Opetushallitus

Opetushallitus on osaamisen kehittämisvirasto. Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistyivät vuoden 2017 alusta uudeksi virastoksi, jonka nimi on Opetushallitus.

Uusi virasto jatkaa edeltäjiensä tehtäviä ja vastaa koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisestä ja kansainvälisyyden edistämisestä. Yhdistymisen myötä Opetushallituksessa työskentelee noin 370 asiantuntijaa.

Mitä Opetushallitus tekee?

Opetushallitus laatii perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, ammatillisten tutkintojen ja näyttötutkintojen perusteet sekä kehittää koulutusta erilaisin hankkein. Virasto osallistuu koulutuksen tuloksellisuuden kehittämiseen.

Opetushallitus tukee suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä mm. toimeenpanemalla kansainvälisyyttä edistäviä ohjelmia ja sopimuksia sekä tuottamalla kansainvälistymiseen liittyvää tietoa. Tästä toiminnasta saa tarkempaa tietoa osoitteesta cimo.fi.

Virasto koordinoi koulutuksen tietoverkkoja ja tietopalveluja, tuottaa koulutuksen indikaattoreita ja ennakointitietoa, kerää tietoa opetustoimen rahoitusjärjestelmästä sekä julkaisee koulutusoppaita.

Lisäksi Opetushallitus ylläpitää toisen asteen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintarekisteriä, järjestää kielitutkintoja, järjestää ja rahoittaa jatkokoulutusta opettajille sekä muulle koulutoimen henkilöstölle, vastaa ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta sekä kehittää ja tuottaa oppimateriaalia.

Opetushallitus on myös koulutuksen järjestäjä. Sen vastuulla on kaikkiaan 6 valtion oppilaitosta.

Opetusalan viranomaiset - kuka tekee mitä?

Eduskunta päättää opetustoimen lainsäädännöstä, rahoituksesta ja koulutuspolitiikan linjoista.

Valtioneuvosto ja opetusministeriö sen osana vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittää koulutuspolitiikan suuntaviivat ja strategiset linjaukset. Opetusministeriö valvoo kaikkea valtion budjettiin sidottua koulutustarjontaa sekä valmistelee koulutusta koskevan lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset.

Keskeinen kansallinen toimija koulutuspolitiikan toimeenpanossa ja koulutuksen kehittämisessä on Opetushallitus.

Aluehallintovirasto edistää oppilaiden oikeusturvaa käsittelemällä valitukset, oppilasarvioinnin oikaisupyynnöt sekä kantelut. Myös maakuntien liitot hoitavat alueellisia suunnittelu- ja kehittämistehtäviä kuntien valtuutuksella.

Monista asioista päättävät kuitenkin itse koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, joiden toimintaa ohjataan mm. lainsäädännössä asetetuilla tavoitteilla.

Kunnat ovat velvollisia järjestämään perusopetusta kaikille alueensa lapsille. Kunnat voivat järjestää myös muun asteen opetusta. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjinä voivat olla kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt (yksityiset) yhteisöt ja säätiöt. Ammatillisen koulutuksen järjestäjänä toimivat eräissä tapauksissa myös valtio ja valtion liikelaitokset. Koulutuksen järjestäjien toimintaa ohjataan lainsäädännössä asetetuilla tavoitteilla ja opetussuunnitelmien perusteilla. Jokaisella kunnalla on vähintään yksi kunnanvaltuuston valitsema koululautakunta tai vastaava toimielin.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia, korkeakoulun tutkimusta koskevia asioita hoitaa Suomen Akatemia.