Uutiset

Opetushallitus käynnistää liiketoiminnan ja yrittäjyyden tutkintojen perusteiden uudistamistyön. Tavoitteena on uudistaa perusteiden sisällöt nykyistä paremmin vastaamaan yritysten ja työelämän osaamistarpeita. Uudistustyötä tehdään webinaareissa 2025–2026 ja niihin voivat osallistua kaikki kiinnostuneet.

Opetushallitus on myöntänyt palkinnot vuoden 2024 parhaille eTwinning-projekteille. Tänä vuonna palkitaan opettajia, jotka ovat viime vuosina toteuttaneet erinomaisia eTwinning-projekteja ja hakeneet niille laatumerkkiä vuoden 2024 aikana. Vuoden projektit valitsee Opetushallituksessa toimiva eTwinning-tukipalvelu eurooppalaisten kriteereiden perusteella. Euroopan unionin rahoittama eTwinning-toiminto täyttää tänä vuonna 20 vuotta.

Opetushallitus jatkaa lukiodiplomijärjestelmän kehittämistä. Valmistelemme lukiodiplomien uudistamisen periaatteita ja otamme työssä huomioon myös taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeiden valmistelun. Kehittämistyön keskiössä ovat lukiodiplomit, joiden järjestämistä edistetään lainsäädännön ja lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Opetushallituksen Education Finland -ohjelma on julkaissut selvityksen ammatillisesta koulutusviennistä ja siihen liittyvästä osaajien houkuttelusta. Selvityksen tarkoituksena on muodostaa tilannekuva ammatillisesta koulutusviennistä sekä sen yhteydestä osaajahoukutteluun ja työvoimatarpeisiin Suomessa.

Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä, joka kieltäisi oppilailta puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käytön perusopetuksen oppitunneilla ja mahdollistaisi käytön rajoittamisen tai kieltämisen myös muun koulupäivän aikana. Jos esitys hyväksytään eduskunnassa, uudistettu perusopetuslaki tulee arviolta voimaan 1.8.2025. Perusopetuksen järjestäjien on hyvä aloittaa valmistautuminen lakimuutokseen ajoissa ja käynnistää järjestyssääntöjen päivittäminen.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut 8.4.2025 ennakkopäätöksen Espoon kaupunkia koskevassa tietosuoja-asiassa. Tapauksessa oli kyse Googlen sähköisen opetusalustan käytöstä perusopetuksessa ja siihen liittyvästä henkilötietojen käsittelystä. Päätös ei edellytä lisätoimia kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus on edelleen nousussa ja Erasmus+ -ohjelman tuella liikkuvien osuus on ennätyksellinen, mutta kokonaisliikkuvuus ei vieläkään yllä koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Henkilöstön osalta Suomeen tulevien määrä kasvoi, mutta Suomesta ulkomaanjaksolle lähtevien määrä laski. Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus suuntautuu pääosin Eurooppaan.

Valtionhallinnon kielitutkinnot ovat ruuhkautuneet suomen kielen erinomaisen taidon tutkintojen osalta. Jos tutkintopaikan varaaminen ei onnistu, kannattaa ilmoittautua yleisten kielitutkintojen ylimmän tason tutkintoon. Se on vaihtoehtoinen tapa osoittaa suomen tai ruotsin kielen erinomainen taito.

Uusi kouluvuosi alkaa useimmissa kunnissa viikolla 32.

Opetushallitus ei ole muuttanut varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteisiä juhlia ja uskonnollisia tilaisuuksia koskevia ohjeitaan. Olemme koonneet tästä teemasta sekä opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta usein kysyttyjä kysymyksiä verkkosivuillemme. Kaikki vastaukset perustuvat ohjeisiimme.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita on tarpeen uudistaa, sillä lakimuutosten myötä varhaiskasvatuksesta poistuu velvoitteet laatia paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia. Jatkossa tehtävämme on ohjata entistä vahvemmin paikallista työtä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laativat parhaillaan ohjeita oppimisen ja koulunkäynnin sekä oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuesta kirjattaville tiedoille. Esi- ja perusopetuksen järjestäjille tarkoitettu tukimateriaali julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi Opetushallituksen Oph.fi-verkkosivuilla pääosin toukokuussa 2025.

Tuoreet vuoden 2024 tilastot korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuudesta kertovat liikkuvuuden vakiintumisesta koronapandemian jälkeisenä aikana. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliset erot ovat edellisvuosien trendin tapaan vahvistuneet. Erityisesti ammattikorkeakouluissa lyhyitä, alle kolmen kuukauden jaksoja tehdään entistä enemmän.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin lisätään uudet, valinnaiset tutkinnon osat, jotka kehittävät vihreän siirtymän ja digitalisaation edellyttämää osaamista. Nämä osat on jo lisätty ensimmäisiin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, ja muihin ne tulevat vuoden 2027 loppuun mennessä. Samanaikaisesti vahvistetaan myös muuten tutkintojen valinnanmahdollisuuksia.

Lähes kaikkien Opetushallituksen asiakkailleen tarjoamien palveluiden käyttäjämäärät kasvoivat vuonna 2024. Erityisesti kasvua näkyi Opintopolun palvelukokonaisuudessa ja kansainvälistymisen palveluissa.

Opetushallitus julkaisee lukion opetussuunnitelman (LOPS) perusteiden päivitetyn oppimisen tuen ja erityisopetuksen alaluvun maaliskuun lopussa. Samalla annamme määräykset englanninkielisistä LOPS-perusteista sekä pienistä teknisistä muutoksista kolmeen alalukuun.

Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea koskeva lakimuutos ja päivitetyt opetussuunnitelmien perusteet astuvat voimaan 1.8.2025. Opetushallitus jatkaa toimeenpanon tukea opetuksen järjestäjille koko kevään ajan. Järjestämme webinaareja myös ruotsiksi – niiden aikataulut löydät uutisen ruotsinkielisestä versiosta. Syksyn 2025 koulutuksista ja muusta toimeenpanon tuesta tiedotamme myöhemmin.

Opetushallituksen MPASSID-tunnistuksenvälitysratkaisun käyttö on muutamassa vuodessa tuplaantunut: järjestelmään kirjauduttiin vuonna 2024 ennätykselliset 30 miljoonaa kertaa. Parhaimmillaan kirjautumiskertoja on lähes 200 000 päivässä.

Opetuksen järjestäjät ovat saaneet koulupoissaoloja ehkäisevän kehittämistyön hyvin liikkeelle, mutta työn jatkaminen ja sen vaikuttavuus edellyttää pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Opetuksen järjestäjien tulee varmistaa erityisesti, että niillä on keinot ennaltaehkäistä poissaoloja, kertoo tuore selvitys. Kehittämistyön tukena toimii laaja verkkosivusto, josta löytyy tietoa, työkaluja ja esimerkkejä koululäsnäolon vahvistamiseen.

Opetushallitus tukee perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden, suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden sekä matematiikan opettajia webinaareilla ja uusilla tukimateriaaleilla. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat syvällisemmin lukemisen ja kirjoittamisen sekä laskemisen taitoja opetukseen tulevan lisäajan myötä.