Unesco ASPnet -koulut Suomessa

Photo: Tiina Jylhä / Tikkala

Yhteistyötä ja yhdessä oppimista

Jyväskylän yliopisto/Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän Normaalikoulu, Jyväskylän Lyseo, Jyväskylän Kristillinen opisto, Kilpisen koulu, Viitaniemen yläkoulu ja Tikkalan koulu eli Jyväskylän nykyiset UNESCO-koulut ovat tehneet yhteistyötä jo 1990-luvulta lähtien.

Jyväskylän Unesco-koulujen painopistealueina ovat olleet kestävä kehitys, ihmisoikeudet sekä kulttuuriperintö sekä maailmanperintökasvatuksessa erityisesti Struven ketjun piste Korpilahden Oravivuoressa ja Petäjäveden vanha kirkko. Unesco-teemojen oppimisessa toteutuvat monialaisten oppimiskokonaisuuksien periaatteet.

Kussakin oppilaitoksessa huomioidaan vuosittain YK:n teemapäiviä. Näiden toteutusideoita koulut jakavat toisilleen. Opettajankoulutuslaitos on mukana viemässä ideoita kouluihin myös tulevaisuuden opettajien kautta. Koulut kokoontuvat noin kerran kuussa suunnittelemaan ja kehittämään toimintaansa ja osallistuvat myös myös  Opetushallituksen  seminaareihin, koulutuksiin ja tapahtumiin.

Toiminnassa on painotettu monipuolisesti elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta tavoitteena jättää positiivisia jälkiä eri ikäisten oppijoiden tunnemuistiin. Jyväskylän koulut ovat mm. tehneet draamaa ihmisoikeuksista, elämyksellisiä päiviä Petäjäveden vanhalla kirkolla sekä Oravivuoressa Struven ketjulla sekä monia yhteisnäyttelyitä, kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, teemapäiviä, juhlia ja tapahtumia.

Photo: Eric Nsamba

Photo: Mari Kalaja / Jyväskylän Normaalikoulun alakoulu

Yhteisiä projekteja on vuosien saatossa toteutettu omalle koululle sopivalla tavalla: Jyväskylän verkostossa on pieniä ja suuria kouluja, kaupungissa ja kauempana olevia, alakouluja, yläkouluja, lukioita, yliopisto sekä aikuiskoulutusta. Näin toimien on saavutettu yhteisiin näyttelyihin läpileikkaus eri ikäisten sekä eri maalaisten oppijoiden näkemyksistä ja tuotoksista. Yhteisinä teemoina vuosien saatossa on ollut mm. rakennusperinnön kartoitusta lähiympäristöä valokuvaten, Suomi-teemaa ja Petäjäveden vanhan kirkon herättämiä taiteellisia tuotoksia.

Projekteja on toteutettu yhteistyössä mm. draamakasvatuksen, kulttuurintuottaja- sekä luokanopettajaopiskelijoiden kanssa kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla.

Jyväskylän Unesco-kouluissa halutaan 

• toimia aktiivisesti positiivisen muutoksen edistäjänä
• tarjota ja kehittää laadukasta koulutusta, jonka tavoitteena on edistää rauhaa, oikeutta, vapautta ja inhimillistä kehitystä maailmassa
• toimia uusien ajatusten ja innovatiivisten lähestymistapojen testauspaikkana opetuksen, toimintakulttuurin ja erilaisten hankkeiden kautta
• soveltaa opetuksessa Unescon aineistoja ja jakaa Unesco-koulujen kesken hyviä käytänteitä
• laajentaa eri ikäisten oppijoiden opettajina osaamistamme toimimalla yhdessä ja vaihtamalla ajatuksia

Jyväskylän Unesco-kouluissa pyritään reagoimaan globaaleihin kysymyksiin ja nostamaan luokissa keskusteluun ajankohtaisia aiheita, jotta lapsilla ja nuorilla olisi paremmat lähtökohdat ymmärtää yhä monimutkaistuvaa, keskinäisriippuvuuksien maailmaa.

Lukuvuoden 2021–2022 yhteisenä teemana on globaalikasvatus ja kulttuurinen tasa-arvo. OPH:n avustuksella toteutuu eri ikäisten oppijoiden yhteinen TULEVAISUUDEN POLKU.

Koulujen toimintaa videolla

Linkkejä

Katso alta, miten Jyväskylän Unesco-koulut ovat tavoitelleet Agenda 2030 -tavoitteita ja muita Unesco-toiminnan tavoitteita eri lukuvuosina.

Polaris-verkosto on pohjoisten Unesco ASPnet -koulujen yhteistyöryhmä, joka on perustettu vuonna 2006 Opetushallituksen tuella. Verkosto täyttää tänä vuonna jo 15 vuotta. Se on laajentunut vuosien varrella ja siihen kuuluvat tällä hetkellä:

• K.J. Ståhlbergin koulu, Haapajärvi
• Haapajärven yläkoulu
• Haapajärven lukio 
• Haukiputaan yläkoulu, Oulu
• Haukiputaan lukio, Oulu
• Isokylän yhtenäiskoulu, Kokkola
• Kellon koulu, Haukipudas, Oulu
• Kivikon koulu, Kemi
• Kirkonkylän koulu, Kempele
• Kempeleen lukio
• Laanilan yläkoulu, Oulu
• Laanilan lukio, Oulu
• Oulun normaalikoulun perusaste
• Oulun normaalikoulun lukio
• Oulun Suomalainen Yhteiskoulu
• Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi ja
• Putaan koulu, Tornio.

Polaris-verkostossa on toteutettu yhteisten toimintavuosien aikana monia erilaisia projekteja ja hankkeita, mm.: 

• 2006–2007 Muuttuva lähiympäristöni – kulttuuripoluilta tulevaisuuteen
• 2013–2014 YTE Yhdessä tekemään: yhdessä toimiminen, tekeminen, oleminen ja eläminen – suvaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen 
• 2015–2016 YTE II Rauha kasvaa – rauha, kestävä kehitys ja maailmankansalaisuus
• 2017–2018 YTE III – Living Schools – Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteet
• 2020–2021 Toivo kasvaa – Agenda 2030 -tavoitteiden tunnetuksi tekeminen Pohjois-Suomen koulumaailmassa ja nuorten tulevaisuuden toivon kasvattaminen.

Hankkeiden ja projektien puitteissa kouluilla on pidetty erilaisia teemapäiviä, -tapahtumia ja -viikkoja, joiden toimintoja ja aktiviteetteja on jaettu kuvina, vinkkeinä ja linkkeinä verkoston sähköposti- ja Facebook-sivuilla sekä yhteisissä tapaamisissa. Polaris-hankkeet ovat näkyneet sekä verkoston koulujen että paikkakuntien tiedotuskanavissa ja -välineissä ja enenevissä määrin myös sosiaalisessa mediassa tapahtumina, tarinoina ja kuvina. Polaris-kouluissa koetut ja kokeillut hyvät ideat ja toimintatavat ovat päässeet kiertoon ja käyttöön edelleen uusiin kouluihin ja ympäristöihin. Tärkeät teemat ovat lähteneet elämään kouluissa ja niiden toimintaympäristöissä yhdessä tekemällä ja toimimalla.

Hankkeisiin ja projekteihin on kuulunut myös kaikkien koulujen yhteisiä toimintoja, esimerkiksi erilaiset kuvataidekilpailut Unescon teemoista, T-paitojen tuunaukset sekä uusimpana toukokuussa 2021 toteutettu Sivistyksen supervoimia -tapahtuma, joka kokosi Polaris-Unesco-koulut ja monet muut opetuksen ja kasvatuksen organisaatiot  yhteen virtuaalisesti etäyhteyksin monipuolisen Agenda 2030 -ohjelman äärelle. Polaris selätti Sivistyksen Supervoimilla vallitsevan tilanteen haasteet, ja koulut oppivat kaikissa yhteisissä projekteissa aina myös uutta. Myös monet hyvät vierailija- ja yhteistyökumppanivinkit on saatu yhteisen verkoston kautta.

Yhteisiin hankkeisiin saatu OPH:n tuki on ollut Polarikselle tärkeää, koska se on mahdollistanut mm. yhteiset palaverit, kokoukset ja tapaamiset etenkin, kun verkosto koostuu maantieteellisesti toisistaan hyvinkin kaukana sijaitsevista kouluista. Polaris on päässyt vierailemaan monissa verkoston kouluissa ja tutustumaan toisiin paremmin, mikä on hyvän, sujuvan yhteistyön tärkeä edellytys – ja matkan varrella on syntynyt myös monta uutta Unesco-ystävyyttä. Unescolaisuus yhdistää.

Yhteisiä tapaamisia on ollut keskimäärin yhdestä kahteen vuodessa vuorotellen eri paikkakunnilla, joko yksi- tai kaksipäiväisinä. Tapaamisissa ovat kohdanneet pääosin opettajat, mutta osassa tapaamisista on ollut mukana myös oppilaita aina ykkösluokkalaisista lukiolaisiin. Uusien projektien suunnittelussa oppilaiden ja opiskelijoiden osallistuminen ja rooli on ollut hyvin merkittävä, ja moni hanke on saanut alkunsa oppilaiden ja opiskelijoiden kokemasta tärkeästä teemasta. Lisäksi Polariksen jäsenet on ollut mukana aktiivisesti sekä Suomen että maailman Unesco ASPnet -verkoston yhteisissä painopistealueissa ja suunnannut verkoston toimintaa niiden mukaisesti omien koulujensa ja paikkakuntiensa teemoihin niitä peilaten.

Polaris-verkosto on ollut aina aktiivinen ja sen koulut ovat suunnitelleet, työstäneet, toteuttaneet ja rakentaneet yhteisten teemojen pohjalta monipuolisia tapahtumia, jotka ovat toimineet yhdistävänä linkkinä koulujen välillä. Polaris tekee yhdessä yhteisten Unescon arvojen ja tavoitteiden mukaista Unesco-koulutoimintaa ja rakentaa samalla Suomen Unesco-koulutoiminnan pohjoista ulottuvuutta suurella sydämellä. 

Uudenmaan ja Etelä-Suomen koulut virittävät toimintaansa 2021-2022

Uudenmaan ja Etelä-Suomen koulut saivat toimintansa aktivoittamiseksi Opetushallitukselta hankerahaa. Alueella on ollut aikoinaan vilkasta toimintaa, mutta se on monissa kouluissa hieman päässyt unohtumaan vuosien saatossa. OPSin myötä kestävän kehityksen ja globaalikasvatuksen periaatteet ovat olleet onneksi vahvasti oppimisessa mukana kaiken aikaa.

Moni Uudenmaan kouluista kertoi olleensa aikoinaan hyvinkin aktiivinen, mutta viime vuodet ovat olleet hiljaisempia. Koulut ovat olleet mm. yhteistyössä eri tahojen, kuten nuorisojärjestöjen tai  SPR:n kanssa. Kouluissa on järjestetty teemaviikkoja ja aamunavauksia Unesco- ja YK-aiheista. Monilla on ollut myös ystävyyskoulutoimintaa ja kummikouluja esimerkiksi Unkarista ja Tansaniasta jo 70–80-luvuilta saakka. Vuosien saatossa on huomioitu mm. Ahtisaari-päiviä, aktiivisen kansalaisuuden teemoja, Vihreä lippu -ympäristöohjelmaa sertifkaatteineen, tulevaisuuspäiviä sekä YK-päiviä. Lukuvuonna 2020–2021 muutama koulu on osallistunut Unescon Futures of Education -aloitteeseen. Uudenmaan ja Etelä-Suomen Unesco-koulujen tavoitteena on oppia toimimaan tiiviimmin paikallisessa yhteistyössä.

Photo: Sari Muhonen

Photo: Sari Muhonen

Jo ensimmäiseen Unesco Uusimaa -tapaamiseen verkosto sai mukavan innostunutta väkeä paikalle. Tarve paikallisen toiminnan tiivistämiselle tuntui todella olevan ja ideoita toiminnan kehittämiseen tuli runsaasti. Heti ensimmäisessä tapaamisessa paikalla oli myös oppilaita. Tätä verkosto haluaa ehdottomasti tukea jatkossakin.

Toimintaa aktivoitaessa on tärkeää tuoda Unescon arvopohjaa esille, muodostaa kouluihin Unesco-tiimejä ja saada Unesco-toimintaa näkyväksi sekä materiaaleja käyttöön kaikkien hyödynnettäväksi. Tärkeänä tavoitteena on, että kaikki koulussa pystyisivät jotenkin toimimaan ja vaikuttamaan ja tietäisivät, mikä Unesco-koulu ylipäätään on. Olennaista on, että lapset ja nuoret pääsevät toimimaan ja  vaikuttamaan.

Toiminnan vakiinnuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä, jotta asia tulee kaikkien yhteiseksi asiaksi. Tärkeää on jakaa tietoutta ja kutsua mukaan toimintaan. Unesco-koulutyö toteutuu arjessa ja opetussuunnitelmassa jo monin osin, Unesco-puhe tuo sen myös näkyväksi. Toimintasuunnitelmissa on hyvä näkyä Unesco-koulutavoitteet. Lisäksi yhtenä käytännön työnä kaikilla on vuonna 2021 uusitun Unesco-logon sijoittaminen kotisivuille sekä koulun seinälle.

Suunnittelukokoukseen osallistuneet nuoret pitivät tärkeänä, että Unesco-koulujen nuoret tapaisivat ja tutustuisivat toisiinsa sekä etänä että lähitapaamisessa, sillä oikeat kohtaamiset ovat tärkeitä. Suunnittelukokouksessa pohdittiin paljon myös, millaisia paikallisia yhteyksiä Uudenmaan ja Etelä-Suomen verkoston kouluilla on olisi ja mikä niitä  yhdistää. Yhteydet Itämeri-projektiin tuotiin esiin, sillä meri on lähellä paikallista arkea.

Kokouksissa on pohdittu myös, miten toimintaa voisi toteuttaa. Esimerkiksi

• samaa teemaa tehdään yhtä aikaa eri puolilla ja lopuksi pidetään mahdollisesti yhteinen osio/webinaari
• samaa asiaa tehdään kouluissa peräkkäin eri aikaan.

Yhteydenpitoa varten on luotu Uudenmaan ja Etelä-Suomen Unesco-kouluille Teams-ryhmä, jonne on luotu myös eri aihealueiden työstämiseen kanavia, kuten Agenda 2030 -posterikilpailu, Maailmankansalaisen kurssi ja Kevät 2022 -webinaari.

Agenda 2030 -posterikilpailun tavoitteena on vaikuttaminen taiteen kautta. Teemaksi on rajattu Agenda 2030 -aihepiiri. Kaikki ikäluokat voivat osallistua kilpailuun. Kouluissa organisoidaan ensin oma valintaprosessi ja sitten pääkaupunkiseudun yhteinen. Lopuksi julisteet laitetaan sosiaaliseen mediaan esiin.

Maailmankansalaisen diplomi/Unesco-agentti/Unesco-host: Opiskelijat ja opettajat innostuivat maailmankansalaisen diplomista (ks. YK-liitto) eli Unesco-host/Unesco-agentti-ideasta tai vastaavasta, johon liittyy kaikille soveltuvia tehtäviä, mahdollinen henkilökohtainen osallistava projekti joko pari- tai ryhmätyönä sekä vaikuttamisosio. Tällainen voisi olla myös erilaisilla käynneillä ja vapaaehtoistyöllä suoritettavissa, jossa suorituskorttia kerättäisiin koko peruskoulun/lukion aikana ja siihen sisältyisi lukiossa lopputyö ja kurssi.

Photo: Sari Muhonen

Kevään 2022 webinaaria ja teemaviikkoa ehdotettiin joko viikoille 12 tai 15 (pääsiäisalusviikko). Nuoret suunnittelevat ja toteuttavat mahdollisimman suuren osan teemaviikon toiminnasta. Teemaksi on tällä hetkellä valikoutumassa erilaisuuden ja samanlaisuuden aspektit.

Teams Unesco Uusimaa on alueen koulujen suunnittelutyökalu ja pääasiallinen yhteydenpitoväline, jonka avulla on tarkoitus innostua ja inspiroitua yhdessä. Työn alla on pohdinta siitä, kuinka tietoa jaetaan ulospäin. Nuorilta päätettiinkin kysyä, missä he haluaisivat julkaista Unesco-toiminta-asioita ja mikä kanava olisi toimiva. Ehdotukset ovat vielä työn alla, mutta ehdotuksina mainittiin mm.  

• Koulun sosiaaliset mediat
• Facebook, jossa monta moderaattoria
• Instagram, jossa kaikilla edustajilla olisi salasanat, yhdellä henkilöllä vastuu ja esim. Agenda 2030 -julisteen voisi laittaa Instagram Storyyn.

Photo: Sari Muhonen