Ecoroad-hanke vahvisti kestävän kehityksen koulutusta Hönttämäen koulun arjessa

Hönttämäen koulu muodostaa Timosenkosken luontokoulun kanssa oppimisympäristön, jossa kestävän kehityksen kasvatusta on hyvä toteuttaa. Koulun toteuttama Ecoroad-hanke on oiva esimerkki siitä, miten hankkeen myötä kouluun on kehitetty pysyvä toimintakulttuuri. Hönttämäen koulun ja siihen kuuluvan Timosenkosken luontokoulun tuolloinen rehtori Seppo Saloranta koordinoi kansainvälistä hanketta. Partnereina tässä Erasmus+ -hankkeessa olivat Artunsskoli Islannista, St George’s School Englannista ja Gemeentelijke Basisschool De Wereldreiziger Belgiasta. 

Onnistumisen takana koko opettajakunnan sitoutuminen

Koulun nykyinen rehtori Tero Aho oli hankkeen aikana jo koulun opettajakuntaa.  Ahon mukaan hankkeeseen lähdettiin tarkkaan mietittyjen tavoitteiden kanssa. Koululla haluttiin nähdä, miten muualla toteutetaan kestävän kehityksen kasvatusta. Lisäksi oli valtava halu kehittää koulua ja hankkia opettajille täydennyskoulutusta jo olemassa olevien luontoarvojen suuntaisesti.

Hönttämäen koulu on vain 14 opettajan koulu. Yksi opettajista on Timosenkosken luontokoulun opettaja. Käytännössä pienessä koulussa hankkeesta muodostui koko koulun hanke.

-    Itse asiassa kaikki opettajat pääsivät käymään partnerioppilaitoksissa Englannissa, Islannissa tai Belgiassa. Kun kaikki ovat mukana kehittämässä uutta toimintakulttuuria ja luomassa itse muutosta, sitoutuminen toimintaan on parempi. Henkilökunta on motivoitunutta, kertoo Aho.

Hönttämäen koulussa huolehditaan myös ihmisistä

Kestävä kehitys on suppeasti ymmärrettynä luonnosta ja ympäristöstä huolehtimista. Laajemman määritelmän mukaan kestävän kehityksen kasvatuksessa opetellaan huolehtimaan myös itsestä ja toisista. Kaveripiiri, perhe ja koko kylä ovat tärkeitä. Näiden lisäksi kasvetaan luonnollisesti huolehtimaan myös elinympäristöstä. Aluksi arjessa opeteltiin säästämään vettä ja sähköjä. Uusimpana teemana koulussa onkin ollut ihminen ja terve elämä. Hönttämäkeläiset havaitsivat Euroopassa vieraillessaan, että muissa maissa ihmisten yhteisöllisyys oli vahvempaa kuin Suomessa. Oppilaiden vanhemmat olivat hyvin paljon mukana koulun arjessa. Lapsia kuljetettiin kouluun. Vanhemmat olivat mukana järjestämässä illanviettoja ja muita tapahtumia. Hönttämäen koulussa on otettu mallia tästä ja lisätty kyläkoulumaisuutta ja vanhempien osallisuutta. Se on osa sosiaalista kestävää kehitystä, joka on asettunut mukavasti kouluarkeen.

-    Kun korona on estänyt tapaamisia, on ehtinyt jo alkaa kaivata kontaktia vanhempiin, harmittelee Aho.

Partnerikouluvierailuilla havahduttiin myös lasten aktiivisempaan toimijuuteen kouluissa. Oululaisessa koulussa oli toki jo ennen hanketta oppilaskunta, johon kaikki oppilaat kuuluvat. Hankkeen myötä lapsia on kuitenkin kuultu entistä enemmän. Lasten osallisuutta heidän omassa arjessaan on lisätty kestävän kehityksen linjausten mukaan. Lapset ovat aidosti osallisina koulun ja ympäristön toiminnassa. Esimerkkinä lasten aktiivisuudesta ja omatoimisuudesta rehtori Aho mainitsee kouluruokaan vaikuttamisen. Lapset saivat vetoomuksellaan kasvisruokavaihtoehdon kouluun. YK:n lapsen oikeuksien mukaan lasten näkemystä tulee kunnioittaa ja lapsia pitää kuulla. Tämä oikeus toteutuu Hönttämäen koulussa.

Ecoroad-hankkeen heijastukset pedagogiikkaan

Yhteinen kehitystyö eri maiden kulttuurien välillä rikastuttaa monin tavoin koulujen toimintaa kaikissa kumppanimaissa. Kestävän kehityksen pedagogiikkaan tutustuessaan oululaiset huomasivat oman pedagogiikkansa toimivaksi, mutta ehkä muitten maiden toimintatapaa rajatummaksi. Oululaiset kuljettivat mukanaan tehtävää, jossa piti yhdistää erilaista ravintoa syövien lintujen nokkia oikeisiin syömäreihin. Suomalaisille riitti, kun yhdistely oli ratkaistu. Kumppanuusmaiden kouluissa tehtävää laajennettiin mm. taideaineisiin. Pedagogiikka oli ilmiöperusteisempaa kuin Suomessa. Asiaan paneuduttiin monipuolisemmin ja pitempään. Tämä herätti myös oululaiset, ja opetusta toteutetaan nykyisin laajempina oppimiskokonaisuuksina.

Tutustumismatkat antoivat runsaasti eväitä suomalaisille. Hankkeessa tehtiin yhteistyössä opaskirja kestävän kehityksen kasvatuksen tarpeisiin. Koulussa noudatetaan kirjaseen painettuja arvoja, joiden mukaan lapset pyritään kasvattamaan positiiviseen luontosuhteeseen, hyvään tietämykseen luonnosta, haluun toimia paremman tulevaisuuden hyväksi ja käyttäytymään elämässään vastuullisesti. Kirja on käytössä myös partnerikouluissa ja sitä on jaettu kestävän kehityksen kasvatuksesta kiinnostuneille kouluille. Kirja Tiekartta ESD-kouluun on ladattavissa netistä. 

Hönttämäen koulu Timosenkosken luontokoulun kanssa on koko Oulun ympäristökasvatuksen lippulaiva. Koulu on hyväksytty Vihreä lippu -ohjelmaan ja koululla on myös OKKA-säätiön myöntämä ympäristösertifikaatti. Kestävän kehityksen kasvatus lupaa hyvää huomiselle.

Kirjoittaja: Taina Kylmänen