Psyykkiseen kasvu- ja oppimisympäristöön voidaan ajatella kuuluvan turvallisuuden tai turvattomuuden tunteisiin sekä kognitioihin liittyvät asiat. Lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus kasvaa psyykkisesti turvallisessa ympäristössä. Psyykkisesti turvallinen ympäristö mahdollistaa lapsen ja oppilaan kielteistenkin tunteiden ilmaisun sekä mahdollisuuden saada luotettavalta ja turvalliselta aikuiselta apua.
Kuvituskuva, lapsi on lukemassa aikuisen sylissä

Jokainen lapsi ja oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. On tärkeää, että aikuinen on vuorovaikutustilanteissa aidosti läsnä ja kiinnostunut lapsesta/oppilaasta sekä hänen tekemistään asioista. Luottamuksellinen ilmapiiri kannustaa oppilaita kertomaan esimerkiksi kohtaamastaan häirinnästä tai kiusaamisesta luotettavalle aikuiselle.

Lasten ja oppilaiden psyykkistä turvallisuutta voidaan edistää vahvistamalla tunnetaitoja ja itsetuntoa. Kasvattajan tai opettajan tulee osata myös tunnistaa lapsen/oppilaan mahdolliset tuen tarpeet ja toimia pedagogisesti niitä edellyttävällä tavalla. Erityisesti pienemmän lapsen kanssa turvallinen kiintymyssuhde ja läheisyys luovat turvallisuutta ja luottamusta vuorovaikutuksessa.

Psyykkistä turvallisuutta edistetään myös tukemalla ryhmäytymistä sekä varmistamalla, että jokainen lapsi/oppilas pääsee osalliseksi ryhmässä, eikä tule sosiaalisesti torjutuksi. Kasvattajan tai opettajan tehtävänä luoda turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri ryhmään tai luokkaan. Kaveritaitoja voidaan tukea esimerkiksi mahdollistamalla erilaisia sosiaalisia tilanteita leikin ja oppimisen kautta. Lasten ja oppilaiden psyykkiseen turvallisuuteen voidaan vaikuttaa myös kasvu- ja oppimisympäristön muokkaamisella.