Tiedotteet

Mediassa on ollut viime päivinä esillä seurakuntien järjestämä koulujen iltapäivätoiminta ja Opetushallituksen siihen liittyvä ohjeistus. Uskonnollista toimintaa ja tilaisuuksia koskeva ohjeistuksemme on julkaistu vuonna 2022 eikä sitä ole päivitetty viime aikoina.

Uskolla koulutuksen merkitykseen ja sen työelämähyötyihin on merkittävä rooli siinä, että lapset ja nuoret luottavat tulevaan. Opetushallituksen koostamassa tilannekuvassa korostuu kodin ja koulun sujuvan yhteistyön sekä lasten ja nuorten tarpeisiin vastaavien yhteiskunnallisten rakenteiden merkitys vahvalle koulutususkolle.

Suomalaisista korkeakouluista valmistuneiden ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2023 jo yli puolet Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaan kansalaisista oli töissä Suomessa kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Ulkomaalaiset sijoittuvat kuitenkin suomalaisia harvemmin asiantuntijatehtäviin.

Euroopan unioni jakaa vuosittain DiscoverEU-junamatkakortteja Euroopassa asuville 18-vuotiaille nuorille. Vuonna 2025 juhlitaan 40-vuotiasta Schengenin sopimusta, joka mahdollistaa vapaan liikkumisen EU-maiden välillä. Juhlavuoden kunniaksi jaossa on nyt yhteensä 40 000 matkakorttia eurooppalaisille nuorille.

Korkeakoulut ovat yhdessä korkeakoulutuksen sidosryhmien kanssa laatineet suositukset kansainvälisen liikkuvuuden kasvattamiseksi. Suositukset koskevat erityisesti korkeakoulututkintoon sisältyviä ulkomaanjaksoja. Opiskelijaliikkuvuuden lisäämiselle asetetaan selkeät tavoitteet sekä kansallisesti että korkeakoulukohtaisesti.

Lapsia koskevat uudet kansalliset digisuositukset ovat valmistumassa. Suositukset koskevat 0–13-vuotiaiden digilaitteiden ja -sisältöjen käyttöä vapaa-ajalla. Suositukset ovat laatineet Terveyden ja...

Suomalaisten korkeakoulujen kansainväliset kumppanuudet tukevat vahvasti sitä, että kumppanikorkeakoulujen tutkintojen tuottama osaaminen vastaa työelämän tarpeisiin. Tämä selviää Opetushallituksen selvityksestä, joka tarkasteli suomalaista korkeakouluyhteistyötä Afrikassa.

Opetushallitus kehittää parhaillaan kielitutkintojen testikokonaisuutta. Kehitystyön pontimena ovat ajoittaiset ruuhkat yleisen kielitutkinnon (YKI), mutta myös valtionhallinnon kielitutkinnon (VKT) testeissä, sekä ennakoitu asiakasmäärän merkittävä kasvu. Erityisesti ulkomaalaislain muutokset, jotka ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, voivat toteutuessaan tuplata YKI-tutkinnon suorittajien määrän.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku päättyi torstaina 11.9. Suurin osa yhteishaussa haettavina olevista koulutuksista oli ammattikorkeakouluissa. Hakijoista 98 % haki ammattikorkeakouluun, 1 % sekä...

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaku pidetään 1.–11.9.2025. Tammikuussa 2026 alkaviin koulutuksiin haetaan Opetushallituksen Opintopolku-palvelussa.

Usko koulutuksen merkitykseen ja sen hyötyyn työelämässä on Suomessa vahva. Nuorten usko tulevaisuuteen on kuitenkin ennätysmatalalla, ja uskoa koulutukseen on ylläpidettävä tietoisesti.

Opetushallituksen arvion mukaan runsaat 51 000 ekaluokkalaista aloittaa koulunsa elokuussa, mikä on yli tuhat vähemmän kuin viime syksynä. Koulun aloittavien ikäluokka on pienentynyt viime vuosina selvästi: vuonna 2020 ekaluokkalaisia oli vielä noin 60 000. Toisen asteen koulutuksissa aloittavien määrä on pysynyt tasaisempana. Kaikkiaan lähes 130 000 uutta oppilasta ja opiskelijaa aloittaa syksyllä peruskoulun, lukiokoulutuksen tai ammatillisen perustutkintokoulutuksen.

Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 148 000 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 56 500 eli 38 % hakijoista. Ammattikorkeakouluun pääsi 31 850 ja yliopistoon 24 650 hakijaa.

Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun opiskelijavalinnat on tehty: opiskelupaikan sai 72 320 hakijaa. Hakijoita oli kaikkiaan 81 620, joista hyväksytyksi tuli 89 %.

Korkeakoulujen kevään ensimmäisessä yhteishaussa oli 26 100 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 33 %. Haettavana olivat korkeakoulujen syksyllä alkavat vieraskieliset koulutuksen ja Taideyliopiston koulutusohjelmat. Opiskelupaikoista oli nyt vähemmän kilpailua, sillä hakijoiden määrä puolittui viimevuotisesta. Erityisesti kansainvälisten hakijoiden määrä väheni käyttöön otetun hakemusmaksun takia.

Lukuvuoden päättyessä saa noin 63 000 yhdeksäsluokkalaista päätökseen opintonsa perusopetuksessa. Uusia ylioppilaita valmistuu reilut 25 000. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien määrä täsmentyy heinäkuun alussa.

Tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että digitaalisten laitteiden hyödyntämisessä on Suomessa vielä suuria eroja opettajien ja koulujen välillä. Keskeinen haaste teknologian käytön vakiinnuttamisessa opetukseen on opettajien digipedagoginen osaaminen. Tämä käy ilmi Opetushallituksen tilaamasta tutkimuskatsauksesta, jossa Jyväskylän yliopiston tutkijat perehtyivät opetuksen digitalisaation etenemisestä ja vaikutuksista tehtyihin tutkimuksiin.

Eduskunta on 29.4.2025 hyväksynyt puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä perusopetuksen oppituntien aikana koskevat lakimuutokset. Laki vaatii vielä presidentin vahvistamisen. Uudistunut perusopetuslaki tulee voimaan 1.8.2025.

Nyt myös varhaiskasvatukselle on laadittu täsmennetty ohje siitä, mitä tulee huomioida, kun järjestetään juhlia ja uskonnollisia tilaisuuksia sekä katsomuskasvatusta. Opetushallitus on julkaissut aiemmin vastaavat ohjeet esi- ja perusopetukseen sekä toiselle asteelle. Yhtenäiset ohjeet vahvistavat koulutuksellista yhdenvertaisuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat julkaisseet kansalliset suositukset tekoälyn käytöstä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Kokonaisuus on laadittu vahvistamaan tekoälyyn liittyvää ymmärrystä ja tukemaan tekoälyn turvallista ja vastuullista käyttöä.