsee kärsivällisiä.
  6. Kaikki elämässä vastaan tulevat kielteiset asiat eivät ole Jumalan koettelemuksia, vaan osa niistä on ihmisen omien huonojen valintojen takia itse aiheutettuja vastoinkäymisiä, kuten runsaasta alkoholin käytöstä seuranneet työelämän, ihmissuhteiden ja terveyden ongelmat.
  7. Vaikeudet voivat opettaa elämästä, ihmisestä itsestään ja Jumalasta sekä viedä ihmistä lähemmäs Jumalaa. Itse aiheutetut vaikeudet pakottavat ihmistä muuttamaan tapojaan ja valintojaan kohti parempaa elämää.
  8. Myötäelämisen kyky on taitoa asettua toisen ihmisen asemaan ja yrittää ymmärtää hänen kokemuksiaan. Tämän taidon avulla pystymme tuntemaan myötätuntoa heikompiosaisia kohtaan sekä auttamaan heitä. Emme myöskään halua vahingoittaa toisia, sillä mietimme, miltä tuntuisi olla itse kärsivän asemassa. Ilman myötäelämisen kykyä maailma olisi itsekäs, epäreilu ja julma paikka.