Tiedotteet

Luokanopettajankoulutus kiinnostaa yhä enemmän. Tämä käy ilmi tilastoista, joiden mukaan opettajankoulutukseen hakevien määrä on laskusuuntaisten vuosien jälkeen kääntynyt nousuun vuonna 2020. Kun...

Opetushallituksen opas on ensimmäinen kansallisen tason ohjeistus kiusaamisen vastaisesta työstä perusopetuksen kouluille ja toisen asteen oppilaitoksille. Oppaan lähtökohtana on se, että jokaisen...

Virheellinen hyväksyminen koskee noin 450 hakijaa, joista noin 40 on ehtinyt ottaa paikan vastaan. Opetushallitus on yhteydessä virheellisesti hyväksyttyihin hakijoihin. Opetus- ja...

Maailmalla toimii paljon suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja opetussuunnitelmasta inspiroituneita kouluja. Osan niistä ovat perustaneet suomalaiset koulutusasiantuntijat koulutusvientinä, osa taas...

Opetushallitus on jakanut 17 miljoonaa euroa valtionavustusta lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja muihin toimenpiteisiin joilla pyritään tasoittamaan kevään 2020 koronavirustilanteen...

Suomalaisen opettajakunnan profiili on säilynyt lähes ennallaan: opettajat täyttävät edelleen erinomaisesti tehtäviensä kelpoisuusvaatimukset ja ovat keski-ikäistyvää sekä erittäin naisvaltaista joukkoa. Tämä käy ilmi Opettajat ja rehtorit Suomessa 2019 -tiedonkeruusta, jonka ensimmäiset tulokset on nyt julkaistu. Kyseessä on järjestyksessään kuudes tiedonkeruu.

Suomen yläkoulussa on vähintään 4000 oppilasta (noin 2-3 % kaikista yläkoululaisista), joiden poissaolot selkeästi vaikeuttavat heidän koulunkäyntiään siten, että koulun täytyy tehdä...

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaku alkaa keskiviikkona 2.9. klo 8. Haku päättyy keskiviikkona 16.9. klo 15. Hakemuksen voi täyttää osoitteessa Opintopolku.fi.

Opetushallitus on valmistellut luonnokset kriteereistä, joissa kuvataan mitä oppilaan tulee osata saadakseen päättöarvioinnissa arvosanan 5, 7, 8 tai 9 eri oppiaineissa. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien luonnoksia voi kommentoida verkossa 28.8.–25.9.2020.

Jos kouluverkon kehitys jatkuu samansuuntaisena, laskee koulujen määrä lähes puoleen nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaisi koulujen koon kasvua. Mikäli kouluverkon harvenemista ja keskimääräisen oppilasmäärän kasvua kyetään kansallisin tai alueellisin toimin hillitsemään, vähenee koulujen määrä enää runsaalla kolmanneksella.

Puoli miljoonaa peruskoululaista, satatuhatta lukiolaista ja yli kaksisataatuhatta ammatillisen koulutuksen opiskelijaa aloittaa kouluvuotensa.

Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 151 700 hakijaa, joista opiskelupaikan sai noin 52 500 eli 35 %. Ammattikorkeakouluun pääsi 29 600 ja yliopistoon 22 900 hakijaa.

Opetushallitus on myöntänyt vapaan sivistystyön ylläpitäjille noin 9,2 miljoonaa euroa valtionavustusta kompensoimaan korona-ajan tulonmenetyksiä. Tulonmenetysten vaikutukset jäivät kuitenkin odotettua pienemmiksi, koska myös ennakoituja kustannuksia jäi toteutumatta. Osalla oppilaitoksista koronasta aiheutuneet säästöt kasvoivat menetyksiä suuremmiksi. Noin puolet vapaan sivistystyön oppilaitoksista ei hakenut valtionavustusta lainkaan, koska tulonmenetyksiltä vältyttiin etäopetukseen siirtymisen ja muiden säästöjen ansiosta.

Avustusta kohdennetaan opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin niille opiskelijoille, joilla arvioidaan olevan puutteita opetussuunnitelman perusteiden mukaisissa osaamistavoitteissa...

Osaamistasoa voidaan nostaa lisäämällä korkeakoulupaikkoja ja parantamalla perusopetuksen tai lukion varassa olevien osaamista. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi tarvitaan panostamista työn ohella tapahtuvaan kouluttautumiseen ja monimuotoisiin jatkuvan oppimisen ratkaisuihin.

Yksi lähivuosien tavoitteista suomalaiselle koulutusviennille on se, että suomalaisia toimijoita saadaan nykyistä enemmän mukaan alan laaja-alaisiin ja monipuolisiin kumppanuuksiin. Koulutusosaamisemme on haluttua, mutta mittakaavaltaan suurissa ja vaikuttavissa hankkeissa pelkästään suomalaisista koostuva toteuttajaryhmä ei useinkaan ole riittävän vahva. Tarvitaan siis aktiivista verkottumista ja yhteistyötä vakiintuneiden ja pitkään vientitoimintaa harjoittaneiden ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen haki 71 800 hakijaa, joista 64 970 sai opiskelupaikan. Peruskoulun päättäviä hakijoita oli 58 630, joista 96 % sai opiskelupaikan (viime vuonna 95 %).

Korkeakoulujen vieraskielisiin ja Taideyliopiston koulutuksiin hyväksyttiin tänä vuonna noin kaksinkertainen määrä uusia opiskelijoita kuin vuosi sitten. Edelliseen vuoteen verrattuna haussa oli nyt...

Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa suoraan todistuksen perusteella hyväksyttiin 21 400 opiskelijaa, joista 84 % oli ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia.

Kouluvuosi päättyy peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa 30.5. Peruskoulun päättötodistuksen saa tänä keväänä arviolta noin 59 000 oppilasta. Perusopetuksen päättävien määrän...