Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

21 aiheeseen liittyvää kysymystä

Kouluruokailu

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus Lukiokoulutus

Perusopetuslaki takaa jokaiselle opetukseen osallistuvalle tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun, täysipainoisen sekä maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Kouluruokailu on katsottava osaksi koulun opetusta.

Oppilaalla on perusopetuslain mukaisen yleisen velvollisuutensa osallistua opetukseen perusteella velvollisuus osallistua myös ruokailuun. Häntä ei kuitenkaan voida pakottaa syömään ja oppilaalla on siten myös oikeus kieltäytyä syömästä. Oppilas voidaan myös vapauttaa ruokailusta samalla tavalla kuin muustakin opetuksesta.

Koululla ei ole velvollisuutta tarjota ateriaa määräajaksi erotetulle tai loppupäiväksi opetuksesta evätylle oppilaalle, koska hän ei lain tarkoittamalla tavalla osallistu opetukseen ruokailun järjestämisaikaan.

Lukiolain perusteella lukio-opiskelijoilla on oikeus ilmaiseen ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää heidän läsnäoloaan. Koska abiturienteilla ei penkinpainajaispäivän jälkeen ole yleensä pakollista opetusta eikä muuta toimintaa, johon heidän tulisi osallistua, ei lukiolla ole velvollisuutta järjestää heille maksutonta ateriaa. Ateria voidaan kuitenkin tarjota, mikäli lukiokoulutuksen järjestäjä niin päättää.

Asiasanat

ruokailu, oppilaan velvollisuudet, opetuksen maksuttomuus

Mitä ovat opintopisteet, opintojaksot ja moduulit ja mikä on niiden suhde nykyisiin lukiokursseihin ja arviointiin?

Avainsanat Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 44 kurssin sijaan vähintään 88 opintopistettä.

Opetusta annetaan täsmälleen yhtä paljon kuin tähänkin asti, sillä opintopisteeseen sisältyy 19 x 45 minuutin oppituntia, kun nykyisessä kurssissa niitä on 38. Käytännössä useimmissa lukioissa on käytössä 75 minuutin oppitunnit, jolloin kurssia kohti on 22,8 x 75 minuutin oppituntia ja puolikasta kurssia eli tulevaa opintopistettä kohti 11,4 x 75 minuutin oppituntia. 

Pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot on jäsennelty opetussuunnitelman perusteisiin 1–3 opintopisteen moduuleiksi, joista paikallisesti rakennetaan joko oppiaineiden omia tai yhteisiä opintojaksoja. Nämä entisten kurssien sijaan laadittavat opintojaksot voivat olla laajuudeltaan ja muodoltaan erilaisia. Opinnot arvioidaan opintojaksoittain. Jos kyseessä on useiden oppiaineiden yhteinen opintojakso, annetaan kustakin oppiaineesta omat arvosanat. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan painotettuna aritmeettisena keskiarvona.

Voiko moduuleja jakaa, kun muodostetaan opintojaksoja?

Opintojaksoja muodostettaessa yksittäisiä moduuleja ei ole tarkoitus pilkkoa. Kun opintojaksossa on moduuleja eri oppiaineista, arvosanat annetaan oppiaineittain eli käytännössä ko. oppiaineiden moduulien perusteella. Jos tietty moduuli jakaantuu useaan opintojaksoon, arvosanan määräytyminen voi olla hankalaa. Jos moduulien pilkkomiseen kuitenkin päädytään, moduulien tulee olla jäljitettävissä opintojaksoista ja niiden arvioinnin käytänteet sovittuina yksikäsitteisesti.

Miten eri laajuiset opintojaksot on tarkoitus sijoittaa jaksojärjestelmään? Jakaantuuko esimerkiksi kolmen opintopisteen opintojakso kahden jakson ajaksi? Loppuuko se kesken jakson jälkimmäisessä jaksossa?

Uusien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia opintojaksoja suunniteltaessa kannattaa miettiä uudelleen myös jaksojärjestelmää eli sitä, onko nykyinen 5/6-jaksojärjestelmä enää toimiva. Tällaisia pohdintoja käydään parhaillaan eri tahoilla, ja niitä pyritään jakamaan erilaisten verkostojen, esimerkiksi Lukioiden kehittämisverkoston, kautta.

Mitä on laaja-alainen osaaminen lukiossa?

Avainsanat Koulutuksen kehittäminen Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnokseen on muotoiltu laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Osa-alueet ovat

  • hyvinvointiosaaminen

  • vuorovaikutusosaaminen

  • monitieteinen ja luova osaaminen

  • yhteiskunnallinen osaaminen

  • eettisyys ja ympäristöosaaminen

  • globaali- ja kulttuuriosaaminen.

Lops-perusteiden luonnoksessa (2019) on määritelty laaja-alaisen osaamisen toteutuminen kussakin oppiaineessa. Paikallisesti määritellään opintojaksoittain, miten laaja-alaisen osaamisen tavoitteita toteutetaan. Laaja-alaisen osaamisen tarkoituksena on tukea lukiolaisen kasvua hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi. Laaja-alaisen osaamisen yleisinä tavoitteina ovat hyvä yleissivistys, kestävän tulevaisuuden rakentaminen sekä vahvat jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiudet.

Onko kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet sisällytettävä jokaisen oppiaineen johonkin opintojaksoon?

Kuhunkin opintojaksoon sisällytetään niitä laaja-alaisen osaamisen osa-alueita, jotka niihin mielekkäästi kuuluvat. Kaikki osa-alueet tulee ottaa huomioon jossakin ko. aineen opintojaksossa. Jotkut osa-alueet saavat luonnollisesti enemmän painoarvoa joissakin oppiaineissa kuin toisissa. Oppiaineiden ja koko lukion tasolla kannattaa tarkastella, että kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat tasapainoisesti mukana.

Tuleeko laaja-alaiset osaamisalueet ottaa summatiivisessa arvioinnissa huomioon?

Laaja-alaista osaamista tulee arvioida myös summatiivisessa arvioinnissa. Uusien lukion opetussuunnitelman perusteiden arviointiluvun kohdassa 5.1 sanotaan: "Opintojakson arvosana määräytyy oppiaineen tavoitteiden, keskeisten sisältöjen, oppiaineessa määriteltyjen laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden sekä arviointiperusteiden mukaan". Lisäksi kohdassa 5.2.6 todetaan: "Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana kunkin opintojakson formatiivista ja summatiivista arviointia".

Uusissa lukion opetussuunnitelman perusteissa laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kytkeytyvät kiinteämmin oppiaineisiin kuin nykyisissä perusteissa. Niitä on soveltuvin osin sisällytetty myös oppiaineiden tavoitteisiin. On luonnollista, että jotkut osa-alueet näyttäytyvät vahvemmin joissakin oppiaineissa kuin toisissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään opintojaksoittain, mitä laaja-alaisen osaamisen tavoitteita kyseiselle opintojaksolle asetetaan ja miten ne otetaan huomioon arvioinnissa. Opetussuunnitelman perusteet ei linjaa, mikä painoarvo laaja-alaisella osaamisella on arvioinnissa, kuten ei linjaa työskentelyn arvioinnin kohdallakaan. Arviointi suhteutetaan näille kussakin opintojaksossa asetettuihin tavoitteisiin.

Millaista ohjausta ja tukea lukiolainen voi saada jatkossa?

Avainsanat Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Opiskelijalla on oikeus saada säännöllisesti tarpeidensa mukaista henkilökohtaista opintoihin ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta. Oppilaitoksesta pois siirtyvällä opiskelijalla on oikeus myös jatko-ohjaukseen. Opinto-ohjausta annetaan opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus on päättymässä tai jotka ovat eroamassa oppilaitoksesta. Lisäksi ohjausta saavat opiskelijat, jotka lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisen jälkeen eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa. Opiskelijalla on oikeus jatko-ohjaukseen vuoden ajan. Opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea.

Mitä tarkoittaa yhteistyö korkeakoulujen kanssa? Entä kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamisen vahvistaminen?

Avainsanat Opetussuunnitelma Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoitteita vahvistetaan lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön osalta. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa siten, että jokainen lukiolainen saa halutessaan kokemusta korkeakouluopiskelusta. Opetus on lisäksi järjestettävä niin, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Nämä osaamisalueet sisältyvät myös laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin.

Oppilas- ja opiskelijahuollon sähköiset järjestelmät

Avainsanat Digitaalisuus Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuolto Osaamisen arviointi Perusopetus Lukiokoulutus

Oppilas- ja opiskelijahuollon yhteydessä kirjattavat ja asiaankuuluville tahoille lähetettävät tietokokonaisuudet pitävät tyypillisesti sisällään julkisuuslain perusteella salassa pidettäviä tietoja sekä tietosuoja-asetuksen tarkoittamia henkilötietoja, joiden käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta. Kirjaamiseen ja tiedonvaihtoon käytettävän tietojärjestelmän tietoturvan on oltava sen tasoinen, että siinä voidaan viestiä salassa pidettäviä tietoja ilman, että tietosuoja vaarantuu.

Opetushallitus tai muut valtion viranomaiset eivät hyväksy tai sertifioi tietojärjestelmiä, eikä Opetushallitus siksi voi ottaa kantaa yksittäisten tietojärjestelmien, kuten laajalti käytetyn Wilman, tietoturvallisuuteen, vaan tämä on opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tehtävä.

Opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisvelvollisuus

Avainsanat Lainsäädäntö Oppilas- ja opiskelijahuolto Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Kunta opetuksen järjestäjänä vastaa opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisestä koulujensa oppilaille. Terveydenhuoltolain perusteella kunta on velvollinen järjestämään kouluterveydenhuoltopalvelut kaikkien alueellaan sijaitsevien koulujen oppilaille opetuksen tai koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Psykologi- ja kuraattoripalveluista vastaa kunta, ellei yksityinen taho tai valtio opetuksen tai koulutuksen järjestäjänä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan.

Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain perusteella siitä, että oppilailla, opiskelijoilla ja heidän mahdollisilla huoltajillaan on tieto oppilaitoksen oppilaiden tai opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstöllä on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.

Sovellettava lainsäädäntö
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 ja 11 §

Asiasanat

oppilashuolto, järjestämisvelvollisuus

Muun kuin kansalliskielen opettaminen äidinkielenä

Avainsanat Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Perusopetuslain mukaan äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Opetettava äidinkieli määräytyy ensisijaisesti opetuskielen perusteella. Perusopetuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan saamea voidaan opettaa äidinkielenä, vaikka se ei olisi oppilaan opetuskieli.

Muuta oppilaan äidinkieltä opetetaan käytännössä perusopetusta täydentävänä opetuksena, joka toteutetaan opetusministeriön asetuksella säädettyjen perusteiden mukaisesti. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla nämä oppilaat opiskelevat suomen kieltä maahanmuuttajille tarkoitetun suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisesti. Oman äidinkielen ja suomi toisena kielenä opetukseen myönnetään erillistä valtionavustusta. Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta täydentävän opetuksen järjestämiseen.

Romanikieltä, viittomakieltä tai muita kieliä voidaan opettaa äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen asemesta tai rinnalla niin, että oppilaalle opetetaan äidinkielen opetukseen varatuilla tunneilla kahta kieltä.

Pukeutuminen

Avainsanat Hyvinvointi Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Oppilaiden ja opiskelijoiden on perusopetuslain mukaan käyttäydyttävä asiallisesti. Velvollisuuteen käyttäytyä asiallisesti kuuluu myös asiallinen pukeutuminen.


Joillakin oppitunneilla, kuten liikunnassa, teknisessä työssä ja kotitaloudessa, voidaan oppilaiden pukeutumiselle hygienian, turvallisuuden ja vastaavien syiden vuoksi asettaa vaatimuksia ja rajoituksia. Oppilaiden perusoikeudet, kuten oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja sananvapauteen, huomioon ottaen oppilaille ei voida asettaa muita velvoittavia pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyviä rajoituksia. Tästä syystä oppilaita ei myöskään voida velvoittaa käyttämään koulupukuja.


Apulaisoikeuskansleri on todennut, että erään koulun järjestyssäännöissä ollut yleinen määräys toisia loukkaavien vaatteiden käyttökiellosta oli lainvastainen. Jotta määräystä olisi voitu pitää lain mukaisena, sen olisi tullut olla yksilöidympi. Kuitenkin kansanryhmää vastaan kiihottavien vaatteiden kieltäminen järjestyssäännöissä olisi apulaisoikeuskanslerin mukaan hyväksyttävää.


Eduskunnan oikeusasiamies on todennut lävistyskorujen kertakaikkisen kiellon ammatillisessa oppilaitoksessa olevan laiton, mutta rajallisempien kieltojen olevan sallittuja turvallisuus- tai hygieniasyistä. Kielto loukkasi opiskelijoiden perusoikeuksia yhdenvertaiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan.
 

Ruotsinkielisen oppilaan ottaminen suomenkieliseen opetukseen

Avainsanat Lainsäädäntö Opettajat ja kasvattajat Opetussuunnitelma Oppimateriaali Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Perusopetuslain mukaan koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskieli voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Äidinkielenä opetetaan oppilaan opetuskielen mukaisesti suomen, ruotsin tai saamen kieltä.

Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään esi- ja perusopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Säännös koskee myös yksikielisiä kuntia, ja velvollisuus on voimassa, jos kunnassa on yksikin äidinkieleltään ruotsinkielinen tai suomenkielinen oppivelvollinen. Opetus voidaan kuitenkin järjestää kunnan ulkopuolella ja hankkia toiselta kunnalta tai koulutuksen järjestäjältä. Koulupaikkaa määrättäessä huomioon tulee kuitenkin ottaa perusopetuslain mukainen lähikouluperiaate, jonka mukaan koulumatkan tulisi olla mahdollisimman turvallinen ja lyhyt.

Jos kunnassa annetaan opetusta useammalla kielellä, voi huoltaja valita oppivelvollisen opetuskielen, jos oppilas pystyy opiskelemaan tällä kielellä. Näin ollen väestötietojärjestelmän mukaiselta äidinkieleltään ruotsinkielinen opiskelua varten riittävän hyvin suomea osaava oppilas voi käydä koulua suomeksi ja vastaavasti äidinkieleltään suomenkielinen oppilas ruotsiksi. Opetuksen järjestäjän on otettava tällainen oppilas lähikouluunsa.

Lukiolain mukaan lukion opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Osa opetuksesta voidaan antaa muulla opiskelijan omalla kielellä, jos se ei vaaranna opiskelijan mahdollisuutta seurata opetusta.

Näytetään 1-10/21