Ajankohtaista

Opetushallitus on uudistanut Lähiesihenkilötyön ammattitutkinnon perusteet. Uudistus vahvistaa esihenkilöiden osaamista erityisesti työhyvinvoinnin tukemisessa ja tiimien johtamisessa eli osa-alueilla, jotka vaikuttavat suoraan työn tuottavuuteen sekä henkilöstön sitoutumiseen ja työssä jaksamiseen työpaikoilla. Uudistetut perusteet tulevat voimaan 1.1.2026.

Olemme täydentäneet verkkosivujamme perusopetuksen tukimateriaalilla, joka kokoaa yhteen viimeisintä tietoa kiusaamisen ja väkivallan ilmiöistä ja muodoista. Kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttuminen edellyttää, että aikuiset tunnistavat kiusaamisen ja väkivallan eri muotoja ja ottavat ne rohkeasti puheeksi.

Opetushallituksen TESSA-hankkeessa on kehitetty ja kokeiltu tekoälyagentteja, jotka tukevat asiantuntijoita ja sidosryhmiä ammatillisen koulutuksen tutkintojen uudistamisessa. Hankkeen aikana on havaittu, että agentit nopeuttavat uudistusten valmistelua ja tutkintojen päivittämistä, yhtenäistävät osaamisen kuvaamista eri tutkinnoissa sekä mahdollistavat entistä monipuolisemman tietopohjan hyödyntämisen niiden kehittämisessä.

Mediassa on ollut viime päivinä esillä seurakuntien järjestämä koulujen iltapäivätoiminta ja Opetushallituksen siihen liittyvä ohjeistus. Uskonnollista toimintaa ja tilaisuuksia koskeva ohjeistuksemme on julkaistu vuonna 2022 eikä sitä ole päivitetty viime aikoina.

Opetushallitus käynnistää kolmen uuden lukiodiplomin kehittämistyön. Tarkoituksena on kehittää uusia lukiodiplomeja sanataiteessa, tieteessä ja teknologiassa sekä yrittäjyydessä. Lukiodiplomijärjestelmää uudistetaan tiiviissä yhteistyössä lukioiden, yliopistojen ja muiden sidosryhmien kanssa.

Opetushallitus on antanut muutosmääräykset esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Kyseessä on oppimisen tuen uudistukseen liittyvät tekniset muutokset sekä muutos, joka koskee pidennetyn oppivelvollisuuden päätöstä esi- ja perusopetuksessa.

Uskolla koulutuksen merkitykseen ja sen työelämähyötyihin on merkittävä rooli siinä, että lapset ja nuoret luottavat tulevaan. Opetushallituksen koostamassa tilannekuvassa korostuu kodin ja koulun sujuvan yhteistyön sekä lasten ja nuorten tarpeisiin vastaavien yhteiskunnallisten rakenteiden merkitys vahvalle koulutususkolle.

Opetushallitus on julkaissut esi- ja perusopetuksen sekä ammatillisen ja lukiokoulutuksen kustannusraportit vuodelta 2024. Kustannukset nousivat esiopetusta ja osaa vapaan sivistystyön koulutuksia lukuun ottamatta kaikilla koulutusasteilla edelliseen vuoteen verrattuna.

Suomalaisista korkeakouluista valmistuneiden ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2023 jo yli puolet Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaan kansalaisista oli töissä Suomessa kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Ulkomaalaiset sijoittuvat kuitenkin suomalaisia harvemmin asiantuntijatehtäviin.

Opetushallituksen Cygnaeus-palkinnolla 2025 halutaan huomioida sellaisia käytäntöjä, jotka lisäävät yhteisön kaikkien jäsenten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Palkinnon myöntävät Opetushallitus ja Kuntaliitto, ja sen luovuttaa palkinnonsaajalle Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä Educa 2026 -messuilla tammikuussa.

Uudistamme opetussuunnitelmien perusteita perusopetuslakiin lisätyn liikunnallisen elämäntavan osalta. Perusteluonnokset ovat kommentoitavissa Lausuntopalvelussa 23.10.–13.11.2025.

Opetushallitus on selvittänyt romanikielen opetusta sekä romanioppilaiden koulumotivaatiota ja -viihtyvyyttä perusopetuksessa. Valtakunnalliseen selvitykseen haastateltiin romanilapsia ja -nuoria, heidän huoltajiaan sekä perusopetuksen rehtoreita. Suurin osa oppilaista ja huoltajista toivoi, että romanikulttuuri näkyisi kouluissa nykyistä enemmän. Lisäksi noin 90 prosenttia kyselyyn vastanneista romanioppilaista haluaisi opiskella romanikieltä koulussa.

Euroopan unioni jakaa vuosittain DiscoverEU-junamatkakortteja Euroopassa asuville 18-vuotiaille nuorille. Vuonna 2025 juhlitaan 40-vuotiasta Schengenin sopimusta, joka mahdollistaa vapaan liikkumisen EU-maiden välillä. Juhlavuoden kunniaksi jaossa on nyt yhteensä 40 000 matkakorttia eurooppalaisille nuorille.

RAY-nuorisotutkimusverkoston työ osoittaa, että Erasmus+ -ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmat vastaavat hyvin ajankohtaisiin tarpeisiin. Hankkeisiin osallistumisella voi olla nuorelle elämän suuntaa muokkaavia vaikutuksia.

Koulupäivän arkirytmiin kuuluu säännöllinen ja ravitseva ruokailu, joka on edellytys oppimiselle, vireydelle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan kuitenkin yhä harvempi nuori osallistuu kouluruokailuun päivittäin. Samaan aikaan suomalaiset perusopetuksen järjestäjät käyttävät kouluruokailuun yhä enemmän rahaa.

Opetushallituksen kautta haettavilla valtionavustuksilla mahdollistetaan esimerkiksi erilaisia koulutuksen kehittämishankkeita, uusien toimintatapojen kokeilua tai kokonaan uudenlaisen toiminnan...

Korkeakoulut ovat yhdessä korkeakoulutuksen sidosryhmien kanssa laatineet suositukset kansainvälisen liikkuvuuden kasvattamiseksi. Suositukset koskevat erityisesti korkeakoulututkintoon sisältyviä ulkomaanjaksoja. Opiskelijaliikkuvuuden lisäämiselle asetetaan selkeät tavoitteet sekä kansallisesti että korkeakoulukohtaisesti.

Lapsia koskevat uudet kansalliset digisuositukset ovat valmistumassa. Suositukset koskevat 0–13-vuotiaiden digilaitteiden ja -sisältöjen käyttöä vapaa-ajalla. Suositukset ovat laatineet Terveyden ja...

Opetushallituksen EDUFI Fellowship -apurahaohjelma ulkomaalaisille väitöskirjatutkijoille päättyy vuoden 2025 lopussa. Päätös johtuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman säästöistä, jotka kohdistuvat Opetushallituksen toimintaan.