Äidinkieli ja kirjallisuus perusopetuksessa
Ajankohtaista
Lisätunnit äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen
Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineena
Oppiaineessa on 12 eri oppimäärää: suomen kieli ja kirjallisuus, ruotsin kieli ja kirjallisuus, saamen kieli ja kirjallisuus, romanikieli ja kirjallisuus, viittomakieli ja kirjallisuus, muu oppilaan äidinkieli, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus, ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus, suomi saamenkielisille, ruotsi saamenkielisille, suomi viittomakielisille ja ruotsi viittomakielisille. Lisäksi opetussuunnitelman perusteiden liitteissä on kuvattu perusopetusta täydentävät saamen, romanikielen ja opiskelijan oman äidinkielen opinnot.
Tällä sivulla olevat materiaalit sopivat kaikkien edellä mainittujen oppimäärien paikallisen opetussuunnitelman laatimisen ja toteuttamisen tueksi.
Yhteystiedot
Oppiaineeseen tai johonkin sen oppimäärään liittyviä kysymyksiä voi lähettää osoitteella perusopetus(at)oph.fi.
Ajankohtaista
- Tukimateriaalia luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen (lisätunnit 2025)
- Perusopetukseen lisää tunteja äidinkielen ja kirjallisuuteen sekä matematiikkaan (lisätunnit 2025)
- Oppimateriaali tekijän- ja teollisoikeuksista (IP-oikeuksista) opettamiseen
- Monilukutaitoa kielitietoisesti eri oppiaineissa – tietoa ja työtapoja
- LUKILOKI - Oivalluksia luku- ja kirjoitustaitojen opettamiseen ja tukemiseen
- Kriittinen digitaalinen lukutaito
Opetuksen ja oppimisen tueksi
Tukimateriaalia luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen (2025 lisätunnit)
www.oph.fiSyksyllä 2025 äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen lisätään kaksi tuntia. Tuntien lisäys koskee sekä suomen kieli ja kirjallisuus että suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimääriä yhtä lailla. Tavoitteena on, että oppilaat saavat enemmän opetusta ja oppivat syvällisemmin lukemisen ja kirjoittamisen taitoja.
S2-oppimäärän opetuksen tukimateriaalia vuosiluokille 1-6 (2025 lisätunnit)
www.oph.fiSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelussa perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 kehitetään oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoa monipuolisin menetelmin.
Lukutaidon oppimisesta ja opettamisesta (2025 lisätunnit)
Perusopetuksen alusta asti lukutaidon opettamisella on keskeinen asema äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Hyvän lukutaidon saavuttaminen edellyttää lukemiseen sitoutumista, lukemisaktiivisuutta ja lukemisen harrastamista myös koulun ulkopuolella.
Kirjoitustaidon oppimisesta ja opettamisesta vuosiluokilla 1-2 (2025 lisätunnit)
www.oph.fiKirjoittamisen opettaminen alkuopetuksessa liittyy kiinteästi lukutaidon opettamiseen, ja lukemisella ja kirjoittamisella on paljon yhteisiä piirteitä, mutta prosesseina ne ovat erilaisia. Kirjoitustaito on välttämätön opiskelutaito, itseilmaisun taito, vuorovaikutustaito sekä ajattelun kehittämisen ja osoittamisen väline.
Lukutaidon kehittäminen vuosiluokilla 3-6 (2025 lisätunnit)
www.oph.fiLukutaidon kehittymiseen tarvitaan syvällisiä, perusteellisia ja laadukkaita lukemisen prosesseja sekä monipuolisia kokemuksia erilaisista teksteistä. Myös lukumotivaation herättäminen on keskeistä, jotta oppilas motivoituisi lukemaan kaunokirjallisuutta, tietotekstejä ja mediatekstejä sekä koulussa että vapaa-ajallaan.
Kirjoitustaidon kehittäminen vuosiluokilla 3-6 (2025 lisätunnit)
www.oph.fiLukutaito ja kirjoitustaito kehittyvät rinnakkain osana samaa prosessia. Käsitys eri tekstilajien tavoitteista, rakenteesta ja sanastosta syntyy lukemalla, keskustelemalla ja kirjoittamalla mallitekstejä yhdessä. Ensin luetaan, sitten kirjoitetaan.
Lukuteatteri (2025 lisätunnit)
www.oph.fiLukuteatteri on lukusujuvuuden ja teknisen lukutaidon harjoittelumuoto, joka sopii kaikille peruskoulun ikäryhmille.
Yhteisopettajuus ja joustava ryhmittely äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineessa…
www.oph.fiÄidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa vuosiluokilla 1–6 voidaan hyödyntää yhteisopettajuutta ja joustavaa ryhmittelyä eriyttämisen tukena. Yhteisopettajuus ja joustava ryhmittely ovat keskeisiä oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä ja ryhmäkohtaisia tukimuotoja.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tueksi
Sivulle on kerätty äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opettamisen tueksi erilaisia materiaaleja, verkkosivuja ja verkostoja. Tutustu sivun esittelemiin oppaisiin, kilpailuihin, tapahtumiin ja muuhun tukeen.
Kielitietoisuus
www.oph.fiKielitietoisuus-sivulle on koottuna Opetushallituksen ja muiden toimijoiden tuottamia materiaaleja kielitietoisen opetuksen tueksi.
Monilukutaitoa kielitietoisesti eri oppiaineissa – tietoa ja työtapoja
www.oph.fiMonilukutaidon ja kielitietoisen opetuksen tueksi laaditussa materiaalissa annetaan konkreettisia esimerkkejä kielitietoisen opetuksen toteuttamiseksi. Sivuston alussa olevassa videossa käydään läpi keskeisiä kielitietoisen opetuksen piirteitä ja annetaan esimerkkejä työskentelystä.
Monikielisyydestä ja opetuskielen tukemisesta
Kielitietoisessa opetuksessa monikielisyys nähdään voimavarana. Oppilaiden opetuskielen eli tiedonalojen kielen taidon kehitystä on tuettava kaikissa oppiaineissa.
Suomen kielen ja kirjallisuuden käsitteitä
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetus tukee oppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Sivulla avataan oppimäärän keskeisiä käsitteitä vuosiluokittain.
Kriittinen digitaalinen lukutaito
www.oph.fiOpetushallitus järjesti keväällä 2024 Silmäilyä syvemmälle – Kriittiseksi lukijaksi digiajassa -webinaarisarjan, jonka materiaalit on koottu yhteen ja tukevat kriittisen digitaalisen lukutaidon opettamista.
Kirjaimet, numerot ja muut merkit
Suositus mallikirjamiksi on saatavilla suomalais-ruotsalaisten kirjainten lisäksi myös pohjoissaamen, inarinsaamen, koltansaamen ja romanikielen kirjaimista.
Kielitiedon opettamisesta
Kielitiedon opiskelun tärkeimpänä tavoitteena on oppilaiden kielitietoisuuden herääminen ja kielen käyttötaitojen kehittyminen.
Tekstilaji opetuksessa
Tekstilaji voi olla esimerkiksi asiointia kaupassa, uutisten tuottamista ja seuraamista, jalkapallojoukkueen fanittamista, kaunokirjallisen teoksen arviointia tai runojen eläytyvää tai analyyttista lukemista.
Kirjallisuuden opettamisesta
Perusopetuksen kirjallisuuden opetuksen tehtävä kaikilla luokka-asteilla on herättää oppilaiden kiinnostus kirjallisuutta kohtaan ja luoda pohja elinikäiselle lukuharrastukselle.
Sanataide ja kirjallisuus
Sanataide on taidemuoto, jossa lapsen ja nuoren kielitajua vahvistetaan luovien työskentelymenetelmien avulla ja jonka taustalla on useiden tieteen- ja taiteenalojen menetelmiä.
Draaman opettamisesta
Draaman opiskelu on vuorovaikutteista, toiminnallista ja kokemuksellista. Siinä keskitytään yhdessä toimimiseen käyttäen teatterin keinoja.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus etänä
Etäopetus onnistuu äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksssa, kun opetus suunnitellaan hyvin ja verkko-opetukseessa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutuksen ylläpitoon, palautteen antamiseen ja monipuolisiin tehtäviin.
Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi perusopetuksessa
6. vuosiluokan lukuvuosiarviointi aidinkieli ja kirjallisuus
6. luokan kriteerit ovat kuvauksia arvosanoihin 5, 7, 8 ja 9 vaadittavasta osaamisen tasosta. Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arvioinnin kriteerit ovat opetuksen järjestäjää sitovia normeja, jotka siirretään perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan. Tälle sivulle on koottu tukimateriaalia äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ja arvioinnin toteuttamisen tueksi.
Äidinkielen ja kirjallisuuden päättöarvioinnin kriteerit
Päättöarvioinnin kriteerit ovat kuvauksia arvosanoihin 5, 7, 8 ja 9 vaadittavasta osaamisen tasosta. Opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arvioinnin kriteerit ovat opetuksen järjestäjää sitovia normeja, jotka siirretään perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan.
Äidinkielen ja kirjallisuuden päättöarvioinnin tukimateriaali
Tälle sivulle on koottu tukimateriaalia äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ja arvioinnin toteuttamisen tueksi.
