Ajankohtaista

Digitaalisten ympäristöjen käytön vaikutuksista oppimiseen tarvitaan runsaasti lisätutkimusta. Tutkimus ei toistaiseksi yksiselitteisesti osoita, että digitaalisen teknologian käytöllä olisi oppimistuloksia heikentävä vaikutus. Digitaalisten laitteiden ja palvelujen käytön tarkoituksena koulussa on aina edistää oppimista.

Yhä suurempi osa 1–6-vuotiaista lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen, mutta osallistujien määrä laskee ikäluokkien pienenemisen myötä. Osallistumisaste vaihtelee eri puolilla Suomea ja valtaosa lapsista saa kunnallisen päiväkodin tarjoamaa varhaiskasvatusta, selviää tilastopalvelu Vipusen tilastoista.

Juuri päättyneessä perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa oli lähes 77 000 hakijaa, joista 61 580 päättää perusopetuksen tänä keväänä. Perusopetuksesta valmistuvista 94 % haki ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Tulokset opiskelijavalinnasta tulevat kesäkuun puolivälissä.

Miten kasvattaa lapsia kohti kestävämpää tulevaisuutta? Kestävyyskasvatus on voimakkaasti osa opetussuunnitelmaa ja koulujen arkea, mutta miten sitä kannattaisi kouluissa lähestyä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Intohimona oppiminen -podcastin kestävyyskaudella.

Opetushallitus ja UNICEF innovaatiotoimisto allekirjoittivat maanantaina 20. maaliskuuta 2023 yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka tarkoituksena on syventää yhteistyötä koulutusinnovaatioiden alalla. Yhteisymmärryspöytäkirja tiivistää yhteistyötä Opetushallituksen alla toimivan Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus FinCEEDin ja UNICEFin Helsingissä sijaitsevan Global Learning Innovation Hubin välillä. Organisaatioiden tavoitteena on tehdä yhteistyötä strategisella ja teknisellä tasolla kehittääkseen innovatiivisia oppimisratkaisuja, jotka edistävät inklusiivista ja laadukasta koulutusta kaikille lapsille ja nuorille.

Opetushallituksen viime vuosien poikkeuksellisiin tilanteisiin liittyviin tiedusteluihin keskitetysti vastannut sähköpostiosoite info(a)oph.fi on poistettu käytöstä. Keskitetty palveluosoite on ollut käytössä kasvatukseen, koulutukseen ja opetukseen liittyvissä kysymyksissä koronapandemian aikana ja Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä. Palvelemme pysyvissä palveluosoitteissamme, joita aihealueidemme asiantuntijat seuraavat jatkuvasti.

Hyvän ohjauksen kriteerien tavoitteena on tukea lasten ja nuorten ohjauksen laatua, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä huomioida ohjauksen kasvava merkitys oppivelvollisuuden laajentamisen myötä. Uudistetut kriteerit on laadittu suositukseksi perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjaukseen. Valtakunnallisten kriteerien tavoitteena on varmistaa lasten ja nuorten ohjaus tasapuolisesti ja saavutettavasti asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään toisessa yhteishaussa haetaan syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin. Haettavana on 50 970 aloituspaikkaa lähes 1 600 hakukohteessa.

Kansainvälistymisen tasa-arvo ei vielä toteudu Suomessa riittävän hyvin. Etenkin pienet, maaseutumaiset kunnat jäävät helposti kansainvälistymisen ulkopuolelle. On kuitenkin tärkeää, että kaikilla suomalaisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet kansainvälisyyteen. Kansainvälisyyden kokemukset tarjoavat sekä yksilöille että organisaatioille paremmat mahdollisuudet kehittyä ja toimia globaalissa maailmassa. Opetushallitus tukee muun muassa erilaisilla rahoitusohjelmilla, koulutuksilla, verkostoilla ja infotilaisuuksilla kansainvälistymistä kasvatuksessa ja koulutuksessa.

Opetushallitus tarjoaa kaikille perusopetuksen opettajille, rehtoreille ja muille arvioinnista kiinnostuneille maksutonta koulutusta oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointiin. Kevään koulutuksissa on vielä hyvin tilaa. Ilmoittauduthan koulutukseen viimeistään viikkoa ennen.

Opetushallitus tarjoaa koulutustoimijoille, alan ammattilaisille ja oppijoille palveluita, jotka varmistavat osaamisen kehittymisen Suomessa. Nyt ensimmäistä kertaa julkaistu palveluiden tilannekuva avaa vuoden 2022 lukujen avulla Opetushallituksen palvelukokonaisuutta.

Opetushallitus on päivittänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita niiden lukujen osalta, jotka koskevat koulujen toimintakulttuuria sekä koulupoissaoloihin puuttumista. Perusteita päivitettiin vastaamaan perusopetuslain muutosta, joka tulee voimaan elokuun 2023 alussa. Päivitykset ovat myös osa valtakunnallisen sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistä ja vakiinnuttamista perusopetukseen.

Suomessa teemavuoden päätavoitteet olivat EU-ohjelmien tarjoamien mahdollisuuksien markkinoiminen nuorille, nuorten osallisuuden tukeminen ja edistäminen sekä nuorisotyön ja nuorisotyöntekijöiden roolin ja asiantuntemuksen esiin nostaminen ja edistäminen.

Opetushallitus tuki vuonna 2022 kansainvälisten rahoitusohjelmiensa avulla eri koulutussektoreita muun muassa opiskelumahdollisuuksien ja apurahojen tarjoamisessa niille ukrainalaisille, jotka olivat paenneet Venäjän hyökkäyssotaa. Tuki jatkuu useissa ohjelmissa vuonna 2023.

Hyvän ohjauksen kriteerien tavoitteena on tukea lasten ja nuorten ohjauksen laatua, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä huomioida ohjauksen kasvava merkitys oppivelvollisuuden laajentamisen myötä. Uudistetut kriteerit, jotka julkaistaan maaliskuussa 2023, on laadittu arjen työkaluksi ja suositukseksi perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjaukseen. Valtakunnallisten kriteerien tavoitteena on varmistaa lasten ja nuorten ohjaus tasapuolisesti ja saavutettavasti asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta.

Opetushallitus on ilmoittanut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle toimenpiteistä, joilla se vastaa OAJ:n erityisen tuen antamista koskevan kantelun ratkaisuun.

Uudessa Higher Education Partnership -ohjelmassa painotetaan osallistuvien korkeakoulujen tasa-arvoista kumppanuutta. Kehitysyhteistyöohjelmalla tuetaan myös hallintohenkilöstön, opettajien ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä ja liikkuvuutta.

Yhteishaussa voi hakea yhdellä hakulomakkeella kaikkiin perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin. Haettavina ovat mm. toisen asteen koulutusten, tutkintokoulutukseen valmentavan TUVA-koulutuksen ja kansanopistojen oppivelvollisille tarkoitetut opiskelupaikat.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus lanseerasi vuonna 2022 Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman, jonka toimenpiteillä halutaan vahvistaa toisen kotimaisen kielen opetusta. Ohjelman toteutusvastuu on Opetushallituksella. Kehittämisohjelmassa on nyt haettavissa A1-ruotsin opetuksen laajentamiseen tarkoitettu valtionavustus.