Strateginen kansainvälisyys vie organisaatioita eteenpäin

Bet your life! -hanke alkoi yhdestä viestistä, jonka eräs Sosiaalipedagogiikan säätiön eli Sosped-säätiön työntekijä sai. Viestissä kerrottiin, että Kyprokselle oltiin rakentamassa maailman suurinta kasinoa, mutta samalla pelihaittojen torjunta oli saarella olematonta. Eikö säätiö voisi tulla Kyprokselle kertomaan ongelmallisesta rahapelaamisesta ja sen torjunnasta, viestissä kysyttiin. Sosped-säätiö on jo useamman vuoden ajan työskennellyt ongelmapelaamisen parissa. 

Muutamassa viikossa Sosped-säätiö onnistui polkaisemaan käyntiin Bet your life! -nimisen hankkeen ja etsimään sille kumppanin Kyprokselta. Rahoitusta haettiin Erasmus+ nuorisoalan strategiset kumppanuushankkeet -toiminnosta. Strategisissa kumppanuushankkeissa eri maiden toimijat kehittävät toimintaansa yhdessä.

Vaikka hankkeen alku kuulostaa sattumanvaraiselta ja hanke sai alkunsa nopeasti, vaikutti sen taustalla Sosped-säätiön monivuotinen ja vahva hankeosaaminen. Lisäksi säätiöllä oli takanaan pari lyhyttä Erasmus+ -hanketta. Ilman aiempia kokemuksia ja pitkän aikavälin tavoitteellista kansainvälistä työtä ei Sosped-säätiö olisi pystynyt tarttumaan yllättävään tilaisuuteen yhtä ketterästi.

Erasmus+ -rahoitus mahdollistaa kansainväliset hankkeet

Erasmus+ -rahoituksella Sosped-säätiö toteuttaa kansainvälisiä hankkeita, jotka ovat säätiön toiminnan ja tavoitteiden mukaisia, mutta joita ei suomalaisella rahoituksella olisi mahdollista toteuttaa.

– Kansainvälisen toiminnan merkitys on kasvussa meillä. Kansainväliset hankkeet tulevat kehittämishankkeina varsinaisen perustoiminnan oheen. Erasmus+ -rahoitus on instrumenttina sellainen, että emme voi sillä toteuttaa perustoimintaamme, mutta se mahdollistaa kehittämistoimenpiteitä, joihin meillä perustoiminnassa ei välttämättä olisi resursseja. Siten ne täydentävät toisiaan, kuvailee Sosped-säätiön toiminnanjohtaja Lassi Rajamäki.

Sen lisäksi, että kansainväliset hankkeet mahdollistavat Sosped-säätiön oman toiminnan kehittämisen, tarjoavat ne mahdollisuuden viedä myös säätiön omaa osaamista ulkomaille. Vastavuoroisesti ulkomailta voidaan tuoda uusia ideoita ja uutta osaamista Suomeen.

– Suomessa on kehitetty hienoja toimintamalleja esimerkiksi STEA-rahoituksella. Meillä on pitkä, järjestelmän tukema historia ja paljon hyviä käytäntöjä. Meillä on paljon annettavaa ja vietävää muille. Suomalainen hyvinvointivaltio ja sen rakenteet eivät ole itsestään selviä kaikkialla Euroopassa, Rajamäki muistuttaa.

Hankkeet eivät jää lepäämään kansioon

Strategiseen kansainvälisyyteen kuuluu se, että hankkeissa nähdään aina mahdollisuuksia uuteen, ja ne myös kehittävät toimintaa. Vähintäänkin hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kokemusten vaihtamiseen, mutta parhaimmillaan niistä lähtee liikkeelle uusia toimintamuotoja sekä oivalluksia toiminnan kehittämiseen.

– Pyrimme siihen, että emme tee hankkeita, jotka jäävät vain lepäämään kansioihin, vaan että niissä syntyisi aina uutta osaamista, verkostoja tai vähintäänkin pysyviä kansainvälisiä kumppanuuksia.

Näin kävi esimerkiksi Kyproksella. Bet your life! -hankkeen pohjalta syntyi uusi, kolmivuotinen pelihaittojen ehkäisyyn keskittyvä kansainvälinen TEx-hanke. Iso TEx-hanke tuskin olisi ollut mahdollinen ilman Kyproksen hankkeesta saatuja oppeja. 

– Jos löydämme hyvän kumppanin, tutustumme ihmisiin ja organisaatioihin, mietimme aina, voimmeko syventää yhteistyötä. Käytännössä se voi tarkoittaa vaikkapa uudentyyppistä yhteiskehittämistä.

Kansainvälisyys tarjoaa kasvun paikkoja

Kansainväliset hankkeet ja määrätietoinen kansainvälisyystyö avartavat ajattelua organisaation sisällä ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia.

– Jos meille tulee hyvä idea, tai jos meidän kohderyhmältämme tai työntekijältämme nousee tarve, johon emme voi vastata kotimaan tarjonnalla, silloin lähdemme hakemaan kansainvälistä vertailupintaa, kertoo Rajamäki.

On tärkeää muistaa, että organisaation kansainvälisyys tarkoittaa myös sen toimijoiden, käytännössä siis työntekijöiden ja vapaaehtoisten, kansainvälistymistä.

– He kohtaavat ihmisiä, jotka työskentelevät samanlaisten asioiden parissa muissa Euroopan maissa. He verkostoituvat ja tutustuvat toisen kulttuurin ja yhteiskunnan erityispiirteisiin, ja saavat näin näkökulmia omaan tilanteeseensa ja omaan tekemiseensä.

Esimerkiksi Sosped-säätiön ongelmapelaamiseen keskittyvässä toiminnassa on mukana paljon vapaaehtoisia vertaisohjaajia. Erasmus+ -hankkeissa vertaisohjaajille pystytään tarjoamaan uudenlaisia ja aiempaa haastavampia vapaaehtoistehtäviä.

– Meidän työntekijämme ja osallistujat, jotka ovat osallistuneet ja kouluttaneet ihmisiä vaikkapa Ruotsissa ja Irlannissa, ovat saaneet aikamoisia kokemuksia. Kielitaito ja luottamus omiin kansainvälisiin taitoihin kasvaa, ja he ovat valmiita tekemään kansainvälisyystyötä jatkossakin.

Parhaimmillaan strateginen, eteenpäin katsova ja hanke hankkeelta jalostuva kansainvälisyystyö voi Rajamäen mukaan tarkoittaa vapaaehtoisille uusia työmahdollisuuksia. Hän kertoo näin käyneen eräälle vapaaehtoiselle, joka oli mukana Kyprokselle sijoittuneessa Bet Your Life -hankkeessa. Nyt syksyllä entinen vapaaehtoinen aloitti työntekijänä uudessa kansainvälisessä hankkeessa, jonka rahoitushakemuksen laatimisessa hän oli itse mukana.

– Hän esitteli ideansa minulle, kun olimme 1,5 vuotta sitten Kyproksella. Oli päivän työt tehty ja istuimme porukalla majapaikan terassilla. Hän kertoi ideansa ja tuumasin pyöritelleeni vähän samantyyppisiä ajatuksia. Että hänen kannattaa mennä sen ideansa kanssa meillä eteenpäin. Nämä tällaiset ovat aika kovia juttuja, summaa Rajamäki tyytyväisenä.

Vinkkejä strategisiin kansainvälisyyshankkeisiin

1. Tunnista hiljaiset signaalit. Hyvä hanke rakentuu hyvän idean ympärille. Kuuntele siis herkällä korvalla kohderyhmäläisiä, tuttuja ja kollegoita. Jollakulla voi olla mielessä ajatus, johon kannattaa tarttua.
2. Valitse kumppani huolella. Käytä harkintaa siihen, minkä tahon kanssa lähdet toteuttamaan hanketta. Hyvän kumppanin kanssa myös itsellä on sellainen olo, että oma organisaatio on kumppanille tärkeä.
3. Ole rehellinen kumppanille. Hyvä hanke vaatii rehellistä ja avointa kumppanuutta. Keskustelkaa hankekumppanin kanssa avoimesti omista toiveista ja tavoitteistanne.
4. Uskalla katkaista kumppanuus. Joskus käy niin, ettei kumppanin kanssa kaikesta huolimatta tavoitella samoja asioita. Silloin kannattaa olla rohkea ja katkaista kumppanuus.
5. Mieti, mitä strategista hyötyä hankkeesi tuo kohderyhmälle. Esimerkiksi Sosped-säätiön Bet Your Life! -hanke tarjosi vapaaehtoisille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä kansainvälisessä hankkeessa.
6. Ole kärsivällinen. Isot asiat eivät tapahdu hetkessä. Joskus asiat tarvitsevat aikaa, mutta parhaimmillaan yhdestä hankkeesta voi kehittyä uusi, parempi hanke.
7. Tunnista välilliset hyödyt. Usein hankkeissa esimerkiksi syntyy verkostoja ja kontakteja myös muihin kuin varsinaiseen kumppaniorganisaatioon. 
8. Arvioi hanketta jatkuvasti. Jatkuva arviointi tekee strategisuuden näkyväksi. Jos arviointia ei tee ja hoitaa asioita kiireessä, silloin voi monia asioita jäädä huomaamatta ja tunnistamatta.

Vinkit on koostettu Sosped-säätiön hankepäällikkö Miikka Vuorisen haastattelun pohjalta.

Kirjoittaja: Anna Takala