Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa vuosiluokilla 1–6 voidaan hyödyntää yhteisopettajuutta ja joustavaa ryhmittelyä eriyttämisen tukena. Yhteisopettajuus ja joustava ryhmittely ovat keskeisiä oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä ja ryhmäkohtaisia tukimuotoja.
Oppilaita luokassa
Kuva: Getty Images / Maskot

Toimivia eriyttämisen malleja voivat olla esimerkiksi suomi toisena kielenä opettajan, luokanopettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan samanaikaisopettajuus ja joustavat ryhmittelyt, jotka mahdollistavat yhteisen tekstien lukemisen ja tuottamisen opettajan johdolla pienemmissä ryhmissä. Yhteiseen keskusteluun pohjautuva ryhmätyöskentely on tehokas tuen muoto.

Oppilaiden tuen tarpeeseen voidaan vastata joustavalla ryhmittelyllä. Käytännössä se tarkoittaa, että useampi opettaja yhdessä jakaa oppilaat tuen tarpeen mukaan ryhmiin, joissa opetus voidaan räätälöidä kullekin ryhmälle sopivaksi.  

Miten joustava ryhmittely toimii? 

Joustava ryhmittelyä voidaan tehdä esimerkiksi kahden luokanopettajan yhteistyönä, jolloin ryhmät ensin yhdistetään ja oppilaat jaetaan sitten tuen tarpeen mukaan kahteen ryhmään. Joustavien ryhmien ei tarvitse olla yhtä suuret. Mitä suurempi tuen tarve oppilailla on, sen pienempi ryhmä kannattaa muodostaa. Eniten tukea tarvitsevien oppilaiden ryhmän koon kannattaa olla enimmillään 10–15 oppilasta. Joskus tähän ryhmään on viisasta kohdentaa kaksi aikuista, mikäli mahdollista.  

Yleensä joustava ryhmittely toimiikin parhaiten, kun mukaan saadaan yksi lisäopettaja, joka osallistuu suunnitteluun ja opetukseen tasa-arvoisena tiimin jäsenenä. Kyseessä voi olla laaja-alainen erityisopettaja, S2-opettaja tai resurssiopettaja. Usein ei ole mahdollista kohdentaa koko lukuvuodeksi ylimääräistä aikuista ryhmän suomen kielen tunneille. Joustavan ryhmittelyn kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että lisäaikuinen on kaikilla tunneilla mukana. Siksi toimiva ratkaisu voi olla se, että lisäaikuinen on sovitun ajan kaikilla tunneilla, mutta opetettavan kokonaisuuden päättyessä hänen tukensa kohdennetaan vastaavaksi ajaksi muualle.  

Esimerkiksi suomen kielen opetuksessa laaja-alaisen erityisopettajan resurssi voi olla erityisen hyödyllinen tekstin kirjoitusprosessin aikana tai lukupiirityöskentelyssä. Jos erityisopettaja osallistuu yhdelle tunnille viikossa läpi lukuvuoden, resurssia ei välttämättä saada parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettyä.  

Projektimuotoinen joustava ryhmittely selkiyttää kaikkien tehtävänkuvaa: jokainen opettaja vastaa oman ryhmänsä suunnittelusta ja opetuksesta.   

Miksi joustavat ryhmät ovat hyödyllisiä? 

  1. Oppilaat saavat oikein kohdennettua tukea.  
  1. Työrauha säilyy parempana, kun ryhmien koko ja aikuisten määrä on resursoitu oikein.  
  1. Laaja-alaisen erityisopettajan tuki saadaan kohdennettua useamman luokan oppilaille samanaikaisesti ja erityisopettaja pystyy osallistumaan opetuksen suunnitteluun.  
  1. Laaja-alaisen erityisopettajan ja luokanopettajan on helppo toimia samanaikaisopettajina yhteisessä ryhmässä.  
  1. Yhteisopettajuus takaa jokaiselle tiimityön ilon ja työkavereiden tuen. Yhdessä suunniteltu opetus on usein laadukasta ja toisaalta suunnittelutyön määrä vähenee, kun sitä jaetaan useamman opettajan kesken.  
  1. Oppilaan näkökulmasta yhdessä sovitut tavoitteet ja arvioinnin periaatteet tekevät opetuksesta läpinäkyvää ja tasa-arvoista.  

Mitkä ovat edellytyksiä joustavan ryhmittelyn onnistumiselle? 

  • Tehtävän tavoitteet ja arvioinnin periaatteet pitää sopia yhdessä opettajien kesken ennen kuin aiheen opetus alkaa.  
  • Saman lisäaikuisen (S2-opettaja, laaja-alainen erityisopettaja, resurssiopettaja) on oltava kaikilla tunneilla koko projektin ajan. Muuten joustava ryhmittely hajoaa, eikä ryhmien työskentelyä voida viedä omassa tahdissaan eteenpäin.  
  • Jos lisäaikuinen on poissa, hänelle kannattaa hankkia sijainen. Sijaiselle kannattaa antaa joustavassa ryhmittelyssä ryhmä, joka toimii hyvin itsenäisesti. Tällöin joku vakituisista opettajista siirtyy opettamaan enemmän tukea tarvitsevaa ryhmää. Tämä vaatii joustavuutta ja sitoutumista kaikilta tiimin opettajilta.  
  • Tuen resurssi kannattaa jakaa tarpeen mukaan, sen sijaan, että se jaetaan kiinteästi saman lukujärjestyksen mukaan läpi vuoden.  

Ryhmittelyjä voi vaihtaa, kun opetettava asia vaihtuu, eikä joustava ryhmittely ei välttämättä ole tarpeen läpi lukuvuoden. Sitä voidaan hyödyntää menetelmänä silloin, kun halutaan kehittää tiettyä taitoaluetta. Harjoittelun kohteena voi olla esimerkiksi lukusujuvuuden kehittäminen, tietotekstin tai kertomuksen kirjoittaminen tai lukustrategiat. Mikäli joustava ryhmittely on kiinteämpi rakenne suomen kielen tunneilla, saadaan joustavuutta myös siten, että oppilaat voivat siirtyä ryhmästä toiseen taitojen karttuessa tai aiheen vaihtuessa. Kiinteä ryhmittely tarkoittaisi tasoryhmiä, mikä ei ole pedagogisesti perusteltu rakenne.  

Takaisin ylös

Joustavat ryhmät kannattaa aina koota harkiten. Toimiva ryhmäjako riippuu opetettavan ryhmän lisäksi opetuksen sisällöstä, tavoitteista ja valitusta työskentelytavasta.   

Oppilaantuntemus on keskeistä ryhmittelyn onnistumiselle. Ryhmittely kannattaa tehdä yhdessä koko opettajatiimin kanssa, jotta kaikki ovat tietoisia oppilaiden erityistarpeista ja ryhmittelyn periaatteista. Ryhmien toimivuutta kannattaa tarkastella säännöllisesti ja ongelmiin kannattaa reagoida nopeasti. Oppilaiden siirtyminen ryhmästä toiseen tarvittaessa on luonnollinen osa prosessia. Hyvä keskusteluyhteys opettajien välillä on edellytys joustavan ryhmittelyn onnistumiselle. 

  1. Keskitetään tuen tarve samaan ryhmään, jonka ryhmäkoko on pienempi. Oppilaantuntemus on tärkeää, ettei työrauha kärsi liikaa. Toisaalta tämä antaa mahdollisuuden eriyttää opetusta siten, että kaikki oppilaat voivat työskennellä itselleen sopivalla haastetasolla.  

  1. Jaetaan eri ryhmiin oppilaat, joilla on suurimmat toiminnanohjauksen haasteet. Toiminnanohjauksen ja tunnehallinnan ongelmista kärsiviä oppilaita ei välttämättä kannata keskittää samaan ryhmään, vaikka kyseiseen ryhmään olisi kohdennettu enemmän aikuisia. Tämä ryhmäjako toimii erityisesti projektimuotoisessa työskentelyssä (draama, puheilmaisu), jossa oppilailta vaaditaan oman toiminnan ohjauksen taitoa. Ryhmittely yli luokkarajojen ja koko ikäluokan kesken antaa uusia mahdollisuuksia.   
  1. Jaetaan oppilaat kotiryhmiin. Jokaisella oppilaalla on kotiryhmä ja oma vastuuopettaja, mutta lukuvuoden aikana hyödynnetään erilaisia ryhmittelyjä. Jokaisen opetettavan kokonaisuuden alussa pohditaan, mikä ryhmäjako palvelee tavoitteiden saavuttamista parhaiten.  

  1. Opettajat jakavat keskenään opetettavat sisällöt oppiaineen sisällä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yksi opettaja opettaa lukemista ja toinen kielitietoa ja kirjoittamista. Yksi opettaja opettaa siis saman sisällön useampaan kertaan eri ryhmille. Työn kuormitus vähenee, kun suunnittelun määrä puolittuu. Opettajalla on lisäksi mahdollisuus syventää asiantuntemustaan tietyllä alueella. Opetuksen rytmitys kannattaa miettiä tässä järjestelyssä huolellisesti. Opettajat voivat vaihdella ryhmiä vuoroviikoin tai 1–2 oppituntia kerrallaan. Usein on viisaampaa, että oppilaat ovat koko ajan samassa fyysisessä tilassa ja opettajat vaihtavat luokkaa ryhmien vaihtuessa.  

Yhteisopettajina toimivat opettajat voivat laajemminkin jakaa opetusvastuun eri oppiaineiden välillä, jolloin yksi opettaja opettaa saman aiheen useammalle eri oppilasryhmälle. Luokanopettajat voivat esimerkiksi jakaa vastuun niin, että toinen opettaa historiaa ja suomen kieltä. Tällöin on mahdollista huomioida opettajien vahvuudet vastuunjaossa. Opettaja toimii asiantuntijana omassa vastuuoppiaineessaan.  

  1. Jaetaan ryhmät oppilaiden omien toiveiden, motivaation ja vahvuuksien perusteella. Joustavan ryhmittelyn perusperiaate on, että oppilaalla on aito mahdollisuus vaikuttaa ryhmään, jossa hän työskentelee. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oppilaat asettavat itse oppimiselleen tavoitteen, jonka pohjalta ryhmät muodostetaan. Tämä vaatii itsearvioinnin harjoittelua. Oppilaille täytyy olla selvää, miten tehtävä arvioidaan ja minkälaista työskentelyä eri tavoitteet edellyttävät.   

Oppilaiden vahvuudet vaihtelevat myös työskentelystä riippuen. Oppilas, jolla on haasteita kirjallisessa ilmaisussa, voi olla erittäin osaava puheviestinnässä tai draamatyöskentelyssä. Toisaalta kirjallisesti taitava oppilas voi jännittää esiintymistä ja tarvita siinä pienemmän ryhmän tukea. Siksi oppilaiden on hyvä antaa itse vaikuttaa siihen, miten ryhmät jaetaan, kun opetettava aihe vaihtuu.  

  1. Ryhmien jako osaamisen tason mukaan. Joskus on mielekästä muodostaa ryhmät osaamisen tason mukaan. Suomen kielen opetuksessa esimerkiksi alkuopetuksessa on tavallista, että ryhmät jaetaan oppilaiden lukutaidon mukaan. Tällainen jako on aina avoin muutoksille ja oppilaan siirtymiselle ryhmästä toiseen taitojen karttuessa tai tuen tarpeen muuttuessa. Ryhmät voidaan muodostaa yhdistämällä opetusryhmiä ja jakamalla ne useamman opettajan kesken eri luokkiin. Toisaalta jakoa voidaan tehdä myös yhden ryhmän ja luokkatilan sisällä.  

Oppilaat voidaan jakaa konkreettisesti esimerkiksi neljään pöytäryhmään:  

1. Itsenäisesti pärjäävät oppilaat 

2. Tukea tarvitsevat oppilaat, jotka työskentelevät yhdessä koulunkäynnin ohjaajan kanssa. 

3. Tukea tarvitsevat oppilaat, jotka työskentelevät yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. 

4. Tukea tarvitsevat oppilaat, jotka työskentelevät yhdessä luokanopettajan kanssa. 

Takaisin ylös