News

Maaseudun tulisielut - paikallistason kokemuksilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä eväitä liikunnan ilon ja hyvinvoinnin edistämiseen

Kokemuksia Liikunta ja urheilu Erasmus+ Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport Hyvinvointi Kansainvälistyminen
Tulisielut ovat pikkupaikkakuntien voimanpesiä, jotka innostavat kyläläiset liikkumaan ja saavat harrastusunelmat toteutumaan. Jotta muutkin voisivat löytää sisäisen palonsa tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen, niin urheiluseuroissa kuin työelämässäkin. XAMK ja ESLi ovat valjastaneet avukseen kansainvälisyyshankkeet Erasmus+ Sport -rahoituksella - tulisielujen opit edellä.
Erasmus + Sport: Leijat-ryhmän joukkuekuva

Verkostoidu ja kansainvälisty! Taistele ihmisten ajasta, bongaa ongelmat, löydä niihin ratkaisut! Opi koko ajan uutta! Ja vielä: muista harrastaa liikuntaa!

Ei ihme, jos pää menee pyörälle nykyajan kehittymisvaatimusten kanssa. Etelä-Savon Liikunta Eslissä ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa keksittiin kuitenkin apukonsti, jolla saatiin kerralla rasti joka ruutuun: kansainvälinen yhteistyö ja Erasmus+ -rahoitus!

 - Koen tämän projektityön ja liikunnallisesta elämäntavasta puhumisen löytöretkeilijän työnä, luonnehtii XAMKin hankekoordinaattori Marita Mattila.

- Haluamme edistää kokeilukulttuurin leviämistä urheiluseuratoiminnassa ja ihmisten liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. Itselle mieluisan, hyvää oloa tuottavan liikuntamuodon löytäminen on tärkeää työssä jaksamiselle ja viihtymisellekin - luovuuden löytymiselle ja sen hyödyntämiselle.

Suunnannäyttäjiksi muutokseen Mattila kumppaneineen on ottanut tulisielut, pitkin poikin Eurooppaa pikkupaikkakunnilla elävät ihmiset, jotka saavat muut liikkeelle ja ihmeitä aikaan, mitä harrastusmahdollisuuksiin tulee!

Kansainväliset hankekumppanukset päättivät, että nämä tulisielut ansaitsevat parrasvalot, mainetta ja kunniaa. Niinpä toteutettiin hanke, joka selvittää, mikä näitä tulisieluja yhdistää. Entä mitä liikuntaan liittyviä haasteita he ovat bonganneet kotikonnuillaan ja voisiko näille löytyä hyviä ratkaisuja? Vaikkapa valmentajapulaan, ja siihen, miten saada nuoriso liikkeelle?

Yhteisöllisyys sytyttää tulen sieluun

Tulisieluja hankkeen tiimoilta löytyi 40 seitsemästä eri maasta. Liettualaiset tutkijat ovat käyneet läpi heidän haastattelumateriaalinsa ja alustava analyysi tuloksista on jo valmistunut. 

- Ollaan törmätty ihan uskomattomiin tyyppeihin, he tekevät 150 lasissa ja innostavat muut mukaan omaan intohimoonsa tuoden iloa ihmisille, Marita Mattila selittää.

Tulisieluja selkeimmin yhdistävä asia on se, että he kokevat erittäin vahvasti olevansa osa omaa yhteisöään. 
- Sosiaalisella ympäristöllä on ollut tosi vahva vaikutus siihen, miten heistä on kehittynyt tulisieluja, ja he itse muokkaavat sitä ympäristöä koko ajan, Mattila kuvailee. 

Tulisielut etsivät aktiivisesti ratkaisuvaihtoehtoja kohtaamiinsa ongelmiin. He käyttävät aktiivisesti ja avoimesti olemassa olevia työkaluja, ja verkostoituvat päästäkseen tavoitteisiinsa. Erasmus+ -rahoitusta ja maaseudun Leader-ohjelmia hyödynnetään, ja monet kunnat ovat vahvasti mukana tukijoina.

 - Mielenkiintoista on nähdä tutkimuksen edetessä, mitkä ovat seuraavat haasteet, jotka tulisielut nostavat esiin. Tarkoitus on kehittää seuroille työkalupakki, jossa on työkaluja niihin haasteisiin. Niitä ovat ainakin vapaaehtoisten rekrytoinnin vaikeus, mainitsee Mattila.

- On jo tullut ilmi, että sellaiset vapaaehtoiset, jotka ovat itse harrastaneet ja kasvaneet lajiin, saattavat viipyä vapaaehtoistyössä pitempäänkin kuin ne, jotka ryhtyvät valmentamaan vain siksi aikaa, kun oma lapsi on innostunut lajista. 

Nuorilla, vielä perheettömillä voisi olla aikaa vetää harrastusryhmiä. Mutta tulisielujen havaintojen mukaan nuoret ympäri Eurooppaa tuppaavat nykyään olemaan sitä mieltä, ettei harrastusryhmää voi vetää saamatta rahallista korvausta.

- Ja nuorten osallistaminen onkin ongelma. Lasten liikuntaan on runsaasti ideoita, mutta miten saisi nuoret liikkumaan, entäpä perheet yhdessä?

Armollinen kokeilukulttuuri

Meneillään olevaa tulisielujen tutkimushanketta edelsi kaksi liikunta-alan hanketta. Villages on Move Baltic -hankkeessa käytännössä hyviksi havaitut maaseudun asukkaiden liikuttamisideat pantiin jakoon yleiseen ideapankkiin kaikkien vapaasti hyödynnettäviksi.

Siemenet eivät välttämättä kuitenkaan idä heti. Loistoidea voi puhjeta kukkaan vasta kauan ensimmäisen kokeilun jälkeen.

- Se vaatii paljonkin psykologiaa ja vähitellen ujuttamista. Mennään kokeilujen pohjalta eteenpäin, katsotaan ja jatketaan ja kehitetään. Jos tämä ei toimi meillä tässä ajassa, niin sille voikin olla joskus myöhemmin se oikea aika. Ja oikeat ihmiset ja oikeat välineet, Marita Mattila tuumii.

Liikuntaa edistävien ideoiden leviämistä voivat hidastaa yllättävänkin erilaiset toimintakulttuurit eri maissa. Se, mikä tuntuu helpolta yhdessä maassa, onkin uusi ajatus toisessa.

- Kun Suomessa syttyy ajatus, että olisipa kiva, jos lapset tekisivät parkouria, niin sitten perustetaan seura. Mutta Portugalissa ja Belgiassa ensisijainen vaihtoehto on firma ja lajin oma koulu. Liettuassa taas sana urheiluseura saa ajattelemaan kilpaurheilua. Siellä tulisielut vievät ihmisiä sauvakävelylle tai pelaavat höntsälentopalloa ihan ilman urheiluseuraa.

Villages on Move Baltic -hanketta seurasi liikunta-alan ihmisten verkostoitumishanke. Sillä löytyi Erasmus+ Sport -kuvioihin mukaan lisää innostuneita maaseudun ihmisiä muun muassa liikunnanohjaajista ja koulujen opettajista. 

- On tosi tärkeää, että he pääsevät kansainvälistymään. Kun pääsee omasta ammatistaan ja työkulttuuristaan keskustelemaan muunmaalaisten kanssa, niin siitä tulee eväitä omaan työhön ja työkulttuuriin siemeniksi, Mattila tuumaa.


Opiskelijoille eväät paikallisseuratoimintaan ja kansainvälisyyteen 

Xamkista Erasmus+ Sport -hankkeissa on ollut mukana terveysalan, liiketalouden, nuoriso- ja sosiaalialan sekä liikunta-alan opiskelijoita.

- On ollut ihana tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia lähteä ulkomaille ja suunnitella ohjelmaa siellä. Itseluottamusta kasvattaa, kun pystyy ulkomaillakin toimimaan ja suorittamaan työtehtäviä. Kansainvälisyysprojektissa oppii projektin rakenteen, on koordinaattori, budjetti, partnerit, jokaisella omat tehtävät ja vastuualueet, Marita Mattila summaa.

Aivan erityisen paljon ovat kansainvälisyysprojekteista saaneet yhteisöpedagogeiksi opiskelevat opiskelijat. He tulevat työelämässä ohjaamaan vapaaehtoisia liikunnanohjaajia seuratyössä.

- Erasmus+ -hankkeemme ovat opettaneet opiskelijoille paljon vapaaehtoisten johtamisesta ja hankkimisesta mukaan seuratyöhön, erityisryhmien vastaanottamisesta, ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisestä tanssin avulla, ja vanhempien roolista seuratyössä, Mattila listaa.

Villages on Move Balticissa kierrettiin Baltiaa ja viiden maan ammattikorkeakouluopiskelijat suunnittelivat aktiviteetit.

- Kiva oli varsinkin seurata keskusteluja, kun he miettivät, miksi kaikki eivät tulleet paikalle ja mitä me voisimme tehdä, että tulisivat, muistelee Marita Mattila.

Hän arvelee, että Baltic Tourilla oli kauaskantoiset vaikutukset mukana olleiden haluihin ja kykyihin toteuttaa kansainvälistä yhteistyötä.

Hyvät ideat leviävät ympäri Eurooppaa

Hankkeista jää aina urheiluseuroille uusia toimintatapoja, jotka tekevät arjesta rikkaampaa. Belgiasta on esimerkiksi napattu keinoja, joilla saadaan lapset innostumaan tenniksestä. Isolla mailalla pieneen palloon osuminen voi olla pikkuiselle niin vaikeaa, että harrastus jää kertaan, kahteen.

- He ovat ottaneet käyttöön Multiskillz-konseptin. Pohdittiin, mitä fyysisiä tarpeita pitää täyttää ennen kuin palloon osutaan. Tarvitaan nopeutta jaloille, reagointikykyä, ketterää välinehallintaa, tasapainoa. Näitä kehittäviä perusliikuntataitoja voivat eri-ikäisetkin tehdä yhdessä. Ja aluksi pallo voi olla vaikka ilmapallo, siihen on helpompi osua kuin tennispalloon!

Nyt Mattila on saamassa belgialaisilta hankekumppaneilta kuuden kohdan vapaaehtoisten johtamisen mallin.
- Saadaan yhteisöpedagogi-opiskelijoille työkalut, joita on sitten kiva käyttää, kun he toimivat vapaaehtoistyön johtajina.

- Meillä Suomessa on hyvä malli myös nuorten osallistumiseen. He pääsevät ohjaamaan ja ottamaan seuratyöstä ja tapahtumien järjestämisestä sopivan kokoista vastuuta.


Tavoitteelliset aikataulut seuroille avuksi

Tulevaisuuden työ- ja urheiluseuraelämään Marita Mattila toivoo lisää eri alojen edustajien vuoropuhelua. Kun on selitettävä toisen alan tai peräti toisen maan ihmiselle omaa ajattelua ja toimintatapaa, kirkastuvat sen hyödyt ja haitat itsellekin.

Yksi taito, mitä suomalaisten seurojen sopisi harjoitella, on kehittämistyön suunnitelmallisuus ja aikataulutus. Siihen on hankkeen tiimoilta valmistumassa avuksi itsearviointityökalu.

- Että ei edistettäisi kaikkia asioita vähäsen, vaan päätettäisiin, että tänä vuonna pannaan tämä asia kuntoon ja ensi vuonna yritetään saada vammaisia mukaan toimintaan ja sitä seuraavana tehdään vapaaehtoisten ohjelma. Sillä lailla saadaan aina kuntoon asioita!

Mattila uskoo, että korona-ajan tuoma yleinen etätyönteko on tullut työelämään jäädäkseen. Silti hän toivoo, että ihmisten väliset aidot tapaamiset jatkuvat.

- Online-fasilitointi tulee kehittymään. On tärkeää, että kokouksissa on aikaa mukavaan jutusteluun ja kaikkien osallistamiseen. Kun kohtaa oikeasti, mukavia ideoita tulee kahvillakin, ja ne voidaan työstää kahvin jälkeen. Usein se kahvitaukoidea onkin se paras.

XAMK:in Erasmus+ -hankkeet
 

Villages on Move Baltic (VOMB)
Hanketyyppi: Erasmus+ Sport, yhteistyöhanke
Koordinaattori: XAMK
Hankeaika: 2017-2018
Kumppanit: Viro, Latvia, Liettua, Tanska ja Suomesta Etelä-Savon Liikunta ESLI 
Rahoitus: 319 405 €

Villages on the Move Network (VOMNET)
Hanketyyppi: Erasmus+ Sport, yhteistyöhanke
Koordinaattori: XAMK
Hankeaika: 1/2019-12/2019
Kumppanit: Liettua, Portugali ja Belgia
Rahoitus: 57 895 €

Villages on the Move GO (VOMGO)
Hanketyyppi: Erasmus+ Sport, yhteistyöhanke
Koordinaattori: XAMK
Hankeaika: 1/2020-12/2021
Kumppanit: Liettua, Portugali, Belgia, Kypros, Slovenia, Unkari
Rahoitus: 397 390 €

Kirjoittaja: Natalia Kisnanen