Tiedotteet

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku päättyi torstaina 14.9. Suurin osa yhteishaussa haettavina olevista koulutuksista oli ammattikorkeakouluissa, ja hakijoista 96 % haki ammattikorkeakouluun. Hakijoista...

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaku alkaa maanantaina 4.9.2023 klo 8 ja päättyy torstaina 14.9.2023 klo 15. Syksyn yhteishaussa haetaan tammikuussa 2024 alkavaan koulutukseen. Hakemuksen voi täyttää osoitteessa opintopolku.fi.

Opetushallituksen arvion mukaan peruskoulun aloittaa elokuussa 2023 runsaat 55 000 ekaluokkalaista. Lukiossa ja ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa aloittaa yhteensä noin 76 000 uutta opiskelijaa. Yli 99 prosenttia keväällä perusopetuksen päättävistä nuorista aloittaa opinnot perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa vuoden loppuun mennessä.

Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 142 000 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 52 300 eli 37 % hakijoista. Ammattikorkeakouluun pääsi 29 300 ja yliopistoon 23 000 hakijaa.

Yhteishaussa perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin haki 76 500 hakijaa, joista 69 200 sai opiskelupaikan. Opiskelupaikan saaneiden osuus hakijoista on 91 %.

Kevään ensimmäisessä yhteishaussa haki yli 61 300 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 16 %. Hakijoita oli lähes kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2022.

Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa suoraan todistuksen perusteella valittiin 21 740 opiskelijaa, joista 83 % oli ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeneita. Opetushallituksen Opintopolku-palvelussa havaittu virhe ensikertalaisuustietojen siirtymisessä kosketti lopulta vain pientä määrää hakijoita.

Opetushallituksen arvion mukaan lähes 62 000 peruskoululaista suorittaa opintonsa päätökseen tänä keväänä. Ylioppilaaksi valmistuu noin 25 100. Ammatillisesta koulutuksesta kevätlukukautena valmistuvien määrä tiedetään heinäkuussa.

Toisen asteen koulutuksessa on mahdollista edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä monin eri tavoin. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen toimipisteiden välillä on kuitenkin eroja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen yhdessä tekemistä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa ja ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa -tiedonkeruista.

Suomi haluaa olla johtava kestävän digitalisaation kehittäjä ja hyödyntäjä kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa. Näin edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. 14.4. julkistetut yhteiset linjaukset näyttävät suunnan toimialan digitalisaatiolle.

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään yhteishaussa 142 000 hakijaa, mikä on 4 000 enemmän kuin viime vuonna. Korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin oli tarjolla lähes 51 000 aloituspaikkaa.

Osaamisen ennakointifoorumin mukaan työ- ja koulutusperäisten maahanmuuttajien osaamista tulisi suunnata entistä paremmin osaajapulasta kärsiviin ammatteihin. Näin voidaan turvata osaavan työvoiman saatavuus 2030-luvun Suomessa.

Juuri päättyneessä perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa oli lähes 77 000 hakijaa, joista 61 580 päättää perusopetuksen tänä keväänä. Perusopetuksesta valmistuvista 94 % haki ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Tulokset opiskelijavalinnasta tulevat kesäkuun puolivälissä.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään toisessa yhteishaussa haetaan syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin. Haettavana on 50 970 aloituspaikkaa lähes 1 600 hakukohteessa.

Yhteishaussa voi hakea yhdellä hakulomakkeella kaikkiin perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin. Haettavina ovat mm. toisen asteen koulutusten, tutkintokoulutukseen valmentavan TUVA-koulutuksen ja kansanopistojen oppivelvollisille tarkoitetut opiskelupaikat.

Korkeakoulujen kevään ensimmäisessä yhteishaussa oli yli 61 800 hakijaa, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2022. Haettavana olivat korkeakoulujen vieraskieliset koulutukset ja Taideyliopiston opiskelupaikat. Suurin osa hakijoista oli muita kuin Suomen kansalaisia.

Opetushallitus on jatkanut vuonna 2018 aloitettua oppimisen ja osaamisen arvioinnin kehittämistyötä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja oppilaiden yhdenvertaisuutta vahvistamalla arvosanojen vertailukelpoisuutta koulujen ja kuntien välillä sekä kansallisesti. Siksi Opetushallitus on valmistellut arvosanoille 5, 7 ja 9 arviointikriteerit 6. vuosiluokan lukuvuosiarviointia varten. Samalla arvosanan 8 aikaisempia kriteerejä on täsmennetty. Kriteereissä kuvataan, mitä oppilaan tulee osata saadakseen oppiaineesta kyseisen arvosanan.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään ensimmäinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 4.1. klo 8. Haku päättyy keskiviikkona 18.1.2023 klo 15. Hakemuksen voi täyttää osoitteessa Opintopolku.fi.

Opetushallitus on myöntänyt lukiokoulutuksen järjestäjille valtion erityisavustusta yhteensä 8 386 000 euroa.

Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset ovat osa 5. ja 8. luokkalaisten liikunnan opetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.