Med lärmiljöer avses i vid bemärkelse de utrymmen, platser, grupper och verksamhetssätt som stöder den enskilda elevens och hela arbetsgemenskapens utveckling och främjar förmågan att hantera vardagen och kommunikationen. En god lärmiljö är en pedagogiskt mångsidig och flexibel helhet och utgör en kontinuerlig helhet för olika mål- och innehållsområden i huslig ekonomi under olika årdersstadier.
Lärmiljöer och arbetssätt i huslig ekonomi
Utbildning och examina
Grundläggande utbildning
Huslig ekonomi
Med lärmiljöer avses i vid bemärkelse de utrymmen, platser, grupper och verksamhetssätt som stöder den enskilda elevens och hela arbetsgemenskapens utveckling och främjar förmågan att hantera vardagen och kommunikationen.
Foto:
Tuukka Järventausta
Tavoitekuvaus
Opetuksessa käytetään oppiaineelle tyypillisiä, monimuotoisia ja oppilaskeskeisiä sekä oppimisympäristöön soveltuvia työtapoja. Kotitalouden laaja-alainen ja monipuolinen tieto- ja taitoaines edellyttää työtapoja, jotka edistävät irrallisen tiedon muistamisen sijaan jäsentyneen tietorakenteen muodostamista. Monipuoliset työtavat tukevat erilaisten oppijoiden oppimista sekä kehittävät oppimisen metataitoja, kuten esimerkiksi kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Kotitaloutta opittaessa pyritään edistämään oman toiminnan arviointia ja reflektointia, joita pidetään sekä vastuullisen toiminnan että oppimaan oppimisen keskeisinä edellytyksinä.
Käsitekartan laatiminen on menetelmä, joka tukee oppilaiden ajattelun jäsentymistä ja syventymistä opiskeltavaan asiaan, sen keskeisiin käsitteisiin ja niiden välisiin yhteyksiin. Käsitekartan avulla kotitalouden yksittäiset asiat tai käsitteet voidaan liittää toisiinsa eheäksi kokonaisuudeksi. Tämä edistää tiedon muistamista ja ymmärtämistä. Käsitekarttatyöskentely sujuu oppilailta sekä yksin että ryhmässä, ja työskentely houkuttelee luovuuteen sekä ongelmien loogiseen ratkaisemiseen.
Käsitekarttatekniikka sopii selkeiden muistiinpanojen tekoon ja sen avulla voidaan havainnollistaa laajoja asiakokonaisuuksia. Opettaja voi esimerkiksi laatia oppitunnin tai opetusjakson sisällöstä käsitekartan, esittää sen oppilaille ja kiinnittää sen jokaisen nähtäville.
Oppimisen laadun arviointiin voidaan käyttää käsitekarttatekniikkaa, sillä se paljastaa nopeasti tietojen puutteellisuudet tai ristiriitaisuudet. Opiskelun eri aikoina laadittuja käsitekarttoja voidaan vertailla, ja näin saadaan esille oppilaiden ajattelun taso.
Työtapakuvaus
Käsitekarttatekniikka on hyvin yksinkertainen ja helppo työtapa, mutta karttojen laatiminen kannattaa opettaa oppilaille aluksi oikein hyvin. On myös syytä sopia, että kaikki koulun opettajat ohjaavat oppilaita laatimaan karttoja samalla uudistetulla tekniikalla. Käsitekarttatyöskentely edellyttää luku- ja kirjoitustaidon, paperia ja kynän, taikka tietokoneen ja kirjoitus- tai piirto-ohjelman sekä perehtymistä asiaan.
Käsitekarttaa opetettaessa voi käyttää "saari ja silta" -analogiaa. Soikiolla rengastetut perusmuotoon kirjoitetut käsitteet ovat "saaria”. Ne liitetään toisiinsa "silloilla" eli nuolilla. Nuolen viereen kirjoitetaan se ajatus, mikä yhdistää käsitteet (saaret) toisiinsa. Vain sellaista siltaa pitkin voi kulkea, joka on nimetty. Toisin sanoen käsitteiden välinen yhteys tulee kirjoittaa siten, että käsitteistä ja niiden välisestä väittämästä muodostuu järkevä lause tai virke. Nuolen suunta osoittaa kulku- eli lukusuunnan. Lukija taivuttaa lukiessaan käsitteet oikeaan muotoon. Näin menetellen jokainen voi ymmärtää, mitä kartan laatija tarkoittaa.
Käsitekartan opetus etenee esimerkiksi näin:
- Opettaja toimii sihteerinä. Hän kirjoittaa taululle allekkain esim. aakkosjärjestykseen toisiinsa liittyviä käsitteitä. Esim. fyysinen hyvinvointi, energiaravintoaineet, harrastukset, henkinen hyvinvointi, hiilihydraatit, hyvät ihmissuhteet, itsensä hyväksyminen, kivennäisaineet, liikunta, monipuolinen ravinto, oikeudenmukaisuus, osallisuus, proteiinit, rasvat, riittävä ja säännöllinen lepo ja uni, ristiriitojen ja epäonnistumisen hallinta, sosiaalinen hyvinvointi, siisteys ja puhtaus, suojaravintoaineet, terveys, vitamiinit, ystävät.
- Ensimmäinen oppilas valitsee ja lausuu ääneen yhden käsitteen, esim. fyysinen hyvinvointi. Opettaja kirjoittaa sen taululle ja piirtää soikion sen ympärille.
- Toinen oppilas valitsee toisen käsitteen (terveys) ja liittää sen ensin esitettyyn käsitteeseen väitelauseella. Opettaja kirjoittaa uuden käsitteen soikion sisälle taululle ja liittää sen ensimmäiseen käsitteeseen nuolella ja liittymistä kuvaavalla verbillä tai väitelauseella. Esimerkiksi näin: "Fyysinen hyvinvointi on osa terveyttä."
- Kolmas oppilas valitsee sellaisen käsitteen, joka liittyy suoraan toiseen aiemmin esitetyistä käsitteistä ja sanoo ääneen käsitteitä yhdistävän lauseen. Esim. ”monipuolinen ravinto edistää fyysistä hyvinvointia.”
- Näin edetään, kunnes kaikki käsitteet on liitetty toisiinsa loogiseksi kokonaisuudeksi.
- Työskentelyn aikana selvitetään epäloogisuudet ja esimerkiksi puuttuvat käsitteet.
Hyvä käsitekartta on monipuolinen, ja siinä on paljon keskeisiä käsitteitä. Yksi käsite esiintyy kartassa vain kerran. Käsitteet liittyvät toisiinsa muodostaen hierarkkisen verkoston. Siinä abstrakteihin yläkäsitteisiin yhdistyy monia esimerkinomaisia alakäsitteitä muutamien välitason käsitteiden avulla. Onnistuneessa käsitekartassa käsitteet muodostavat eheän tietorakenteen, joten sitä voidaan kutsua aihetta kuvaavaksi malliksi tai jopa teoriaksi.