Ammatillinen koulutus tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamisessa.

Ammatillisessa koulutuksessa jokaisella on mahdollisuus hankkia itselleen ammatti ja päivittää osaamistaan elämänsä ja työuransa eri vaiheissa riippumatta aiemmasta koulutustaustasta. 

Opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän, tai jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen.

Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan vapaasti jatkuvan haun kautta koulutuksen järjestäjän päättäminä hakuaikoina ja -menettelytavoilla. Koulutuksen järjestäjä päättää myös opiskelijaksi ottamisen valintaperusteista sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeista.

Ammatilliseen perustutkintokoulutukseen ja valmentavaan koulutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti valtakunnallisen yhteishaun kautta. Yhteishaussa käytettävistä valintaperusteista ja pääsy- ja soveltuvuuskokeista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella (2017/699). 

Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Tämä edellyttää käytännössä, että koulutuksen järjestäjä on määritellyt käyttämänsä yhdenvertaiset valintaperusteet ja mahdolliset pääsy- ja soveltuvuuskokeet sekä linjannut menettelyn, jolla puututaan opiskeluun soveltumattomuuteen SORA-tutkinnoissa.

SORA-tutkinnot 

SORA-tutkinnoilla tarkoitetaan niitä Valtioneuvoston asetuksessa (673/2017) lueteltuja tutkintoja, joissa koulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. SORA-tutkinnoissa koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyviä tietoja, ja oikeus peruuttaa suoritettava tutkinto ja oikeus osallistua tutkintokoulutukseen, jos opiskelijan terveydentila tai toimintakyky ei vastaa tutkinnon terveydentila- ja toimintakykyvaatimuksia.

Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei lähtökohtaisesti saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. SORA-tutkinnoissa opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin, jos tutkinnon edellyttämät turvallisuusvaatimukset vaarantuvat opiskelijan toimintakyvyn tai terveydentilan seurauksena, eikä esteitä voida kohtuullisin toimenpitein poistaa.

Edellä mainittua rajoitusta on tulkittava vain tarkan yksilöllisen harkinnan pohjalta. Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys on turvattu perustuslaissa ja Suomen ratifioimissa ihmisoikeussopimuksissa, kuten YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista. Stereotyyppiset ennakko-oletukset opiskelemaan hakevan vammaisen henkilön toimintakyvystä ovat ulossulkevia. Jonkin ryhmään sulkeminen kategorisesti pois opinnoista jo hakuvaiheessa voi olla syrjintää. Oppilaitoksen on tarjottava opiskelijoille mahdollisimman esteetön ja saavutettava koulutus ja edellytykset työllistymiseen. 

Attachments
Back to top

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan opintopolku on yksilöllinen ja joustava. Jokaista opiskelijaa tuetaan hänen oman ura- tai jatko-opintotavoitteensa saavuttamisessa. 

Opiskelija osallistetaan omia opintojaan koskevaan päätöksentekoon henkilökohtaistamiskeskustelussa, jossa yhdessä opiskelijan kanssa hänelle suunnitellaan tavoitteidensa mukainen opintopolku tarvittavine ohjaus- ja tukitoimineen. Opiskelijoiden osallisuudelle on tärkeää, että tietoa eri opintopoluista tarjotaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on tärkeää pohtia yhdessä opiskelijan henkilökohtaisen tavoitteen ja hänen vahvuuksiensa perusteella. 

Keskustelun tuloksena laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aiempi, eri tavoin hankittu osaaminen ja johon kirjataan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten ja missä sitä hankitaan ja osoitetaan.

Henkilökohtaistamisen yhteydessä suunnitellaan myös tarvittavat, yksilölliset ohjaus- ja tukitoimet. Opiskelijalle voidaan järjestää lisäksi opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja. Tarvittaessa opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea. 

Back to top

Ammatillisen koulutuksen yhtenä tavoitteena on lisätä työelämässä oppimista, mikä korostaa työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä ja opintojen henkilökohtaisen suunnittelun merkitystä. 

Työpaikan edellytykset toimia oppimisympäristönä arvioidaan opiskelijakohtaisesti ja tarvittavat järjestelyt suunnitellaan yhdessä työnantajan tai työpaikan edustajan kanssa. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tarjota opiskelijoille erilaisia, saavutettavia ja esteettömiä, oppimisympäristöjä. 

Työelämässä oppiessa työpaikan toimintakulttuuri ja työpaikkaohjaajien toiminta luovat opiskelijalle myönteistä osallisuuden kokemusta osana työyhteisöä. Opiskelijan osallisuudella ja kiinnittymisellä työpaikan sosiaalisiin käytänteisiin on suuri merkitys oppimisen kannalta. Merkitys on erityisen suuri niille opiskelijoille, jotka hankkivat ensimmäisiä kokemuksiaan työelämässä. On tärkeää, että kaikissa oppimisympäristöissä, myös työpaikoilla, panostetaan yhdenvertaisuuden toteutumiseen. 

Koulutuksen järjestäjät kouluttavat työpaikkaohjaajia ja näissä tilaisuuksissa on hyvä keskustella myös opiskelijan osallisuuden merkityksestä työpaikalla.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla luottamus omaan työllistymiseen on merkittävä osallisuutta vahvistava tekijä. Työelämän syrjivät rakenteet saattavat heijastua myös opiskelijoiden näkemyksiin omista mahdollisuuksistaan työmarkkinoilla, mikä saattaa puolestaan heijastua opintoihin. Esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvat saattavat kokea heikompaa osallisuutta opintoihinsa tästä syystä.

Back to top

Jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen ja hyvinvointia edistävään opiskeluympäristöön, ja oikeus saada tarvitsemaansa tukea ja ohjausta opintoihinsa. Turvallisessa opiskeluympäristössä opiskelija voi kokea itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin on ja uskaltaa tuoda omat näkemyksensä ja mielipiteensä esille. 

Hyvä opiskeluhuolto ehkäisee ja purkaa opintojen esteitä. Jotta opiskeluhuollon rooli toteutuu myönteisesti ja täysipainoisesti, opiskelijan on voitava luottaa siihen, että hän saa terveydenhoitajalta, lääkäriltä, kuraattorilta ja psykologilta ammatillista ja asiantuntevaa apua.

Back to top

Koulutuksen järjestäjän tulee kaikessa toiminnassaan edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Oppilaitoksessa tulee olla menettelytavat, joilla seurataan ja arvioidaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä toimintavat, joilla näihin liittyviin epäkohtiin puututaan ja joilla käytäntöjä kehitetään. Opiskelijoille pitää olla helposti lähestyttävä ja tehokas tapa ilmoittaa kokemistaan tai havaitsemistaan epäkohdista ja syrjinnästä.

Koulutuksen järjestäjä laatii, mm.

  • tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
  • turvallisuussuunnitelman
  • opiskelijahuoltosuunnitelman Opetushallituksen päättämien tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti
  • suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista
  • opiskelijakohtaiset HOKSit, jotka sisältävät ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot
Back to top

Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa olevilta opiskelijoilta kysytään valtakunnallista opiskelijapalautetta kaksi kertaa opintojen aikana: aloitusvaiheessa ja päättövaiheessa.

Aloituskysely sisältää opiskeluilmapiiriin liittyviä kysymyksiä:

  • koen opiskeluympäristöni turvalliseksi,
  • olen kokenut tai havainnut kiusaamista, syrjintää tai häirintää oppilaitoksessa tai työpaikalla, jossa opiskelen, ja 
  • jos em. vastaa kyllä, kokeeko, että kiusaamiseen, syrjintään tai häirintään puututaan.

Päättökysely sisältää opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä:

  • opiskeluhuoltopalvelut olivat tarvittaessa käytettävissäni,
  • opiskeluympäristöni oli turvallinen,
  • opiskelijoita kohdeltiin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti,
  • olen kokenut tai havainnut kiusaamista, syrjintää tai häirintää oppilaitoksessa tai työpaikalla, jossa opiskelen, ja 
  • jos em. vastaa kyllä, kokeeko, että kiusaamiseen, syrjintään tai häirintään puututaan,
  • minulla oli halutessani mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen.

Vastaukset kertovat opiskelijoiden henkilökohtaisista kokemuksista asteikolla 1-5. Tulokset raportoituvat anonyymissä tilastomuodossa.

Valtakunnallisten opiskelijapalautekyselyiden tulokset julkaistaan Opetushallinnon tilastopalvelussa osoitteessa vipunen.fi .

Back to top